tiistai 1. tammikuuta 2019

Vuosi 2018

zzzzzzzz...... ZAP !!! Herätetään blogi ainakin hetkellisesti horroksestaan ja kirjoitellaan jonkinlainen yhteenveto treenivuodesta 2018.

Aloitetaan vuoden 2018 juoksukilometreillä:

- tammikuu: 314km
- helmikuu: 391km
- maaliskuu: 302km
- huhtikuu: 461km
- toukokuu: 277km
- kesäkuu: 237km
- heinäkuu: 133km
- elokuu: 64km
- syyskuu: 141km
- lokakuu: 233km
- marraskuu: 132km (akillesjänneleikkaus 26.11)
- joulukuu: -

Vuosi 2018: juoksua yht. 2685km

Maltillinen ja hyvä vuoden aloitus

Loppuvuodesta 2017 sairastelut hieman pilasivat treenejä ja päädyin kunnon yrityksen sijaan vain hölkkäämään Honolulun maratonin Havaijin saarilla joulukuussa. Alkuvuodesta päätin ottaa ainakin tehojen suhteen maltillisesti, enkä kovin kummoisia määriäkään juossut. Vasta maaliskuun puolessavälissä tein oikeastaan vuoden ensimmäiset kunnon kovat treenit. Ensimmäinen kisa oli 7km rykäisy 7.4 eikä se kovin häävisti kulkenut, mutta en oikein muuta odottanutkaan. Viikkoa myöhemmin 10km kulki jo paremmin, mikä kertoi hyvästä noususuunnasta. Huhtikuun lopussa juoksin Kyrönjoki maratonilla puolimaratonin, joka kulki odotuksiin nähden aivan loistavasti aikaan 1:19.52. Toki kelikin oli +12C, auiringonpaiste ja täysin tyyntä, eli aivan ihanteellinen kisakeli. Silti tulos yllätti positiivisesti koska kovia treenejä ei vielä kovin kummoisesti takana ollut. Olin intoa täynnä! Kesän kun vetäisi hyvää treeniä, siirtäisin maratonennätyksen syksyllä aivan uusille lukemille.

Vuoden päätavoitteiksi olin laittanut syyskuun alun Ruskamaratonin Levillä ja marraskuun lopussa Ranskassa juostavan La Rochellen maratonin. Niitä kohtii siis treeniä koneeseen, oli pläänini.

Vaivat riesaksi taas kerran

Toukokuun alussa juoksin vielä 10km kisa Tuusulajärven maratonin yhteydessä, mutta siihenpä kisat sitten tältä vuodelta jäivätkin. Oikeassa akillesjänteessä alkoi treeneissä tuntua ikävähköjä tuntemuksia toukokuun puolen välin jälkeen. Olin suunnitellut juoksevani kuun lopussa toisen puolimaratonin Terwamaratonilla Oulussa, mutta se jäi väliin. Kun kivut vain yltyivät, menin kesäkuun alussa lekurille selvittämään vaivojen vakavuutta. Akillesjänne oli pahasti tulehtunut. Lääkärin ohjeiden mukaan aloitin korvaavat treenit ja toivoin, että muutamien viikkojen juoksutauko, huolto, jumppa jne. tekee tehtävänsä. Aloin taas juosta juhannuksen jälkeen, mutta heinäkuun puolessa välissä kivut olivat niin kovat, että maratonsuunnitelmat piti nakata romukoppaan. Aloin käydä todella pätevällä fysioterapeutilla, jolta sainkin hyvät ohjeet kuntoutukseen.

Seuraavat kuukaudet tein satunnaisesti vähän sitä sun tätä, jotta sain edes hieman liikuntaa. Motivaatio tehokkaaseen tekemiseen loisti poissaolollaan. Marraskuussa sitten menin uudelleen ortopedille, joka kertoi selvän tuomion: akilles ei kuntoon tule ilman operaatiota.

Akikkesjänneleikkaus ja loppuvuosi

Oikea akillesjänne leikattiin 26.11. Sen jälkeen olen siitä toipunut. Sairasloma kesti jouluun saakka ja jouluviikon olin vielä lomalla. Töihin palasin vuoden viimeisenä päivänä. Korvaavat treenit olen saanut aloittaa hieman ennen joulua ja nyt ohjelmaan kuuluu vesijuoksu, crosstrainer, kuntopyörä ym. "kivat" harrasteet. Jos kaikki menee putkeen, voin kokeilla juoksua tammikuun puolivälissä.

