THE REVENGE, it will continue

2.9 Ruskamaraton
10.12 Honolulu marathon

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Viikko 11

Ma 13.3; a: 5km. i: 15km. Yht. 20km
Ti 14.3; a: 5km. i: 1h 45min. punttisalitreeni + 3km. Yht. 8km
Ke 15.3; lepo, i: tunnin hieronta
To 16.3; i: 15km
Pe 17.3; a: 5km. i: 4km + 8x500m vedot, 500m hölkkää vetojen välissä, paitsi 1km ennen viimeistä vetoa + 2km. Yht. 19km
La 18.3; lepo
Su 19.3; lepo

Viikko 11: juoksua yht. 62km

"Lusmuiluviikko, osa I" on ehkä osuva otsikko viikkoa kuvaamaan. Keskiviikon hieronta tuli todella tarpeeseen. Jalat olivat todella jumissa ja hierojakin ihmetteli, mitä olen oikein tehnyt. Olettaisin tähän ainakin osasyynä olevan puoliksi sulat tienpinnat. Välillä kun on liukas pätkä muutoin sulan seassa, vetää yhtä-äkkiä tapahtuva täysin erilainen askellus jalat jöötiin. Onneksi tiet alkavat nyt olla täysin sulia. Tuskanhiki puski pintaan kun hierojan runnoin koipia auki, mutta kivusta huolimatta teki kyllä gutaa. Vedot kulkivat perjantaina oletetusti, eli eivät edes välttävästi. Aivan hirveää könkköstämistä: kankeaa, hidasta ja vaikeaa! Rentous on vauhtijuoksussa vain haave, mutta eiköhän tämä tästä.

Lauantaina lähdin Helsinkiin Leffafriikkien tapaamiseen. Kävimme elokuvateatteri Rivierassa fiilistelemässä Beauty and the Beast - musikaalin, josta jatkoimme iltaa pubin ja hyvän syömisen merkeissä. Sitten tuli vielä valvottua aamutunneille mukavia höpötellen ja vanhoja muistellen :)

Friikit oluella. Ainoa mukana ollut naisjäsenemme eroaa sopivasti myös juomavalinnallaan.
Ja syömässä asiaan kuuluvalla tavalla.
 Ensi viikko menee myös treenien suhteen varmaankin aika vaisuksi. Siksi tuohon lusmuiluviikkoon olikin aihetta laittaa mukaan tuo "osa 1". Tiistai ja keskiviikko menee työreissulla, jossa on luvassa kokoustamista ym. aina iltamyöhään saakka. Sama homma on todennäköisesti perjantaina toisella työmatkalla. Määrää huomattavasti oleellisempaa toki onkin tällä hetkellä saada edistettyä kovien treenien tekoa. Kerätään kilsoja sitten myöhemmin keväällä ja kesällä.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Viikko 10

Ma 6.3; a: 5km. i: 11km. Yht. 16km
Ti 7.3; i: 15km, sis. lopussa 4x100m kiihdytykset
Ke 8.3; lepo
To 9.3; a: 4km. i: keskivartalojumppa + 15km. Yht. 19km
Pe 10.3; a: 8km. i: 16km. Yht. 24km
La 11.3; i: 5km + 5x1km vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 3km, sis. muutaman koordinaatioharjoituksen. Yht. 15km
Su 12.3; i: 13km

Viikko 10: juoksua yht. 102km

Kylläpä on taas hienoa. Niin mikäkö? Valoisuus ulkona :) Aamulenkeillä aurinko paistaa jo selvästi ja töiden jälkeen valoisaa piisaa pariksikin tunniksi helposti. Mukavaa kun ei tartte taas siinä talven ainaisessa pimeessä pitkään aikaan rämpiä.

Treenien osalta viikko alkoi siitä mihin edellinen päättyi, nimittäis surkeasta fiiliksestä. Maanantain lenkit olivat todella vaikeita. Tiistain lenkki alkoi yhtä tustaisissa tunnelmissa. Juoksusta vaan ei meinannut tulla mitään. Aioin jo kääntyä kotiin suointa tietä muutaman kilometrin jälkeen, mutta ajattelin sitten puskea väkisin matkaa mittariin. Yllättäen n. 8km kohdilla juoksu alkoi selvästi helpottua ja kohta meno oli jo ihan siedettävän tuntuista. En oikein ymmärrä mistä mokoma johtui, mutta lenkin loppuun innostuin jopa hieman kiihdyttelemään. Keskiviikkona olin rättiväsynyt todella huonosti nukutun yön jäljiltä. Ei toivoakaan että olisi voinut edes ajatella minkään sortin treenaamista. Seuraavan yön kunnon unet tekivät ihmeitä ja torstaina lenkkareiden päällä oli täysin eri mies. Kulku oli miellyttävän kevyttä ja taas homma tuntui mielekkäältä. Lauantain vedot nyt eivät häävisti kulkeneet, mutta tämä nyt on odotettavissakin kun taas alkaa kovia treenejä tekemään. Tästä on ensi viikolla hyvä jatkaa. Joku menevä lihaskuntotreeni ainakin olisi tarkoitus alkuviikosta tempaista.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Viikko 9

