THE REVENGE, it will continue

1.7 Paavo Nurmi maraton
2.9 Ruskamaraton
10.12 Honolulu marathon

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Viikko 7

Ma 13.2; i: 5km
Ti 14.2; lepo, i: tunnin hieronta
Ke 15.2; i: 7km
To 16.2; i: 8km
Pe 17.2; i: 13km
La 18.2; p: 9km
Su 19.2; i: 9km

Viikko 7: juoksua yht. 51km

On taas vaikeaa. Puolentoista viikon totaalilevon jälkeen aloin taas löysästi lenkkeillä. Röhinä keuhkoissa vaan ei taas ota oikein millään talttuakseen. Olo on kummallinen. Välillä on ihan ok fiilis ja tuntuu että paranen lopullisesti, mutta kohta on taas ihmeellistä jäsenten särkyä ja hengityksen vinkumista. Hieman on sellainen deja vu ilmiö tämän olon kanssa vuoteen 2011, jolloin sain mykoplasman riesakseni. Täytyneekin käydä testeissä jos tämä voimaton olo ja pihisevä hengitys ei ala asettumaan. Toivotaan että kyseessä on vain pitkälliseksi äitynyt tavallinen röhä.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Viikko 6

Ma 6.2; lepo (flunssa)
Ti 7.2; lepo (flunssa)
Ke 8.2; lepo (flunssa)
To 9.2; lepo (flunssa)
Pe 10.2; lepo (flunssa)
La 11.2; lepo (flunssa)
Su 12.2; p: pientä jumppaa

Viikko 6: juoksua 0km

Lepoa, tauti jylläsi koko viikon. Keuhkot rymisee vieläkin ikävästi ja olo on todella voimaton. Ei toivoakaan että voisi lenkkeillä kun tän päivän pieni jumppakin oli suorastaan läkähdyttävä. Töistä en tietenkään ole pois ollut koska oman filosofiani mukaan duunista en lusmua ellen ole aivan vuoteen oma. Saas nähä kuin kauan tämä taas kestää ja missä vaiheessa lähden röhässäkin juoksua "hieman testaamaan".

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Viikko 5

Ma 30.1; i: 10km
Ti 31.1; a: 5km. i: 14km. Yht. 19km
Ke 1.2; i: keskivartalojumppa
To 2.2; i: 12km
Pe 3.2; lepo (flunssa)
La 4.2; lepo (flunssa)
Su 5.2; lepo (flunssa)

Viikko 5: juoksua 41km

Köh köh köh krääh! Flunssa tuli riesaksi. Viime vuosista totuttuun tyyliin kun tauti saadaan, se saadaan oikein kunnolla.

Alkuviikosta oli vielä ihan normi olo ja käynnistin viikon suunnitellusti. Keskiviikkona oli töissä hieman tukkoinen olo, mutta suunnittelin silti vetäväni lenkin illalla. Kävi sitten niin että työpäivä venähti aika ramakan pitkäksi ja sain tästä hyvän tekosyyn vaihtaa lenkin pieneen keskivartalojumppaan kotosalla. Torstaina suuntasin työmatkalle Helsinkiin, jossa olin perjantaihin saakka. Timon kanssa viestiteltiin alkuviikosta ennen työmatkaani ja loppujen lopuksi aikataulut meni niin hyvin yhteen, että juostiin Timon luota kimppalenkki ja saunottiin lenkin päälle. Oloni oli lenkillä hieman tukkoinen, mutta hyvässä seurassa mukavia turisten juoksu tuntui sujuvan ihan mukavasti. Kiva oli nähdä pitkästä aikaa ja kuulumisia vaihtaa :) Perjantaina heräsin hotellilta todella tukkoiseen oloon. Hoitelin työjutut ja suuntasin junalla takaisin Seinäjoelle. Olo oli jo työpäivän jälkeen sellainen, että lenkkiä ei voinut edes miettiä. Nyt viikonloppuna tauti on jyllännyt kaikella voimallaan. On kuumetta, jäsensärkyä, röörit täysin tukossa ja vielä kauhea köhä päälle. Ei terve! Ehkä toisaalta hyvä sairastaa nyt eikä keväällä ilmojen alettua lämpeneen ja teiden kuivettua, jolloin pakkolepo korpeaisi huomattavasti enemmän.

Huominen maanantai on junailtu jo hyvissä ajoin vapaaksi, sillä ensi yönä klo. 1:00 aion miljoonien muiden tavoin tapittaa töllöttimestä amerikkalaisen jalkapallon kovimman sarjan NFL:n loppuottelua Super Bowlia aina aamuun saakka. Taudin paranemisen kannalta moinen rytmin käännös ja valvominen tuskin hyvää tekevät, mutta tiettyjä asioita ei uhrata ja Super Bowl livenä on yksi niistä. Tunnollisena virkamiehenä koetan saada taudin siinä määrin kuriin maanantain aikana jotta pääsen töihin tiistaina yskimään :)

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Viikko 4

Ma 23.1; i: keskivartalojumppa
Ti 24.1; a: 5km. i: 12km. Yht. 17km
Ke 25.1; i: 15km, sis. 3 + 2 + 2x1km kova, 1km löysästi kovien väleissä
To 26.1; a: 4km. i: 9km. Yht. 13km
Pe 27.1; a: 5km. i: 15km. Yht. 20km
La 28.1; i: 16km
Su 29.1; i: 17km

Viikko 4: juoksua yht. 98km

Tympeä viikko! Maanantaina olin vielä aivan pihalla viime viikonlopun törttöilystä ammattiyhdistyksen Viron reissulla. Millonhan sitä oppisi, että noilla tuollaisilla(kaan) reissuilla ei tartte syödä niin kuin ei olisi ruokaa ennen nähnykään ja juoda viinaa kuin sitäkään ei olisi koskaan ennen tehnyt. Päätin että nyt tällainen turmiollinen elo saa riittää. Tulevilla edustus, seminaari ym. vastaavilla reissuilla käytän vapaa-aikana lenkkarien ulkoiluttamiseen paheiden sijaan.

Tiistain lenkit sujuivat ihan peruskuviolla, mutta siitä eteenpäin koko viikon treenit olivat yhtä takkuamista. Keskiviikkona piti juosta 4+3+3+1km kovaa, mutta heti ekassa kovemmassa rypistyksessä olo oli hirveä jo 2km jälkeen. Kolmosen kohdalla luovutin ja muutin treeniä sillä sekunnilla. Kakkosen jälkeen puhalsin jo aivan tuskissani vaikka mistään kovasta vauhdista ei todellakaan voida puhua. Pakotin itseni kiskomaan vielä 2x1km kovaa ja sen jälkeen olo oli suorastaan infernaalisen kammottava. Nojasin polviini hetken ja yökkäilin, mutta en varsineisesti oksentanut mitään. Elimistö oli ilmeisesti treenin jälkeen ihmeellisesti ylikierroksilla, sillä en nukkunut seuraavana yönä juuri lainkaan. Katselin n. klo. 4:00 jälkeen kello tasaisin väliajoin. Herätys oli säädetty meluamaan klo. 6:30. Päätin nousta ylös ja lähteä juoksemaan vaikka väsytti tolkuttomast. En olisi kuitenkaan enää saanut unta. Töiden jälkeen oli pakko levyttää tunti työpaikalla ennen kuin kiskoin lenkkivermeet ylle ja juoksin ysin verran paskalla fiiliksellä. To-pe välisen yön nukuin onneksi kuin tukki ja perjantaina olin kuin uusi mies. Hieno oli fiilis myös illan lenkillä, sillä kun lähdin töiden jälkeen juoksemaan, aurinko paistoi ja oli valoisaa. Siistiä! Juoksin peltoaukioita kiertäviä teitä ja ihalin aurinkoa ja sen värjäämää maisemaa. Lenkin puolivälissä alkoi hämärtää enemmän ja lopussa oli jo pimeää, mutta olipahan hienoa. Kuukausi vielä ja saa alkaa enemmänkin luonnon valoa lenkeillä näkemään työpäivinäkin. Perjantai jäi ikävä kyllä ainoaksi valonpilkuksi koko viikon treeneihin. Lauantaina maha sekoili pahemman kerran. Suunnittelin vetäväni reilun parinkympin lenkuran, mutta mahassa kiersi koko ajan ikävästi. Suolistostani tuli kaasua tasaisella 4bar paineella ja olo oli kuin olisi ollut joku kaasua tuottava laitos. Pötsi sekosi lopullisesti, mutta onneksi olin lähellä Sokos Hotel Lakeutta, jonka veskiin hyökkäsin ääntäkin nopeammin. Luulin vessareissun helpottavan, mutta mitä vielä. Olo oli edelleen hirveä ja koukkasin suosiolla lyhemman kautta kotiin. Sunnuntaina ei sentään ihan niin surkea olo enää ollut, mutta edelleen lenkillä pötsi mellastaa ja aiheuttaa kehnoa oloa. Vasen polvikin on välillä turkasen kipeä, ilmeisesti kovalla jäällä juoksemisesta. Ehkäpä tämä tästä pikku hiljaa vielä iloksi taas muuttuu...

