Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

26.5 Terwamaraton
2.9 Ruskamaraton

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Viikko 16

Ma 18.4; lepo
Ti 19.4; p: 6km. i: kuntopiiri
Ke 20.4; a: 7km. i: 10km, sis. 5km tv-reipas/kova. Yht. 17km
To 21.4; a: 6km. i: 10km, sis, 5km vauhtileikittelyä. Yht. 16km
Pe 22.4; a: 6km. i: 15km. Yht. 21km
La 23.4; p: pientä lonkka- ja jalkateräjumppaa. i: 11km
Su 24.4; i: 25km

Viikko 16: juoksua yht. 96km

Alkuviikosta annoin kropalle sen kaipaamaa lepoa. Keskiviikkona ja torstaina oli sitten vuorossa vauhdikkaampaa menoa. Tuo keskiviikon reipastelu oli aivan kamalaa menoa. Kolmisen kilsaa meni suht mukavasti, mutta sitten alkoi painamaan. Loppu oli kyllä reilusti enemmän tv-kovan kuin reippaan tuntuista. Saman suuntainen oli tuo torstain vauhtileikittelykin. Suorituskyky ei vaan ole kovin häävi vielä kun vauhtia lisätään. Lauantaina ahdoin aivan liikaa kermaista kanapastaa ennen lenkkiä. Ruoka ei ehtinyt imeytyä ja maha sekosi täysin. Säästyin metikkökeikalta kun olin juuri keskussairaalan lähellä kriittisellä hetkellä ja hyökkäsinkin pääovesta ääntäkin nopeammin vessareissulle. Loppulenkki oli energiavajeessa kauheaa raahautumista. Viikko päättyi mukavaan pitkään lenkkiin. Kulku oli edellisiin päiviin verrattuna suorastaan nautinnollinen.

Penkkiurheilun saralla oli parikin upeaa maratonia seurattavana. Heti maanantai-iltana katselin perinteikkään Bostonin maratonin. Lähetys maratonin kotisivujen nettistreamilta oli hyvä ja kisa jännä. Nyt sunnuntaina puolestaan oli vuorossa jokakeväinen maratonfanin ehdoton kohokohta Lontoon maraton joka tuli Eurosportilta suorana. Kenian Eliud Kipchoge hurjasteli peräti 2:03.05 ja jäi ME-ajasta vain 8 sekuntia. Olen veikannut Kipchogea seuraavaksi olympiavoittajaksi jo useita vuosia sitten ja hivenen pitää loppukesästä henkseleitä paukuttaa, jos kaukonäköinen ennustukseni toteutuu.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Viikko 15

Ma 11.4; a: 5km. i: 11km. Yht. 16km
Ti 12.4; a: 5km. i: 10km. Yht. 15km
Ke 13.4; i: 9km
To 14.4; a: 6km. i: 90min. punttisalitreeni + 6km. Yht. 12km
Pe 15.4; a: 6km. i: 16km. Yht. 22km
La 16.4; i: 12km
Su 17.4; i: 14km

Viikko 15: juoksua yht. 100km

Viikon nimeksi voisi laitaa osuvasti "paluu ruotuun". Olotila on kaikin puolin normalisoitunut ja olen palannut normaaliin treenirytmiin. Keskiviikon ysi oli hirveää raahautumista. Ei jaksanut yhtään ja kotona olin ihan kuitti. Torstaina kuitenkin oli ihan toinen mies kehissä ja sain tehtyä töiden jälkeen hyvän salitreenin. Lihaskuntoa ei parane nyt harjoittelussa todellakaan unohtaa saatika väheksyä. Perjantain lenkeillä tuo edellisen päivän punttien kanssa temuaminen painoi jonkun verran jaloissa, mutta meno oli ihan suht mukavan tuntuista. En juossut vielä tähän viikkoon kovempaa lenkkiä enkä pitkulaista, mutta ensi viikolla on nekin tarkoitus ottaa taas mukaan kuvioihin.

Penkkiurheilussa on käsillä kevään kohokohdat. Heti maanantai-iltana juostaa rapakon takana Bostonin maraton. Eiköhän se jostain nettistreamista saada näkymään. Viikko huipentuu sunnuntaina Lontoon maratoniin, joka näkyykin perinteisesti Eurosportilta. Lontoossa kohtaava viime vuosien tyyliin maratonin ehdoton ykköskaarti. Tuskin maltan odottaa.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Viikko 14: Huikea Kaisa Lehtonen!