Uuteen nousuun

Motivaatio katosi kesällä totaalisesti kun taas kerran nämä vammat tulivat riesaksi. Mietin oikeasti, että pitäisikö tässä juoksuharrastus lopettaa kun ei siitä tunnu kerta kaikkiaan vaan mitään tulevan. Kun leikkauspäätös tuli, alkoi motivaatio kuitenkin nostaa päätään. Eihän tätä nyt tähän jätetä. Kunto on tietenkin tippunut todella alas ja painoa tullut reilusti lisää, joten helppoa ei tule olemaan. Yritetään kuitenkin. Janoan KOSTOA, joka tietty tarkoittaa hyvää maratontulosta!!! Vuosikymmen on ollut surkeasti vaivojen hallitsema, mutta jospa sille vielä saataisiin edes kohtuullinen loppu ja seuraava vuosikymmen olisikin sitten paljon parempi.

maanantai 16. heinäkuuta 2018

TÄMÄ OLI TÄSSÄ, blogi hiljenee

Ma 4.6; i: 60min. punttisalitreeni + 20min. crosstrainer
Ti 5.6; i: 1h 10min. pyöräily
Ke 6.6; lepo
To 7.6; a: 10min. sisäsoutu + 10min. crosstrainer. i: 1h 10min. pyöräily
Pe 8.6; 60min. crosstrainer + §0min. sisätoutu
La 9.6; a: jalkaterä- ja pohjejumppaa. i: 1h 30min. pyöräily
Su 10.6; p: pientä jumppaa. i: 30min. crosstrainer


Viikko 23: juoksua 0km


Ma 11.6; i: 1h 15min. pyöräily
Ti 12.6; i: 90min. punttisalitreeni
Ke 13.6; i: 8km
To 14.6; a: 5km. i: 9km. Yht. 14km
Pe 15.6; a: 6km. i: 9km. Yht. 15km
La 16.6; lepo
Su 17.6; i: 11km


Viikko 24: juoksua yht. 48km


Ma 18.6; a: 5km. i: 12km. Yht. 17km
Ti 19.6; a: 5km. i: 12km. Yht. 17km
Ke 20.6; a: 6km. i: 11km. Yht. 17km
To 21.6; a: 6km. i: 12km, sis. 4x100m kiihdytykset. Yht. 18km
Pe 22.6; p: 13km
La 23.6; a: 7km
Su 24.6; i: 13km


Viikko 25: juoksua yht. 102km


Ma 25.6; i: 14km
Ti 26.6; a: 5km. I 10km. Yht. 15km
Ke 27.6; a: 5km. i: 16km. Yht. 21km
To 28.6; a: 5km. i: keskivartalojumppa + 5km. Yht. 10km
Pe 29.6; a: 6km. i: 2km + 6km vauhtileikittely + 1km. Yht. 15km
La 30.6; p: 3km + 4x1500m ratavedot, 2min. palautuksella + 3km. Yht. 12km
Su 1.7; lepo


Viikko 26: juoksua yht. 87km


Ma 2.7; a: 7km. i: keskivartalojumppa + 14km + tunnin hieronta. Yht. 21km
Ti 3.7; i: 13km
Ke 4.7; a: 5km. i: 3km + 5x800m/5x400m ratavedot, 2min. palautus vetojen välissä ja 5min. matkan vaihtuessa + 3km. Yht. 17km
To 5.7; a: 6km. i: 14km. Yht. 20km
Pe 6.7; lepo, p: tunnin hieronta
La 7.7; lepo
Su 8.7; lepo


Viikko 27: juoksua yht. 71km


Ma 9.7; lepo
Ti 10.7; i: 70min. punttisalitreeni
Ke 11.7; lepo
To 12.7; i: 8km
Pe 13.7; lepo
La 14.7; i: 11km
Su 15.7; lepo