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Viikko 3

Ma 16.1; lepo, i: tunnin hieronta
Ti 17.1; a. 5km. i: 11km, sis. 2x100m kiihdytykset. Yht. 16km
Ke 18.1; a: 5km. i: 14km, sis. 10km vauhtileikittelyä suhteessa 3/4 kovaa. Yht. 19km
To 19.1; a: 5km. i: 90min. punttisalitreeni + 1km. Yht. 6km
Pe 20.1; lepo
La 21.1; lepo
Su 23.1; lepo

Viikko 3: juoksua yht. 41km

Jalat olivat oikeat pölkyt ja hieronta viikon alussa tekikin niille pienimuotoisen ihmeen. Tiistain lenkillä oli aivan uudenlainen fiilis juosta. Keskiviikkona koetin laittaa hieman vauhtia koneeseen vauhtileikittelyn muodossa. Tässä kunnossa tuosta oli kuitenkin leikki kaukana ja meno aivan kamalan tuntuista. Torstaina sitten taas kunnon voimatreeni koko kropalle.

Loppuviikko meni lusmuillessa. Lähdin perjantaiaamuna ammattiyhdistyksen edustusreissulle Viroon ja hyvästä ajatuksesta huolimatta lenkkikenkien ulkoilutus jäi reissulla haaveeksi. Päivällä oli pitkään ohjelmaa ja illalla tuli ratkettua sitten viihteelle, luonteeltani kun olen heikko ja vietävissä oleva. Ensi viikolla pitää saada itsensä ruotuun, taas kerran. Alkaa olla turhan tuttu fraasi kuvaamaan mun tekemisiäni.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Viikot 1 & 2

Ma 2.1; i: 10km
Ti 3.1; a: 5km. i: 13km. Yht. 18km
Ke 4.1; a: 5km. i: 10km. Yht. 15km
To 5.1; i: 90min. punttisalitreeni
Pe 6.1; i: 16km
La 7.1; i: 15km
Su 8.1; i: 2km + 10 x 200m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas ja 1min. alhaalla + 2km. Yht. 8km

Viikko 1: juoksua yht. 82km

Paluu takaisin kohti normaalia treenirytmiä. Eiköhän tämä taas tästä lähde kulkemaan. Mitään hurjia määräviikkoa en tammikuussa vielä edes haaveile juoksevani. Panostan tarkoituksella jalkojen voimatreeneihin tavallista enemmän tähän alkuvuoteen, tälläkin viikolla tein kattavan punttisalitreenin, toki muullekin kropalle kuin vain kintuille ja sunnuntaina avasin mäkivetokauden. Vedot kulkivat juuri niin kuin odotinkin, eli todella kehnosti. Maksimaalisen revityksen sijaan nyt on tärkeää mäkivedoissa keskittyä hyvän juoksuasennon ylläpitoon ja askeleen terävyyteen, hengitys kyllä tässä kunnossa joutuu helpostikin koville.

Ma 9.1; a: 5km. i: 13km. Yht. 18km
Ti 10.1; a: 5km. i: 9km. Yht. 14km
Ke 11.1; a: 5km. i: 6km. Yht. 11km
To 12.1; i: 11km
Pe 13.1; a: 6km. i: keskivartalojumppa + 13km. Yht. 19km
La 14.1; p: 7km
Su 15.1; i: 21km

Viikko 2: juoksua yht. 101km

Todella kaksijakoiset olivat fiilikset tämän viikon lenkeillä. Välillä oli ihan mukava kulku, mutta välillä taas tihkasi oikein kunnolla. Keskiviikkona piti juosta ainakin kympin iltalenkki, mutta hyvä kun jaksoi tuon kutosen raahautua. Oli ilmeisesti univelkaa tai jotain kun kuuppa ja koko kroppa oli koko päivän ihan jumeksessa. Perjantain kulku oli tosi kevyttä, mutta lauantaiksi suunniteltu vauhtileikittely muuttui lyhyeksi laahustukseksi. Sunnuntaina vire hieman kohosi alkukilometrien jälkeen ja sain tuollaisen puolipitkän taaplattua.