Ma 27.2; a: 4km. i: keskivartalojumppa + 11km. Yht. 15km
Ti 28.2; i: 10km, osin poluilla ja metikössä
Ke 1.3; a: 4km. i: 10km. Yht. 14km
To 2.3; a: 5km . i: 11km. Yht. 16km
Pe 3.3; a: 5km. i: 90min. punttisalitreeni + 5km. Yht. 10km
La 4.3; i: 13km
Su 5.3; p/i: 20km

Viikko 9: juoksua yht. 98km

Yritetäänpä taas. Aika hyvin pääsin palaamaan normaaliin treenirytmiin. Keli vaan ei taas ollut viikolla oikein paras mahdollinen. Oli jäätä, loskaa, räntäsadetta, kovaa tuulta yhditettynä pyryyn tai vesisateeseen jne. Kerran jos toisenkin ajattelin, että kuinka vihaankaan talvea. Tiistain lenkin vedin nastarit jalassa pitkin jäisiä polkuja ja osin ihan umpimetikössä. Jalat olivat aika poikki tämän rupeaman jälkeen. Perjantain salitreenin jälkeen taas koko kroppa veti todella jöötin päälle. Treeni ei sinänsä niin raskas ollut, mutta ilmeisesti taudin jäljiltä tullut monen viikon tauko kunnolliseen lihaskuntotreeniin tuntui äkkiseltään suhteettoman kovalle. Könkköstin lauantaiaamuna sängystä ylös kuin reumatautinen vanha ukko. Illalla lenkille lähtiessäkin jalat olivat kuin kakkosnelosen lankut. Tilannetta ei helpottanut se, että en laittanut nastareita jalkaan ja kylmentynyt keli oli vetänyt tiet paikoin erittäin liukkaiksi. Sunnuntaina viisastuin ja kiskoin nastarit jalkaan. Kiertelin tuollaisen puolipitkän aurinkoisessa talvikelissä luontoa ihaillen. Ehkäpä tämä talvi ei nyt aivan joka hetki ole aivan syvältä. Silti kaipaan jo lämpimiä kelejä ja pitävää juoksualustaa.

Kovien treenien juokseminen jäässä tai sohjossa on aika haastavaa eikä mulla ole tällä haavaa juoksumattoa käytettävissä. Kovia/semikovia lenkkejä ja mäkivetoja pitäisi silti alkaa jossain määrin tekemään. Tällaisella tasaisella taapertamisella suorituskyvyn noususta voi nimittäin vain haaveilla.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Viikko 8

Ma 20.2; i: 10km
Ti 21.2; i: pientä jumppaa
Ke 22.2; a: 5km. i: 10km. Yht. 15km
To 23.2; a: 4km. i: 6km. Yht. 10km
Pe 24.2; lepo
La 25.2; i: 15km
Su 26.2; lepo

Viikko 8: juoksua yht. 50km

Maanantaina painelin lekurille testeemaan, mikä kumma keuhkoissa aina vaan röhisee. Lekuri tutki ja sanoi keuhkoista kuuluvan "taudin kaltaista" röhinää. Testit tehtiin ja tuloksia lupasi soitella vielä saman päivän aikana mykoplasmatestiä lukuun ottamatta, jonka tuloksena saamisessa menisi muutama päivä. Jotkut vasta-aineet olivat hieman kohollaan, mutta niin tuppaavat kuulemma pitkän röhän jälkeen olemaan. Suositus oli, että kevyttä liikuntaa saisi harrastaa, mutta ei liian rasittavana. Raskas hengästyminen vasta kun olo on täysin terve. Päättelin omalla logiikalla tämän tarkoittavan kevyttä juoksua sopivan pienenä määränä. Mykoplasmatesti oli myös onneksi negatiivinen, eli mistään tosi pahasta sitkeästä ei sentään ole kysymys.

Tiistain työpäivä venähti myöhään enkä enää jaksanut kun hieman jumpata kotona. Keskiviikkona tuntui ekan kerran pitkään aikaan aika normaalilta juostessa, mikä tietty oli lupaava merkki lopullisesta paranemisesta. Torstaina "juoksu" oli todellisuudessa kauheaa rämpimistä. Lunta oli tuiskuttanut taivaan täydeltä jo koko edellisen yön ja pyry jatkui pitkin päivää. Tuskailin lyhyet lenkit aamulla ja iltapäivällä. Illaksi jouduin vielä lähtemään kokoukseen Vaasaan jossa kesti iltamyöhään saakka. Kotona olin vasta lähellä puolta yötä eikä nukkumisesta tullut koko yönä oikein mitään. Perjantaina olinkin aivan rättiväsynyt koko päivän enkä viitsinyt edes ajatella mitään liikuntaan liittyvää. Riitti kun käveli töistä kotiin ja rojahti sohvalle. Lauantain lenkki oli mukava. Kulku oli hyvää ja jaksoin mukavasti. Jospa tässä pikku hiljaa pääsisi taas treenejä aloittamaan.