Viikko 28: juoksua yht. 19km


Lekurilta saadun diagnoosi jälkeen pidin siis reilun 3 viikon tauon juoksusta. Akilleksesta ei repeämiä löytynyt ja arvon ortopedi meinasi, että saisin piakkoinkin testata taas juoksuun palaamista. Jalka tuntuikin korvaavien treenien jälkeen paremmalta, eikä akilleksessa esiintynyt kipua enää edes aamuisin. 13.6 aloitin varivasti taas juoksemaan. Jalka tuntui hyvältä. Mitään kovempia treenejä en kuitenkaan uskaltanut tehdä vielä pariin viikkoon, vaan keskityin peruslenkkeilyyn ja aktiiviseen jumppaan akilleksen seudun vahvistamiseksi. Myös venyteltyä tuli ahkerasti. Valoa oli touhussa olemassa ja toiveet kunnon treenien aloittamisesta kasvoivat. Kesäkuun lopussa tyrkkäsin ensimmäiset kovemmat juoksukilometrit vauhtileikittelyn ja ratavetojen muodossa. Hetihän sieltä ikävähköjä tuntemuksia tuntui tulevan. Seuraavina päivinä tuo mokoma kipeytyi sitten heti peruslenkkienkin jälkeen aivan hurjasti. 5.7 tehtty ratavetotreeni oli viimeinen pisara. Homma oli selvä: oikea akilles ei missään nimessä kestä treenaamista!!! Yhtään kilometrimäärältäkään kunnon maratontreeniviikkoa en vielä saanut sinne päinkään aikaiseksi, joten turha sellaisesta edes haaveilla. Muutoinkin tuntui tulevan kiputiloja mm. lonkan seutuun, johtuen varmaan siitä että alitajuisesti varoin juoksussa oikean jalan käyttöä. Hirveiden kipujen kanssa väänsin väkisin lenkit vielä 6.7, mutta illalla oli hyvin helppo tehdä lopullinen päätös: tämä oli nyt tässä. Maratonhaaveet on haudattu ainakin tämän vuoden osalta, toistaiseksi ehkäpä muutenkin!!!


Turkanen sentään! Vit**taa suhteellisen ramamaksti. Noiden toukokuun loppupuolen ja kesäkuun puolenvälin juoksutauon välisenä aikana jaksoin vielä vääntää korvaavia treenejä kunnon ylläpitämiseksi. Nyt motivaatio kaikkeen treenaamiseen on nollissa, ellei jopa pakkasen puolella. Pitäisiköhän tässä näiden toistuvien vaivojen jälkeen vihdoin alkaa tajuta, että meikäläisestä ei vain ole tavoitteelliseksi maratonjuoksijaksi?!? Ainakin kroppa tuntuu voimakkaasti olevan sitä mieltä kun aina joku paikka hajoaa. Teinkin nyt päätöksen, että lusmuilen nyt eloa eteenpäin rennosti vailla mitään liikunnallisia tavoitteita. Katsotaan sitten jossain vaiheessa JOS koivet tulee kuntoon, viitsiikö sitä vielä yrittää. Tällä hetkellä mokoma tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Epäsäännöllisesti saatan lenkillä käydä, mutta en välitä kattiakaan siitä, kuinka alas kunto putoaa. Omilla epäterveellisen ruoan suursyöntiin keskittyvillä elintavoilla varmasti todella alas :)


Blogi hiljenee nyt toistaiseksi. En tänne viitsi tarinaa naputella jonnin joutavasta velttoilustani, tosin eipä tämä eloni tähän mennessäkään ole mitään jet set seurapiirien, oikeiden urheilijoiden tai maailmanmatkaajien hohdokkuutta tarjonnut. Miläli saan jalat joskus toimimaan haluamallani tavalla (kestää kunnon treeniä ilman jatkuvaa kipua) ja into tavoitella vielä tuloksia maratonilla herää, palaan sitten aiheeseen... ehkä.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Viikot 21 & 22: Akillesvaivoja

Ma 21.5; a: 7km. i: 13km. Yht. 20km
Ti 22.5; i: 11km
Ke 23.5; lepo. p: tunnin hieronta
To 24.5; i: 60min. crosstraineria
Pe 25.5; a: 40min. sisäsoutua + 20min. crosstraineria
La 26.5; lepo
Su 27.5; p: keskivartalojumppa. i: 60min. crosstraineria