Maanantaina pidän suosiolla lepopäivän ja illaksi onkin tiedossa kauan kaivattu hieronta. Pohkeet ovat aivan puuta jäätiköllä juoksusta ja muutkin osat kintuista ovat todella jumissa. Viikosta voi muutenkin tulla treenien suhteen aika kevyt kun tiedossa on muutaman päivän mittainen ammattiyhdistyksen reissu jolle oli ohjelmaa laitettu aika lailla aamusta iltaan. Katsotaan mitä ehdin ja mitä viitsin.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

THE REVENGE, it will continue

Edellinen projekti meni männikköön, taas kerran. Kuten olen täällä turhankin useasti vuodattanut, viime vuoden maratonprojekti karahti kiville aivan viime hetkellä kun sain riesakseni kunnon flunssan juuri maratonviikonlopun alla. Treenit olivat menneet putkeen ja olin elämäni kunnossa. Sapettihan tuo aika lailla! Nyt olen tuon lokakuun lopun jälkeen viettänyt aikamoista lusmueloa rapiat pari kuukautta ja vasta hiljattain palasin takaisin ruotuun. On aika suunnata katseet tulevaan. Janoan edelleen kostoa ja nyt kovemmin kuin koskaan!!! Uskon että ei kai nyt aina voi olla huonoa tuuria?!

Viekas ilmeeni ja Brasiliasta vuonna 2005 ostetun merirosvohuivin pääkallotunnus kuvastakoon kasvavaa treenimotivaatiotani saada kosto, eli juosta kova maratontulos, ehkä useampikin.
Kolmen maratonin vuosi

Suunnitelmissa on juosta ensi vuonna peräti 3 maratonia ja kaikki vielä jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Jos Z sattuu tämän lukemaan, haukkunee hän näin tiheälle aikataululle tekemääni suunnitelmaa maratonkeskittyneisyyden puutteesta. Kuten olen tuonne blogin uuden projektiotsikon alle listannut, ensin olisi tarkoitus juosta 1.7 Paavo Nurmi maraton Turussa, sitten 2.9 Ruskamaraton Levillä ja vielä 10.12 Honolulun maraton Havaijin saarilla. Tiedän että suunnittelemani maratonit eivät ole mitään otollisimpia ennätysten tekemiseen. Reitti ei Paavo Nurmessa ole kovinkaan nopea, pikemminkin päinvastoin ja Turussa on heinäkuun alussa vielä todennäköisesti hellekeli. Ruskamaratonilla keli on lämpötilan puolesta syyskuun alussa yleensä aivan ihanteellinen, mutta reitti on aivan törkeän mäkinen. Honolulussa on myös tarjolla aika mäkinen reitti ja varmuudella kuuma keli höystettynä kovalla kosteusprosentilla. Miksikö siis tällaiset kohteet jos mielin juosta kovan maratonajan? Mietin asiaa niin, että haluan kevään treenata rauhassa kuntoa kovemmaksi ja kesällä olisi sitten sopiva aika testata, minkälaiseen iskuun sitä oikein on itsensä saanut. Paavo Nurmi on tähän ajankohdallisesti loistava ja vaikka sen reitti ei nyt mikään pöytätasainen olekaan, en jaksa välittää. Jo hyvän aikaa on ollut suunnitelmissa viettää vuoden 2017 joulukuu Havaijin saarilla lähes kokonaan. Koska matkasta tulee pitkä ja todennäköisesti reissun budjettikaan ei ole sieltä halvimmasta päästä, juoksen myös syksyn maratonin kotimaan kamaralla. Suomen maratoneista Ruskamaraton vaan on tällä hetkellä sellainen, että se kiinnostaa tapahtumana paljon enemmän kuin mitkään muut syysmaratonit. Tasaisempia ja paljon nopeampia reittejähän löytyisi vaikkapa esim. Jyväskylästä, Vantaalta ja Kankaanpäästä, mutta eivät muuten houkuta juuri nyt pätkän vertaa Ruskamaratoniin verrattuna. Toki lähden Leville kovaa juoksemaan, siitä ei ole tarkoitus tinkiä. Honolulun maraton loppuvuodesta tulee todennäköisesti olemaan sitten enemmänkin fiilismaraton. Päivän vireestä riippuen tulen sielläkin kunnolla yrittämään, mutta en ota mitään paineita saada kuntoa huippuunsa joulukuun maratonpäivälle. Havaijin reissulla maraton on kuitenkin vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnelmaltaan kyseessä on varmasti ainutlaatuinen tapahtuma, startata klo. 5:00 aamulla pimeään valtaisan ilotulituksen saattelemana ja nähdä juoksun aikana auringon nousu Tyynenmeren takaa.

