Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

1.9 Ruskamaraton
25.11 La Rochelle marathon

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Viikon 35 loppu: lenkkeilyä keskellä yötä ja MM-maratonin kattelua

Pe 2.9
AM: 5km
PM: 5km + 6km
Yht. 16km

La 3.9
PM: tukilihasjumppa
YÖ: 24km pitkä lenkki

Su 4.9
lepo

Viikko 35: juoksua yhteensä 96km

Ihan hyvä viikko. Tästä viikonlopusta tuli aikataulullisesti hieman omituinen, mutta joskus on aika mielenkiintoista vaihdella lenkkien ajankohtaa. Eilen tein nimittäin niin, että lähdin lenkille kirjaimellisesti keskellä YÖTÄ. Olenhan toki aikaisemminkin vastaavia harrastanut, mutta se on tapahjtunut yleensä keskikesällä valoisaan aikaan. Kaikki lähti siitä kun sain aiemmin viikolla kuningasajatuksen miesten MM-maratonia silmällä pitäen. Tiedossa kun oli, että MM-maraton starttaa Suomen aikaan 3.00 yöllä. Ninpä ajattelin lähteä juoksemaan vasta alkuyöstä, koska elimistö käy kuitenkin jonkin aikaa kierroksilla lenkin, joten MM-maratonin lähetysaikaan olisin todella pirteänä. Homma toimikin hyvin. Vedin eilen päivällä kunnolla unta palloon ja illalla vielä pienet tirsat. Lenkille hyökkösin noin klo. 23.30 aikaan. Juoksin rauhallista vauhtia 24km lenkin, johon aikaa sain kulutettua 1h 53min. ja risat.

Homma toimi kuin unelma. Yöaikaan oli kumman mukava juosta, vaikka pimeää olikin. Hihittelin itsekseni katsellessani liikkeellä olleita yön kulkijoita, joilla suurimmalla osalla oli enemmän tai vähemmän alkoholia veressään. Samanlaiselta sitä kai itsekin näyttää, kun joskus yöelämässä hortoilee. Kotona oli lenkiltä takaisin n. 1.30 aikaan. Aikaa jäi hyvin peseytyä ja väkertää itselle pientä yöpalaa töllöttimen ääreen.

MM-maratonin suhteen tunteet on nykyisin vähän kaksipiippuiset, suurin osa maailman terävimmistä maratonkärjestä kun ei MM-kisoihin lähde. Toki maratonia on aina siistit fiilikset katsoa, mutta kyllä mä MM-kisavuosilta odotan enemmän aina tyyliin Lontoon, Bostonin, Berliinin ja New Yorkin maratoneja, joissa on kaikkein suurimmat starat viivalla. Lontoo on selkeesti noussut viime vuosina sellaiseen ykkösmaratonin asemaan. Onneksi sentään olympiamaraton vetää kaikki huiput samalle viivalle, joten sitähän tässä aletaan jo odottamaan kuin kuuta nousevaa. En ole tästä nykysuuntauksesta edes mitenkään pahoillaan, päinvastoin. On vaan hienoa, että olympiamaraton säilyy yksinään sellaisena kuninkuuden ratkaisevana koitoksena, ei MM-maratonin sellainen tarvitse ollakaan. Lisäksi sanoisin, että esim. Lontoon ja New Yorkin maratoneilla on jotenkin parempi yleisfiiliskin, kuin mitä MM-maraton tarjoaa. On aivan selvää, että maratonin kaltaisessa kovassa lajissa ammatikseen juoksevat, köyhistä oloista tulevat juoksijat haluavat tienata paljon rahaa ja sitähä nuo suuret kaupunkimaratonit tarjoavat. Riittää hyvin, että kerran neljässä vuodessa ratkotaan olympialaisissa arvokisojen osalta paremmuus ja muuten keskitytään rahamaratonien juoksuun. Asiasta on toki eriäviä mielipiteitä, mutta tämä on omani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti