Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

26.5 Terwamaraton
2.9 Ruskamaraton

maanantai 31. tammikuuta 2011

Viikonloppu lusmuillen

Viikonlopuksi menimme Vuokatin Katinkultaan, lähinnä kylpylään löhöilemään. Tuli vietettyä reeneistä siis pari huilipäivää.

Kintut tuntuu nyt aika palautuneilta ja akilleskin on huomattavasti paremmalla tolalla. Ehkä ensi viikolla saisi taas iskettyä kilometrejä koneeseen.

perjantai 28. tammikuuta 2011

To 27.1 Pientä lenkin yritystä

AM: 2km. PM: 2+6km

Töiden jälkeen normi juoku kotiiin. Ei kivistänyt kuin hiukan akillesta, joten ajattelin lähteä hieman testaamaan. Meikäläisen perinteinen ajattelumallihan on, että heti pitää testata, jos ei vallan kamalasti satu ja kolota. Useimmiten tästä on menneinä vuosina saatu vain ja ainoastaan huonoja kokemuksia, mutta oon hidas oppimaan. Juoksin vain 6km ja sekin oli ihan tarpeeksi. Loppumatkasta alkoi taas tuntua ikävämpiä tuntemuksia. Akilles ei tosin ollut illalla enää samalla tavalla kipeä, kun edellisinä päivinä, joten ehkä se on tallaista "aaltoilevaa" talven, kylmän ja lumisen (puuromaisen) tien aiheuttamaa kolotusta.

Tulevina päivinä pitänee hiihtää, jos juoksu tuntuu ottavan kinttuihin. Sen verran nyt kuitenkin PITÄISI järkeä löytyä, että ei nyt ihan takoisi päätä tiiliseinään. Viikonloppuna meenkin Vuokatin Katinkultaan löhöilemään, joten siellä saavat kintut olla rauhassa. Palataan asiaan maanantaina, jolloin reeni toivottavasti jatkuisi normaaliin tapaan.

torstai 27. tammikuuta 2011

Ke 26.1 Eilisen toisto

AM: 2km. PM: 2km

Aamulla juoksin töihin. Akilles äksyili vähän, mutta ei kamalasti. Työpäivän aikana toimiston käytäviä kävellessä sitten alkoi tuntua eilisen kaltaista kipuilua. Lähdin töiden jälkeen juokseen kotiin sillä mielellä, että katsotaan miltä tuo kipuilu näyttää. Ei tuntunut hyvältä, joten taas passasin varsinaisen illan reenin.

Illalla koetin venytellä hyvin ja hieroin Voltarenia jänteisiin. Eiköhän se tästä...

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Ti 25.1 Akilles äksyilee

AM: 2km. PM: 2km + pientä vatsa / selkälihasjumppaa kotona

Oikea akilles alkoi työpäivän aikana tuntua yllättävän kipeeltä rappusia noustessa ja kävellessä. Sitten kun lähin juokseen töistä kotiin, oli kipu vielä kamalampi. Jätin suunnitellun lenkin suosiolla väliin. Ei millään viitsisi nyt hajottaa itseään mihinkään telakkakuntoon. En tiedä johtuuko nää ajoittain ilmestyvät akilleskivut nyt vaan lihasten kireydestä tai vastaavasta. Koetan kyllä venytellä päivittäin, mutta en aina ehkä tarpeeksi. Oon lisäksi huomannut, että jos mitään kipuja / vaivoja ei ole, niin venyttelyn taso tuppaa aika ajoin tippumaan. Pitänee taas mennä hierojallakin käymään, joka saa mun jumista kroppaa muntata auki.

tiistai 25. tammikuuta 2011

Ma 24.1 Vapaapäivän härväämistä

Vapaapäivä on ollut viime aikoina mulle hämärä käsite. Nytkin viikonloppu suhahti duunissa, jonka jälkeen oli yksi huikea vapaa. No tulevilla viikoilla tilanne korjaantuu pidemmillä vapailla :-)

Taas kerran tuli edellisyönä tapitettua urheilua töllöttimestä aamuyön tunneille. Normi rytmi on kuitenkin muodostunut sellaiseksi, että kauheen pitkään ei osaa nukkua. Kymmeneen asti vedin kuitenkin sikeitä ja heräsin ihan hillittömässä koomassa. Suunnitelma päiväksi oli vetää reipasta lenkkiä, mutta vilkausu ulos muutti sitä. Lunta tuli nimittäin taivaan täydeltä ja sitä oli tullut ilmeisesti pitkin yötä, koska sitä riitti ainakin nilkkoihin asti kun rämmin hakeen aamun lehtee pihatietä pitkin. Luvassa siis lumitöitä ja runsaasti. Nakkasin aamupuurot ja muut sörsselit tuulen suojaan, jonka jälkeen vedin olohuoneen lattialla jonkinmosta pientä kuntopiiriä. Jumppasin lähinnä vatsa, selkä ja kylkiihaksia. Tämän jälkeen lähin kolan ja lumilapion kanssa pihalle hillumaan. Tässäkin sai jo kunnon hien pintaan, ennen kuin piha alkoi olla liiasta lumesta vapaa.

Päivällä piti käydä keskushammashoitolassa hampaat kuvauttamassa. Taas pitäs kuulemma viisaudenhammas repiä. Aiemmin niitä on jo parikin lähtenyt ja sillon sanovat et tän yhen pitäis kasvaa siellä niin siististi ettei sitä tarvii repiä, mutta nyt se onkin kääntynyt kohti poskea ja rouhii ikävästi limakalvoja. Niinpä on sitten ensi viikolla taas operaatiota tiedossa.

Lumen tulo ei lakannut, kun vasta illan suussa. Pyörätiet näytti niin pöpperöisiltä, että en lähtenyt sinne sätkimään, vaan menin sen sijaan tekemään hiihtoreenin. Se sujuikin aika mallikkaasti. Porukkaa oli käynyt päivän mittään jo sen verran hiihtelemässä, että ladut oli aika hyvin auki. Kajaanilaiset taitaa olla aika aktiivisia hiihtäjiä, tai siltä musta ainakin tuntuu. Taas on uusi viikko alkanut.

Päivän reenit siis oli:

AM: pientä kuntopiiriä kotosalla, noin 30min.
PM: tunti perinteistä hiihtoa

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Su 23.1 Hyvä viikko pakettiin

AM: 2km. PM: 2+8km.

Hieman kevyempi päivä tähän viikon loppuun. Ihan hyvä viikko kaikkinensa, vaikka alkuviikosta akillekset hieman kipuili.

Viikkoon juoksua 102km + 50min. perinteistä hiihtoa.

Ensimmäinen viikko yli 100km juoksua sitten viime lokakuun. Ehkäpä tässä mennään kohti hyvää kevättä.

La 22.1 Lumen tulo jatkuu

AM: 2km. PM: hieman vatsa- ja selkälihasliikkeitä ja 2+15km.

Tämäkin viikonloppu menee töiden merkeissä. Puolen päivän tienoilla katoin toimiston ikkunoista, että lunta alkoi satamaan sitten oikein kunnolla. Mietin, että tietänee melkomoista pöpperössä juoksua töiden jälkeen. Olin oikeasssa. Nilkkoja myöten sai uuden uutukaisessa pehmoisessa pöpperössä taivaltaa, mutta tein silti suunnitelman mukaisen 2+15km reenin. Pitoa vaan ei tahtonut löytyä nimeksikään. Illalla venytellessä kyllä tunsi miten paikat on aika jumissa.

Mietin myös juostessani, että ei pitäisi liiemmin valittaa näistä lumisista teistä, vaikka sellaisessa vasta sataneessa töhmerössä juoksu nyt ei NIIN hauskaa olekaan. Mieluummin mä otan kyllä tällaiset kunnon lumiset talvikelit, jos vaihtoehtona olisi nollan kieppeillä pyörivä lämpötila ja ainainen LOSKA. Sellaista märkää loskakeliä nimittäin meikä vihaa yli kaiken!! Johan sellasessa on yleensä maisemakin sellainen "likaisen ankkeen" näköinen. Ihan kiva vaan, että on kunnon talvi. Jospa se sitten tietää taas myös lämmintä kesää :-)

lauantai 22. tammikuuta 2011

21.1 Suksimista

AM: 2km. PM: 2km + 50min. perinteistä hiihtoa

Töiden ja 2km kotimatkajuoksentelun jälkeen sain kammettua itseni hiihtoladulle. Olen totta vie iloinen, että sen tein. Keli oli loistava, -9C pakkasta ja sukset tuntu liikkuvan kun itsestään. Hiihtelen yleensä perinteisellä tyylillä, mutta purkkivoiteita kummempaa en viitsi alkaa suksien pohjiin laittamaan. Tämä tietää sitä, että joskus voitelu toimii, joskus taas ei. Eipä sillä niin hirveesti väliä ole kun en todellakaan ole mikään kilpahiihtäjä, jolla suksen pitää liikkua ääntäkin nopeammin. Mulle riittää, että ei aivan lipsu koko aikaa.

