Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

26.5 Terwamaraton
2.9 Ruskamaraton

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Viikko 52: Maratonreeniä, joulunaikaa ja vanhenemista

Ma 24.12; pm: 10km
Ti 25.12; am: lonkka- ja jalkateräjumppa. pm: 16km
Ke 26.12; am: keskivartalojumppa. pm: 13km
To 27.12; pm: 4km + 10km tv-kova radalla aikaan 37.55 + 3km. Yht. 17km
Pe 28.12; pm: 12km, ylämäet kiihdyttäen ja viimeiset 2km kovaa (aika lailla täysiä)
La 29.12; pm: 15km
Su 30.12; pm: kuntopiiri + päkiähyppyjä 3x100 (synttärit --> 33v. mittariin)

Viikko 52: juoksua yht. 83km

Reenien puolesta oli ihan hyvä viikko. Joulun pyhät vedin tuollaista aika perussettiä, mutta juoksin ainoastaan yhden lenkin per päivä. Torstaina piti sitten palata töihin. Meillä oli yli puolet porukasta lomalla ja meikä oli ilmoittanut jo hyvissä ajoin voivansa homehtua välipäivät työpaikalla. Yllättävän vilkasta oli silti ja töitä riittää totta vieköön. Torstai-iltana suuntasin sitten Karhuhallille tekemään kovaa kympin ratareeniä. Z:n ohjeiden mukaan kiskoin jalkaan ihan peruspainavat reenikengät. Hallille tuli 3km kotoa matkaa ja lisäksi vielä verkkasin kilsan radalla ennen aloitusta. Sitten vaan kello käyntiin ja menoksi. Ekat pari kilsaa otin hieman varovaisesti vauhdin ollessa lähes 4min/km. Sitten kiristin tahtia ja loppu menikin aika tasaista kyytiä. Aikaa kymppiin kului 37.55. Ei mitenkään täysiä, mutta riittävän kovaa. Ratareeni palveli tosi hyvin tarkoitusta. Jalat saivat kaipaansa iskutusta maratonia varten, mutta kintut eivät silti rasittuneet liikaa. Luultavasti näin olisi tapahtunut, mikäli olisin kiskonut kisakengat jalassa koska toi rata ei ole koskaan ollu mun kintuille kovin ystävällinen. Kannattaa siis kuunnella isteään kokeneemman, tietävämmän ja kovemman maratoonarin neuvoja :) Perjantain lenkkiin lisäsin myös sopivasti tehoja. Juoksin Katinkurun lenkin, joka on ainoa mäkisempi vaihtoehto näin talvella Porissa. Kaikkiin ykämäkiin kiihdytin terävästi vauhtia, mutta koetin välttää täysillä repimistä. Viimeiset 2km vedin kyllä sitten aika lailla täydet lasissa vaikka liukkaus hieman haittasi.

Tänään sitten tuli näin viikon päätteeksi vuosia lisää mittariin. Oon siis jo 33v. Miten ihmeessä aika menee näin äkkiä?!? Eihän siitä kovin kauaa ole kun oli 23v. opiskelija. Vaimo oli ostanut synttärilahjaksi kivan pehmoleluparin: hylkeen ja kuutin. Mukava lahja! Kuka väittää, että pehmolelut ovat vain lapsille. Meikällä ainakin on muutama sellanen ja en häpeile sitä lainkaan :)

Ensi viikon tavoite on jatkaa laadukasta reeniä kohti maratonia. Olin tämän viikonlopun reissussa Keski.Suomessa ja pitkä lenkki jäi matkojen takia väliin, mutta se korjataan heti tiistaina. Olemme Z:n kanssa sopineet, että vedetään uudenvuoden päivänä pitkä lenkura. Tulee varmaan kivaa. Ensi viikon teemana onkin taratella sopivsti määrää ja tehoja.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Viikko 51: Takaisin treenien pariin