Etsin viileässä kelissä juostavia tasaisen reitin maratoneja sitten joskus tulevina vuosina. Timo varmaankin arvostelee tasaisten maratonreittien fanina tätä ideaani pöhköksi ;)

Ajatuksia tulevista treeneistä

Vuoden ensimmäisinä kuukausina olisi tarkoitus saada treenit sujumaan taas totutunlaisesti. Tulen tällä jaksolla panostamaan myös tavallista enemmän voimatreeneihin. Lihaskunnon ylläpito kuuluu ohjelmaan jo vammojakin estävänä aina, mutta ajattelin nujuta punttisalilla painojen kimpussa alkuvuodesta hieman tavallista useammin. Myös mäkivetoja alan tekemään ”koneiston” virittämiseksi ja juoksun voimatason nostamiseksi tässä vuoden ensimmäisten kuukausien aikana.
Maaliskuun korvilla sitten vauhtiharjoituksia kehiin enemmän. Myös kisoja ajattelin lykätä ohjelmaan sopivasti maaliskuusta eteenpäin. Kisat ovat kuitenkin erinomaisia tv-kovia treenejä. Erikoisuutena kisoihin liittyen ehkä se, että tulen todennäköisesti juoksemaan puolimaratoneja kovinkin runsaasti. Tämä siksi että totesin viime vuonna puolikkaan olevan matkan puolesta mitä otollisin tv-kova treeni muun maratontreenin sekaan. Mikäli teen viikolla esim. kovan vetotreenin puolessa välissä viikkoa, toimii puolikas vaikkapa kymppiä paremmin loppuviikon kovana treeninä. Jos se osuu kovaan viikkoon niin ei haittaa sillä en koeta suurimmalla osalla näistä puolikkaista olla mitenkään ennätysiskussa. Päämääränä on saavuttaa ennen kaikkea hyvä tuloskunto maratoneille. Katsotaan, miten tämän idean toteuttaminen alkaa toimia ja viilataan suunnitelmaa jos alkaa näyttää, että ei kulje kirveelläkään.

"Työkalujen" arsenaalia. Saa ulkoiluttaa!
Lyhyt aika maratonien välissä on itselleni täysin uusi ja tuntematon haaste. Paavo Nurmen ja Ruskamaratonin välissä on vain 2 kuukautta ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten saa itsensä a) palautumaan maratonista sopivasti ja b) treenattua vireen mahdollisimman hyväksi seuraavaan maratoniin. Pitää olla tarkkana ettei tohota pää kolmantena jalkana itseään uuvuksiin. Mielikuvani on sellainen, että kovasta määrästä kannattaa tinkiä, mutta avainharjoitukset tulee koettaa toteuttaa kovalla intensiteetillä. Katsotaan miten äijän käy. Fiksu, hyvää maratontulosta tavoitteleva juoksisi maratonin max. keväällä ja syksyllä, jopa kaltaiseni hidas taapertaja, mutta koetan nyt näin.

Haaste pysyä ehjänä

Kuten tämä surullinen ”juoksu-urani” on useaan otteeseen osoittanut, olen todella vamma-altis kaveri. Aina tuppaa joku paikka krakaamaan ja telakka kutsuu, joskus oikein turkasen pitkäksikin aikaa. Helmikuussa tulee kuluneeksi 2 vuotta siitä kun edellisen kerran rikoin itseni leikkauspöydälle ja pitkään toipumiseen. Treeneissä pitää ehdottomasti muistaa huolehtia lihaskunnon ylläpidosta, riittävästä venyttelystä, alku- ja loppuverryttelyistä jne. eikä paneutua näihin vasta sitten kun kipuja on riesana repullinen. Vuodet toimivat tässä suhteessa kerrankin eduksi, sillä oman kehon ja niille sopivat harjoitteet on oppinut tuntemaan aina vaan paremmin. Jospa sitä pysyisi ehjänä ja olisi vielä tervekin kun maratonviikonloppu koittaa.

Tässäpä ajatuksia tulevaan. Jos kaikki menee putkeen niin joku päivä revenge will be mine!!