Eilen mun nopsaan suksen pohjaan hinkkaama purkkitökötti toimi loistavasti. Suksi piti, mutta luistossakaan ei ollut valittamista. Niin tulikin sitten aika mäkisessä maastossa innostuttua repimään ihan kunnon tehoilla hyvä reeni. Pidempäänkin ois voinu kierrellä, mutta ajattelin, että armahdetaan kroppaa hivenen. Ei ole sitten sängystä nousu seuraavana aamuna aivan kamalaa könkköstämistä.

perjantai 21. tammikuuta 2011

To 20.1 Aika tahmeaa menoa

AM: 2km. PM: pieni jumppa ja 2+14km

Oli aika lailla tahmeaa meno koko lenkin ajan. Vaikka tiet oli monen päivän jälkeen täysin töhmeröisestä lumesta vapaat, niin tossu ei vain tahtonut nousta.

Seuraavaksi kyllä pitää olla töiden jälkeen sen verran viitseliäs, että vaihtaa lenkkitossut monoihin ja lähtee ladulle. Laiskana tyyppinähän koen hiihtämisen työpäivinä töiden jälkeen olevan sikäli vastenmielistä, kun a) lenkkitossut pitää vaihtaa monoihin b) ladun varteen tarvii kävellä jopa puoli kilometriä kotoa. Ylivoimaista eikö?!? ;-)

torstai 20. tammikuuta 2011

Ke 19.1 Osittain kovempaa

AM: 2km. PM: 2km + 2+7km

Kunnollisen venyttelyn ja kylmällä hieromisen jälkeen ei akilles enää jurikaan vaivannut. Niinpä päätin siirtää hiihtämisen vapaapäivien touhuksi.

Aamulla hilpaisin 2km töihin ja töiden jälkeen, saman matkan kotiin, josta jatkoin suoraan varsinaisen päivän epistolan kimppuun. Vedin pari kilsaa löysästi, jonka jälkeen 7km kovempaa, loppua kohti kiihtyen. Tuo kiihtyen sana on kyllä vähän niin ja näin, sillä lopussa ollut pidempi ylämäki pikemminkin hyydytti vauhtia. Heti, kun nostaa hieman vauhtia ja koettaa antaa kropalle kunnolla kyytiä, niin huomaa totuuden, että kunto ei IHAN ole vielä sitä mitä sen pitäis kesällä olla :-) Eiköhän se tästä kun kelit lämpenee ja valoisuus lisääntyy...

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

TI 18.1 Aikainen lintu madon löytää

AM: 2+10km PM: 2km

Oli jo päivään lähdettäessä tiedossa, että töissä saattaa venyä vaikka kuinka myöhään. Niin lähdinkin heti aamusta liikkeelle. Juoksin 2km reppu selässä työpaikalle, viskasin repun sinne ja lähdin painamaan varsinaista lenkkiä. Kulku oli ihmeen hyvää, ellei suorastaan kevyttä. Oikein yllätti. Ainoa miinus oli tuo vasen akillesjänne, johon koski jonkin verran. Taidan lähteä tänään ladulle suksimaan, kun arat akillekset tykkää hiihdosta selkeesti lumisella tiellä juoksemista enemmän. Varsinkin kun taivaalta taitaa tulla taas lunta lisää pitkin päivää ja tiet ei töistä lähdettäessä ole tod.näk hirmuisen auratut.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Ma 17.1 "Puolipitkää"

Eiliset reenit AM: vatsa ja selkälihasjumppaa PM: 22km "puolipitkä" lenkki

Työ on orjuuttanut olemaan viikonloppuja toimistolla, niin menee näiden pitkien lenkkien ajankohta ihan uusiin puihin.