Ma 17.12; am: 5km matolla. pm: 8km. Yht. 13km
Ti 18.12; am: 5km matolla. pm: 13km. Yht. 18km
Ke 19.12; pm: keskivartalojumppa ja 13km matolla
To 20.12; pm: 14km
Pe 21.12; am: 5km matolla. pm: 8km. Yht. 13km
La 22.12; am: 10km. pm: keskivartalo- ja lonkkajumppaa
Su 23.12; pm: 28km

Viikko 51: juoksua yht. 109km

Tauti parani viime viikonloppuna sen verran, että uskaltautuin heti viikon alussa juoksemaan. Vielä viikon puoliväliin saakka hengitys piti välillä melkomoista röhinää, mutta nyt loppuviikosta homma on kehittynyt selkeästi parempaan suuntaan. Hyvä niin. Eihän tuo 2 viikon tauko mitenkään kuntoa pääse romahduttamaan, varsinkin kun takana on kutakuinkin koko syksyn kestänyt onnistunut reenijakso. Ottaa vaan henkisesti koville kun tietää h-hetken vääjäämättä lähestyvän ja sitten joku taudin vihulainen iskee riesaksi.

Nyt on vajaat 5 viikkoa aikaa maratoniin. Tällä viikolla en vielä taudin paranemisen varmistamiseksi uskaltanut mitään kovaa harjoitusta tehdä, mutta seuraavien viikkojen aikana pitää ehdottomasti saada muutama sellainen vedettyä. Tänään pitkällä lenkillä oli kulku hyvää ja kasvatti luottamusta. Pakkasta oli -14C ja keli oli aurinkoinen. Talvi näytti parhaista puoliaan, joita ei tässä pimeän ajassa usein näekään. Alusta oli koko matkan ajan pitävää pakkaslunta jossa oli ilo edetä. Z juoksi kanssani ensimmäisen tunnin ja vartin ajan. Pitkällä lenkillä mukava juoksuseura on kyllä erittäin kiva asia. Kilometrit hujahtavat ohi aivan huomaamatta ja juoksu tuntuu usein eirttäin kevyeltä siinä mukavia turistessa.

Suurin huoleni maratonia ajatellen on tällä hetkellä jalkojen iskutuksen sieto. Mattojuoksu ei siihen juuri apua tarjoa ja sama vaiva on lumisessa alustassakin. Porissa on toki Karhuhalli, jossa on erinomainen 400m juoksurata. Tuo ratajuoksu vaan nykyään hirvittää mua, koska aina siitä tuntuu tulevan jotain vaivoja. Z ehdotti lenkkiä juostessamme asiaan hyvää ratkaisua. Yleensä kun radalla tulee kipitettyä kilpakengät jalassa niin Z kehotti kokeilemaan juoksua tavallisilla reenikengillä Näin jalat eivät ole yhtä kovilla ja saisi silti juostua maratoniskutuksen kannalta tärkeää tv-kovaa jossa iskutus toteutuu huomattavasti mattojuoksua paremmin. Tässäpä siis hieman suunnitelmaa tuleville viikoille.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Viikko 50: Tauti jatkuu

Ma 10.12; lepo, flunssa
Ti 11.12; lepo, flunssa (kuumettaa uudelleen ja olo paheni selkeästi)
Ke 12.12; lepo, flunssa
To 13.12; lepo, flunssa
Pe 14.12; lepo, flunssa
La 15.12; lepo, flunssa (olo parempaan päin)
Su 16.12; lepo, flunssa (köhityttää, mutta muuten aika ok olo)

Viikko 50: juoksua pyöreät 0km.

Joopa joo. "Reenit" oli aika helppo listata. Taudin kourissa olen ollut. Viikon alussa olo vaan paheni ja kuume nousi päälle uudelleen. Menin lekuriin, joka antoi antibioottikuurin. Kovasta kurkkukivusta huolimatta mulla ei mitään angiinaa ole ollut, mutta limakalvot näytti lekurin mukaan muuten turvonneilta ja niulu punoitti kuulemma paljon. Keuhkoputkentulehdus nyt ainakin oli diagnoosi, putkissa aikoista röhinää ja niin edelleen. Lepoa on siis ollut tarjolla ihan koko viikoksi.