Ma 4.4; lepo
Ti 5.4; lepo
Ke 6.4;i: keskivartalojumppa
To 7.4; i: 9km
Pe 8.4; i: 12km
La 9.4; i: 11km
Su 10.4; i: 11km

Viikko 34: juoksua yht. 43km

Alkuviikosta piti levätä. En tiedä aloitinko edellisellä viikolla juoksemisen liian aikaisin rajun influenssan jälkeen vai mikä oli syynä, mutta viime viikonlopun lenkkien jälkeen olo oli tosi surkea. Päähän koski, raajoja särki, rintaan pisti ja olo oli yleisesti voimaton. Marssin maanantaina lekuriin koska jonkun vakavan jälkitaudin mahdollisuus hiipi jo mieleen. Testit kuitenkin onneksi näyttivät, että ei ollut keuhkokuumetta, sysänlihastulehdusta tai vastaavaa. Röntgenkuvista lääkäri kuitenkin totesi, että luustossani on todennäköisesti vielä tulehdusta ja se aiheuttaa helposti särkyä sekä jomotusta. Kuulemma aika yleinen kovan influenssan jälkitila. Kehoitti pitämään ainakin muutaman päivän lepoa juoksusta. Torstaina palasin lenkkeilemään varovaisesti. Todella voimatonta menoa kunnes nyt sunnuntaina fiilis tuntui lenkkeillessä vihdoin menevän kohti normaalia. Lähes kuukausi on nyt kulunut siitä kun sairastuin, joten kauan tämä tauti on taas treenejä verottanut. Hieman toisenlaisia viikkoja olin tässä ajattelut vetää, mutta minkäs tälle tekee. Täytyy toivoa että tulevilla viikoilla pääsisi vihdoin takaisin normirytmiin.

Tämä sunnuntai oli oikea penkkiurheilupäivä. Aamulla virittelin nettistreameja maratoneja varten. Katselin jonkin aikaa Wienin maratonia, mutta kun Rotterdamin maraton starttasi siirryin sitä seuraamaan. Sitten muistin, että Kaisa Lehtonenhan kisaa tänään Etelä-Afrikan Port Elizabethissa Etelä-Afrikan Ironmanissa. Maratonosuus oli juuri aluillaan kun hyppäsin lähetystä seuraamaan. Onneksi muistin tämän, sillä Kaisa oli pyöräosuuden jälkeen kärjen tuntumassa ja juoksi aivan upean maratonin. Puolimatkassa juoksuosuutta hän siirtyi kärkeen eikä enä paikkaansa luovuttanut. Näin Kaisa Lehtonen voitti Etelä-Afrikan Ironmanin loistovalla ajalla 9:06.50 ja varmisti samalla paikkansa Havaiji Ironmaniin. Ehdottomasti vuoden suomalaissuoritus mikä tahansa laji huomioiden! Henkilökohtaisesti pidän Kaisaa tällä hetkellä Suomen kovimpana urheilijana. Jos tulee muutekin lokakuussa Havaijin teräsmieskisaa innolla valvottua, niin nyt tuo into tulee olemaan vielä potenssiin 10.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Viikko 13

Ma 28.3; i: 8km
Ti 29.3; a: 4km. i: 6km. Yht. 10km
Ke 30.3; a: 5km. i: 8km. Yht. 13km
To 31.3; i: 60min. punttisalitreeni (suht löysästi)
Pe 1.4; lepo. i: tunnin hieronta
La 2.4; i: 8km
Su 3.4; i: 9km

Viikko 13: juoksua yht. 48km

Jaapa jaa. Maanantaina tuli kuluneeksi vajaa viikko kuumeettomana ja lähdin lenkkiä testaamaan. Koko viikon on ollut edelleen aika surkea olo. Henki pihisee helposti, olo on voimaton ja välillä on ihme pistoksia sekä lihassärkyä. Saa nähdä kaivanko nyt verta nänästäni vielä jonkun ikävän jälkitaudin merkeissä kun lähdin jo lenkkeilemään, toivottavasti en. Eihän sitä rajun taudin jälkeen saisi temppuilla turhan aikaisin, mutta kun toisaalta ei viitsisi vain maata pelkän röhän takia. Todella löysästi juoksentelin, mutta silti meno oli siis tosi voimatonta. Keskiviikon lenkkien jälkeen tuli kehno olo ja ajattelin käydä torstaina salilla jotain löysästi puuhaamassa. Vikatikki sillä päätä alkoi kivistää lähes jokaisen liikkeen jälkeen. Perjantaina lepäsin, mutta viikonloppuna lenkkeilin taas kevyesti ja täytyy sanoa että ei hyvältä vaikuta. Pitänee kävästä uudelleen lekurissa jos tämä kehno olo ei ala millään hellittämään.