Tarkoitus oli juosta ainakin 3-5km pidempään ja tehdä kunnon pitkä lenkura, mutta ulkona riehunut kova puuskittainen tuuli teki kevyenliikenteen väylille sellaisia mukavia dyynejä lumesta. Muodoltaan pyörätie oli paikoin kun Saharan hiekkadyynit konsanaan ja sehän tiesi varsinkin akillesjänteille kovia aikoja. Vasenta akillesta alkoikin aristaa siihen malliin, että päätin n. 20km kohilla jättää suunnitellun loppulenkin tekemättä ja rynnin "oikoreittiä" kotiin. Ratkaisu tuntui oikealta, sillä sen verran pinekkllä nuo akillekset ovat olleet muutenkin nyt tuolla töhmerössä juostessa.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Hieman tarinaa kirjoittajasta ja lähtötilanne blogin perustamisen hetkellä

Valoitetaampa nyt hieman jotain itsestäni niille, joilla on niin vähän muuta puuhaa, että jaksavat suoltamiani köyhiä juttuja mahdollisesti lueskella.

Niin kuin tuosta profiilistani jo ilmenee, niin olen 31v. maratonjuoksua harrastava kaveri, joka lymyilee tällä hetkellä Kajaanissa. Lähtöisin olen Keuruulta, josta olen päätynyt 9 Jyväskylässä asutun ja reilun puolen vuoden Vantaalla asutun ajan jälkeen Kajaaniin. Juoksu ei suinkaan aina ole ollut ykkösharrastukseni. Jo 5-vuotiaana aloitin pelaamaan tennistä, joka olikin aika lailla pääharrastukseni aina lukioon saakka. Kestävyysurheilu kiinnosti toki jo silloinkin sivulajeina. Pienempänä uin aika paljon, sekä hiihtelin talvisin.

ALKUINNOSTUS JUOKSUUN

Kestävyysjuoksun, erintoten maratonin fanitus alkoi jo 12-vuotiaana Barcelonan olympiakisoista. Kärkikaksikon unohtumaton raasto toi fiiliksen et "Nuo ne on kovia äijiä". Tästä kesti kuitenkin vuosia ennen kuin itse innostuin kunnolla lenkkareita tiellä kuluttamaan. Ensimmäisen kisani juoksin ollessani 15 vuotias kesällä 1995. Paikkana oli legendaarinen Hirvijärvihölkkkä (13,9km) Keuruun ja Liesjärven rajamailla. Eipä ollut juuri juoksuharjoittelua takana kisaa lähdettäessä ja ajatuksen "kyllä se tunnin pintaan menee" jälkeen maalissa oltiin ajassa 1:07 ja risat. Tennistä pelasin edelleen ykkösjuttunani, mutta seuraavana vuonna lähdin taas mukaan samaiseen Hirvijärvihölkkään. Reeniä ei taaskaan ollut takana kuin yksittäisiä lenkkejä silloin tällöin, enemmän kuitenkin kuin edellisenä vuonna. Tarkoitus oli taistella tuntiin. Muistan hyvin kun pari kilsaa ennen maalia entinen kova hiihtäjä Ari Silen juoksi ohi ja huikkasi, että "tunnin juna menee tässä". Ari juoksikin 4 sekuntia alle tunnin ja itsellä meni 23 sekuntia päälle. Muistan, että se korpesi, mutta se oli kipinä reenin aloittamiseen. Niinpä syksystä 1996 tuli tavallaan käännekohta. Tennistä pelasin seurassa edelleen, mutta juoksuinnostus alkoi olla huomattavasti palloa hakkaamista suurempaa. Pääsääntöisesti juoksin noin 60-70km viikossa ja juoksukunto kohosikin mallikkaasti. Mielessä oli juosta Hirvijärvihölkän 13,9km kesällä 1997 suunnilleen 56min. alle. Tavoite onnistui loistavasti ja tulin maaliin ajassa 53.56, mikä oli yli odotusten.

SUVANTOVUODET

En tiedä mitä oikein tapahtui tuon kesän 1997 jälkeen. Innostusta juoksuun oli paljon, mutta nuori miehen alku ei vain saanut itseään tarpeeksi usein lenkille. Syksystä 1998 kesään 1999 taistelin taas itseni hyvään kuntoon. Keuruun Kisailijoissa oli tuolloin hyvää juoksuporukkaa, jotka jotkut olivat olleet tuttuja lapsesta saakka (Ari Sarja, Hannu Moilanen). Heidän kanssaan, Kukkamon veljesten (Vesa ja Juha), sekä Nurmisen Juhan ja kumppaneiden kanssa kävinkin usein siihen aikaan Kisailijoiden juoksijoiden sählyvuorolla pelaamassa. Itse en ikinä Kisailijoihin edes kuulunut, vaan juoksureenit tein aika lailla yksin omien fiilisten mukaan. Keväällä 1999 lukio oli ohi ja menin armeijaan. Kunto oli hyvä ja tarkoitus oli tuo jo tavaksi tullut Hirvijärvihölkkä kepittää kovaa. Sairastuin kuitenkin siihen aikaan ja sitten armeijassa myös reeni-into lässähti. Keväällä 2000 olinkin pullee poika vuoden takaiseen verrattuna.

Pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan ja aloitin opinnot syksyllä 2000. Muutin siis tuolloin Jyväskylään, jossa viihdyinkin hyvin aina helmikuuhun 2009 saakka. Yliopisto-opiskelun aluvuodet olivat aika lailla hengailua ja reenien sijaan panostin huomattavasti enemmän opiskelijaelämän viettoon. Tähän tosin vaikutti osaltaan sekin, että vuoden 2001 alussa astuin tennistä pelatessa pallon päälle täydessä juoksuvauhdissa ja nilkka vääntyi, mikä tiesi pitkää reenitaukoa. Aktiivisen tenniksen peluun olin lopettanut aika lailla keväällä 1999. Muistan, että tavallaan tuohon aikaan teki mieli juosta, mutta laiskotti ja elämänrytmi oli usein aika lailla sekavaa. Salibandyä pelasin alemmissa divareissa kaksi kautta syksystä 2001 kevääseen 2003, jonka aikana kyllä juoksentelin aika aktiivisestikin, mutta sellainen tavoitteellinen reenaaminen antoi vielä odottaa itseään.

TREENIN MAKUUN JA PITKÄLLE VAMMOJEN VIITOITTAMALLE TIELLE

Syksyllä 2003 sitten iski kipinä aloittaa kunnolla tavoitteellisempi juoksutreenaus. Serkkuni oli muuttanut Hollantiin ja ajatus oli hänen vieraanaan juosta Amsterdamin maraton syksyllä 2005 alle 3 tuntiin. Empä silloin osannut arvata kuinka kauan tämän projektin toteutus todella ottaisi aikaa. Vuoden 2004 keväällä alkoi nimittäin vammakierre, josta ei meinannut loppua tulla. Kesän 2004 pilasi sitkeä penikkatauti oikeassa jalassa. Koipi oli väliin aivan turkasen kipee ja levätä ei tietenkään malttanut, ennen kuin totuus iski, eli kinttu ei juoksemalla tule itsestään kuntoon. Tämän jälkeen sujui hyvin aina syksystä 2004 kevääseen 2005. Tuolloin oikesssa sääressä alkoi esiintyä silloin tällöin kipua. "Kyllä se siitä menee", oli perinteinen ajatus ja juoksu jatkui normaalisti. No kipu ei sitten loppunutkaan, vaan alkoi koskemaan entistä enemmän ja lopulta tuska oli hillitön jo kävellessäkin. Kuvauksissa ilmeni paha rasitusmurtuma, joka oli tullut silkkaa hölmöyttä. Taas oli taukoa luvassa. Siitä selvittyäni päätin, että vuonna 2006 en edes yritä mitään kisoja, vaan haen vaan pohjaa tulevalle. Kaikki sujuikin hyvin ja kunto kohosi. Vuodenvaihteessa 2006-2007 sitten vasen polvi sanoi yhteistyösopimuksen irti. Koko kevät 2007 meni plörinäksi. Sama vaiva uusi itsensä vielä 2008 kesällä, mutta onneksi ei niin pahana. Vaikka harjoittelinkin aika paljon, niin vuosien 2004-2008 välisenä aikana en juossut kisan kisaa.

2009 - NYKYAIKA

Helmikuussa 2009 olin muuttanut työn perässä Jyväskylästä Vantaalle, jossa en kuitenkaan viihtynyt kuin reilut puoli vuotta. Pääkaupunkiseudulla on kiva käydä, mutta en halunnut sinne jäädä. Onneksi lohkesi hyvä työpaikka Kajaanista ja Vantaan tomut karistin syyskuun alussa 2009.

Kesällä 2009 juoksin yhden n. 10km kisan. Taukoa edelliseen kisaan oli about 5 vuotta. Paikka oli Mansikkahölkkä Turun lähellä, joka taittui aikaan 37.21. Tämän jälkeen muutamilla maastolenkeillä lonkankoukistaja ja sitä kautta alaselkä menivät täysin jumiin. Kävelykin oli vaikeaa. Kroppaa piti availla aina kiropraktikon toimesta, mutta vaivasta päästiin hyvin yli. Siitä asti olenkin ollut aika lailla vammoista vapaa, mitä nyt tietenkin normaalia kolotusta aina silloin tällöin esiintyy, mutta sehän kuuluu vaan asiaan ja on merkki siitä, että jotain on tullut tehtyä.