Homma etenee nyt niin, että kokeilen aloittaa juoksemista. Vaikka olo onkin jo aika hyvä, niin hengitys pihisee vielä jonkin verran, eli juoksuvireen suhteen en ole kovinkaan toiveikas. Jos homma lähtee viikolla hyvin pelittämään, niin elättelen vielä toiveita päästä Dubain lähtöviivalle. Jos taas hengityselimet tarjoavat pihinää, yskänpuuskia yms. ahkeraan niin sitten alkaa olla kyllä päätös siirtyä maratonjuoksijasta turistiksi hyvin lähellä.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Viikko 49: Sairastelua

Ma 3.12; pm: kuntopiiri
Ti 4.12; am: 10km matolla, josta 9km kiihtyvästi. pm: 13km. Yht. 23km
Ke 5.12; am: 6km matolla. pm: lepo, tulin kipeeksi
To 6.12; lepo, flunssa
Pe 7.12; lepo, flunssa
La 8.12; lepo, flunssa jatkuu
Su 9.12; lepo, flunssa edelleen

Viikko 49: juoksua yht. 29km

Voi nokka! Enää on hieman vajaat 7 viikkoa maratoniin. Meneillään ovat siis todella tärkeät reeniviikot tulostavoitteen saavuttamisen kannalta ja niinhän siinä sitten käy, että meikä tulee kipeeksi. Ei voi mitään. Aina ei kaikki suju niin kuin elokuvissa. Tästä piti tulla vielä kova reeniviikko, mutta nyt se oli siis jotain ihan muuta.

Viikko lähti hyvin käyntiin. Maanantaina tein edellisviikon sunnnuntain kisan jälkeen illalla hyvän kuntopiirin. Tiistaina iskin heti aamusta kehiin kovempaa reeniä, paikkana lähisalin matto koska pihalla satoi pöpperöä taivaan täydeltä. Samana iltana juoksin illalla kipakassa pakkasessa rennon reipasta 13km ja meno tuntui jopa uskomattoman hyvälle. Juoksu oli todella kevyttä, eikä aamulla matolla tehty kiihtyvä kymppi painanut kehossa yhtään. Fiilis oli yleisesti tosi korkealla. Keskiviikkona alkoi kuitenkin kurkkua karvastella heti tuon aamun mattojuoksun jälkeen. Iltapäivällä olikin jo sitten kunnon tauti päällä. Kuume nousi ja ennen kaikkea kurkku tuntui siltä, että joku pitää hehkuvan kuumaa rautapalikkaa siellä. Sama meininki on jatkunut koko loppuviikon. Kävin eilen lekuriakin morjestamassa kun kurkku näytti lampulla katottuna aivan joulukuuselta väriloistossaan. Lääkäri sanoi sen olevan enterovirus, joka saattaa olla aika pottumainen. Pitäis kuitenkin yleensä parantua 7-10 päivän kuluessa. Tänä aamuna olo oli vielä todella surkea, mutta nyt alkaa hieman helpottamaan. Toivottavasti menee pian ohi, jotta pääsis taas lenkkitossujen päälle. Montaa viikkoa ei ole enää aikaa reenailla ja pidempi tauko tietää takuuvarmasti huonoa maratonin kannalta. Eipä näille mitään kuitenkaan voi ja jos alkaa liikaa resaamaan, niin ei ainakaan parane paremmin koska liika ressi estää tunnetusti tauteja paranemasta. Katsellaan miten homma etenee...