Tulen tekemään myös päivityksiä vuoden kisaohjelmaan. Niistä kirjoitan joskus enemmän, mutta ainakin Paavo Nurmessa en tule juoksemaan kun korkeintaan puolimaratonin. Kokonaisen aika koittaa vasta syksyllä Ruskamaratonille.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Viikko 7

Ma 13.2; i: 5km
Ti 14.2; lepo, i: tunnin hieronta
Ke 15.2; i: 7km
To 16.2; i: 8km
Pe 17.2; i: 13km
La 18.2; p: 9km
Su 19.2; i: 9km

Viikko 7: juoksua yht. 51km

On taas vaikeaa. Puolentoista viikon totaalilevon jälkeen aloin taas löysästi lenkkeillä. Röhinä keuhkoissa vaan ei taas ota oikein millään talttuakseen. Olo on kummallinen. Välillä on ihan ok fiilis ja tuntuu että paranen lopullisesti, mutta kohta on taas ihmeellistä jäsenten särkyä ja hengityksen vinkumista. Hieman on sellainen deja vu ilmiö tämän olon kanssa vuoteen 2011, jolloin sain mykoplasman riesakseni. Täytyneekin käydä testeissä jos tämä voimaton olo ja pihisevä hengitys ei ala asettumaan. Toivotaan että kyseessä on vain pitkälliseksi äitynyt tavallinen röhä.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Viikko 6

Ma 6.2; lepo (flunssa)
Ti 7.2; lepo (flunssa)
Ke 8.2; lepo (flunssa)
To 9.2; lepo (flunssa)
Pe 10.2; lepo (flunssa)
La 11.2; lepo (flunssa)
Su 12.2; p: pientä jumppaa

Viikko 6: juoksua 0km

Lepoa, tauti jylläsi koko viikon. Keuhkot rymisee vieläkin ikävästi ja olo on todella voimaton. Ei toivoakaan että voisi lenkkeillä kun tän päivän pieni jumppakin oli suorastaan läkähdyttävä. Töistä en tietenkään ole pois ollut koska oman filosofiani mukaan duunista en lusmua ellen ole aivan vuoteen oma. Saas nähä kuin kauan tämä taas kestää ja missä vaiheessa lähden röhässäkin juoksua "hieman testaamaan".

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Viikko 5

Ma 30.1; i: 10km
Ti 31.1; a: 5km. i: 14km. Yht. 19km
Ke 1.2; i: keskivartalojumppa
To 2.2; i: 12km
Pe 3.2; lepo (flunssa)
La 4.2; lepo (flunssa)
Su 5.2; lepo (flunssa)

Viikko 5: juoksua 41km

Köh köh köh krääh! Flunssa tuli riesaksi. Viime vuosista totuttuun tyyliin kun tauti saadaan, se saadaan oikein kunnolla.

Alkuviikosta oli vielä ihan normi olo ja käynnistin viikon suunnitellusti. Keskiviikkona oli töissä hieman tukkoinen olo, mutta suunnittelin silti vetäväni lenkin illalla. Kävi sitten niin että työpäivä venähti aika ramakan pitkäksi ja sain tästä hyvän tekosyyn vaihtaa lenkin pieneen keskivartalojumppaan kotosalla. Torstaina suuntasin työmatkalle Helsinkiin, jossa olin perjantaihin saakka. Timon kanssa viestiteltiin alkuviikosta ennen työmatkaani ja loppujen lopuksi aikataulut meni niin hyvin yhteen, että juostiin Timon luota kimppalenkki ja saunottiin lenkin päälle. Oloni oli lenkillä hieman tukkoinen, mutta hyvässä seurassa mukavia turisten juoksu tuntui sujuvan ihan mukavasti. Kiva oli nähdä pitkästä aikaa ja kuulumisia vaihtaa :) Perjantaina heräsin hotellilta todella tukkoiseen oloon. Hoitelin työjutut ja suuntasin junalla takaisin Seinäjoelle. Olo oli jo työpäivän jälkeen sellainen, että lenkkiä ei voinut edes miettiä. Nyt viikonloppuna tauti on jyllännyt kaikella voimallaan. On kuumetta, jäsensärkyä, röörit täysin tukossa ja vielä kauhea köhä päälle. Ei terve! Ehkä toisaalta hyvä sairastaa nyt eikä keväällä ilmojen alettua lämpeneen ja teiden kuivettua, jolloin pakkolepo korpeaisi huomattavasti enemmän.

Huominen maanantai on junailtu jo hyvissä ajoin vapaaksi, sillä ensi yönä klo. 1:00 aion miljoonien muiden tavoin tapittaa töllöttimestä amerikkalaisen jalkapallon kovimman sarjan NFL:n loppuottelua Super Bowlia aina aamuun saakka. Taudin paranemisen kannalta moinen rytmin käännös ja valvominen tuskin hyvää tekevät, mutta tiettyjä asioita ei uhrata ja Super Bowl livenä on yksi niistä. Tunnollisena virkamiehenä koetan saada taudin siinä määrin kuriin maanantain aikana jotta pääsen töihin tiistaina yskimään :)