Vuosi 2010 meni kivasti. Kausi alkoi 27.3 Pori-juoksusta (9,1km), joka meni aikaan 33.08. Huhtikuun lopussa juoksin 25.4 Länsiväyläjuoksun Espoossa (17.4km) aikaan 1:06.38, jonka jälkeen oli puolimaraton Oulussa 22.5 aikaan 1:20.57. Siinä hyydyin pahasti ensimmäisen yltiöpäisen kympin (36.20) jälkeen. Tilanne korjattiin kuitenkin 11.9 Jyväskylässä, jossa puolikas kulki 1:19.14. Tunsin olevani valmis viimein vuosia tähtäimessä olleeseen maratoniin. 17.10 olinkin sitten Amsterdamin maratonin lähtöviivalla, 5 vuotta alunperin aiouttua myöhemmin. Tarkoitus oli juosta lähemmäs 2:50 loppuaikaa, mutta ukko hyytyi 30km jälkeen sen verran että loppuajaksi tuli 2:58.55. Valtava apina kuitenkin putosi selästä!!! Maraton on nyt juostu ja se ykköstavoite, eli 3 tunnin alituskin toteutui. Tästä on hyvä jatkaa.

TULEVAA

Lokakuisen maatonin jälkeen loppuvuosi 2010 menikin sitten lusmummnin, mutta sehän vaan keräsi reeninälkää. Ruokahaluhan kasvaa syödessä, eli kyllähän tuota maratonaikaa pitää parantaa. Tulevia kisoja en ole vielä tarkemmin miettinyt, mutta kausi alkaa varmaan 20.3 Tassurallista Seinäjoelta (9,6km). Infoa tungen tulevista kisoistani tänne jahka suunnitelmat tarkemmin selviää.

Se on moro!

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kylmää menoa

Eiliset reenit oli mallia AM: 2km  PM: 2+11km

Kylmää oli meno kirjaimellisesti. Töiden jälkeen kipitin pari kilsaa ensin kotiin, heitn repun selästä ja lähdin pidemmästi lenkuttamaan. Pakkasta oli -23 C ja aukeilla paikkeilla tuuli vielä lisäsi sen purevuutta. Meinasi silmät jäätyä kiinni ja kotona huomasinkin silmäripsien saaneen aikamoisen "kuorrutuksen".

Tänään AM: 2km  PM: punttisalilla 1½ tuntia nujuamista erinäköisin liikkein + 5km juoksua.

Aamulla pakkasta -28 C. Onneksi sää päivän mittaan lauhtui -18 asteeseen ja ei ollut ihan niin kylmä juosta pienen mutkan kautta punttisalilta kotiin.

Jo toinen todellinen reeniviikko alkaa olla takana lusmumman viime vuoden lopun jälkeen. Eiköhän kunto taas pikkuhiljaa lähde kohoamaan.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Pe 14.1

AM: 2km
PM: 2km + reilu tunti hiihtoa

Olkoon tämä mun ensimmäinen varsinainen blogipäivitykseni.

Hiihto tuntui yllättävän hyvältä eilen ja kulki kohtuu kevyesti. Mun reenit on työpäivinä usein muotoa 2km juoksu aamulla töihin ja sitten iltapäivällä juoksen 2km töistä kotiin, jonka jälkeen lähden hipsuttelemaan jonkun mittaisen lenkin. Nyt olen pyrkinyt talvella lisäämään reeneihin hiihtoa 1-2 kertaa per viikko.

perjantai 14. tammikuuta 2011

Blogi syntyi

Innostuin luomaan sitten vihdoin viimein oman blogin. Täällä tulen kirjoittelemaan, jos en ihan päivitäin niin ainakin viikottain lähinnä omista juoksureeneihini liittyvistä asioista. Varmaan kaikkea muutakin omituista tulee välillä laitettua.

Ulkoasu on vielä tosi korni, josta pahoittelut, mutta koetan sitä tässä joskus parannella. Saa nähdä miten onnistuu, sillä en todellakaan ole mikään tietokonevelho. Pikemminkin päin vastoin, mutta pitänee jotain yrittää ajan mittaan kehitellä.

Palataanpa asiaan jahka pääsen toden teolla kirjoittamisen makuun.