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Viikko 48: Talvi tuli Suomeen

Ma 26.11; am: 5km. pm: 2km + 3 x 3km vedot, 5min.palautus vetojen välissä  + 3km. Yht. 19km
Ti 27.11; am: 5km. pm: 10km. Yht. 15km
Ke 28.11; am: 5km. pm: 3km matolla + 90min. punttisalireeni + 4km matolla. Juoksua yht. 12km
To 29.11; am: 5km. pm: 10km. Yht. 15km
Pe 30.11; am: 5km. pm: 18km. Yht. 23km
La 1.12; am: 10km, sis 3x100m kiihdytykset ja hieman koordinaatioharjoituksia
Su 2.12; am/pm: 3km verkka + Salon pikkujoulujuoksu (10,5km) aikaan: 41.28 + 2km verkka. Yht. 15km

Viikko 48: juoksua yht. 109km

Tällä viikolla palasin takaisin tehokkaampien reenien pariin. Tarkoitus oli sisältää viikkoon 3 tehokkaampaa reeniä kaavalla: alkuviikosta pitkiä vetoja, puolivälissä punttisalilla voimaa kinttuihin ja hieman muuhunkin ruhoon ja sitten loppuviikosta kisa, joka kävisi hyvin tv-kovasta. Hyvin sain kaikki suunnitelmat toteutettua. Loppuviikosta talvi tuli sitten Poriinkin. Elohopea putosi kerralla selkeästi pakkasen puolelle. Kylmyyttä lisäsi merkittävästi hirveä tuuli. Varsinkin perjantai-iltana kun tein 18km lenkuran oli tunne, että myötätuuleen juostessa olisi takki toimittanut purjehdustermein sekä isopurjeen että pallopurjeen vikraa ja mies suorastaan lensi eteenpäin. Vastatuuleen puolestaan sai puskea ihan tosissaan ettei menisi ihan kävelyksi.

Tänään juoksin siis Salossa paikallisen pikkujoulujuoksun. Vaikka kisan aika jäikin todella surkeaksi, niin en silti ole lainkaan pettynyt. Juoksukeli oli kipakka -12C pakkanen, mutta tuulta ei ollut onneksi juuri nimeksikään. Lisäksi aurinko paistoi, eli "uunituore" talvimaisema näytti lyhyenä valon hetkenään parhaat puolensa. 10,5km reitti juostiin edestakaisena lenkkinä. Heti alussa oli kunnon alamäki, sitten olikin aika lailla tasaista, kunnen lopussa tuo alun alamäki oli toimi lopun ylämäkenä. Kilpaa juokseminen pakkasessa tuntui heti alusta saakka hieman tönkköiseltä. Hidastavin tekijä oli kuitenkin reitillä ollut töhmerölumi, jonka päällä askel pyöri ikävästi. Tämä tesi sitä, että kaltaiseni saha sai unohtaa sellaisen 3.40 ja risat km-vauhdin jotta en hyytyisi totaalisesti. Eteninkin sellaista hieman alle 4min/km vauhtia, joka tuntui ihan sopivalle. Fundeerasin vetäväni lopun ylämäkeen kunnon tykitystä, mutta se jäi haaveeksi. Puuskutin kun vanha höyryveturi, mutta vauhti ei kyllä kiihtynyt piirun vertaa. Kuten todettua aika jäi kehnoksi, mutta pakkanen ja varsinkin tienpinta huomioiden en jaksa olla pettynyt. Lisäksi kroppa oli koko viikon aika väsynyt heti alkuviikon vedoista lähtien. Rankka punttisalireeni vain lisäsi könkköisyyden tunnetta, joten ei kisan ollut tarkoituskaan olla mitään ennätystehtailua. Tärkeintä on nyt tehdä laadukasta maratonreeniä ja sitä silmällä pitäen viikko oli todella onnistunut.

Ensi viikolla ainakin pitkää lenkkiä ja myön jotain tehokkaampaa. Itsenäisyyspäivänä mahdollisesti 5km kisailua Kankaanpäässä ellei ole liian liukasta.