Viikko 21: juoksua yht. 31km

Ja näinhän tässä taas kävi: vaivat tulivat riesaksi. Oikea akilles kipeytyi viikon alussa niin kipeäksi, että juoksemista oli mahdotonta jatkaa. Keskiviikkona kävin lekurissa ja ultraäänitutkimuksessa. Olivat heti ultrassa sitä mieltä, että akilles on pahasti tulehtunut ja kuulemma suunnilleen tuplaten terveen jalan jännettä paksumpi. Sain vielä lähetteen ortopedille, jolle menin perjantaina. Ortopedi tsiikasi ultrassa otettuja kuvia, käänteli koipea ja teki jos jonkinmoisia liikekokeiluja. Meinasi että ainakin 3-4 viikkoa pitää olla juoksematta, syödä vahva tulehduskipulääkekuuri, jumpata akillesta sopivilla liikkeillä ahkeraan ja tietty pitää siinä kylmää useasti päivässä. Sain kuitenkin vielä lähetteen magneettikuvaukseen, koska ortopedi oli sitä mieltä, että jänne kun on keskeltä paksuuntunut ja kerännyt nestettä, pitää varmistaa ettei siellä ole repeämiä. Onneksi omaan hyvän vakuutuksen näille jo niin tutuiksi tulleille vaivoilleni ja sainkin heti seuraavan viikon alussa maksusitoumuksen vakuutusyhtiöltä. Toivon todella, että sitten kun kuvissa käyn, ei repeämiä tms. löytyisi, koska sittenhän edessä on luonnollisesti paljon pidempi tauko tai jopa puukotus.

Ma 28.5; a: 60min. sisäsoutua
Ti 29.5; lepo, a: tunnin hieronta
Ke 30.5; p: 1h 10min. soutua
To 31.5; lepo
Pe 1.6; lepo
La 2.6; lepo
Su 3.6; i: 1h 20min. pyöräily

Viikko 22: juoksua 0km

Mennään nyt korvaavien treenien muodossa, vaikka ne eivät kovin suureti houkutakaan. Toisen lomaviikkoni alussa menin käymään Seinäjoella tekemässä pihahommia ja muuta kunnostusta edelleen myytävänä olevaan lääväämme, joka nyt ei vain tunnu kenellekään kelpaavan. Tämä on ollut ikävähkö yllätys, sillä kämppä on hyvin rempattu, siinä on siisti piha ja jopa oma pihakota. Lisäksi sen sijainti on aivan huippu, sillä siitä on Seinäjoen keskustaan vain reilun 2km matka. Oletin tätä ostaessani, että jos joskus tulen sen myymään, menee se kaupaksi helposti. Nyt mokomaa on myyty jo yli puoli vuotta, eikä vielä ole kauppoja syntynyt. No mutta takaisin asiaan. Maanantaina temmoin sisäsoutua. Kun sitten tiistai-iltana menimme Seinäjoelta kesämökillemme Keuruulle, ei mukana ollut pyörää ajettavaksi. Niinpä kiskoin reippaan tunnin soututreenin täysin surkeasti soudettavalla lotjallamme. Vitutus tämän jälkeen oli tapissaan.

Torstaina menin ottamaan lisää mustetta ihon alle ja nyt uusi tatuointi komistaa oikeaa käsivartta edellisten lisäksi. Pidin samalla suosiolla muutaman lepopäivän kunnes nyt viikon päätteeksi tein ihan hyvän pyörälenkin Vantaanjoen reittejä ja Paloheinän polkuja kierrellen. Ensi tiistaina menenkin sitten magneettikuvaukseen selvittämään akilleksen lopullisen kohtalon. Sormet ristiin, että kyseessä olisi "vain" tulehdus.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Viikko 20

Ma 14.5; a: 6km. i: 2km + 4km/3km/2km vedot kovaa, 1km palautus vetojen välissä + 1km. Yht. 20km
Ti 15.5; a: 5km. i: pieni kuntopiiri + 14km. Yht. 19km
Ke 16.5; lepo
To 17.5; lepo
Pe 18.5; lepo
La 19.5; lepo
Su 20.5; p: kuntopiiri. i: 12km

Viikko 20: juoksua yht. 51km

Viikko alkoi tehokkaasti. Tein maanantai-iltana töiden jälkeen ehkä koko kevään kovimman treenin, ns. pyramidin. Olo oli jo ensimmäisen kovan pätkän jälkeen aika väsynyt. Toisen pätkän jälkeen puhallutti niin että hyvä kun sain hengityksen tasaantumaan kilsan palautuksen aikana. Vikan kakkosen jälkeen olinkin jo valmis kanveesiin. Hirveydestään huolimatta tuntui että treeni ajoi asiaansa :) Tämän jälkeen viikko olikin treenien osaltsa yhtä vetelehtimistä. Keskiviikkona lähdin seminaarireissulle Viroon. Illanviettoon(kin) siellä tuli aika messevästi osallistuttua ja olo oli seuraavina päivinä sen mukainen. Lisäksi sain jonkun hiivatin vatsapöpön riesaksi ja koko lauantai meni hyvin pitkälti vessassa ravatessa kun pötsi oli aivan kuralla eikä mikään sapuska tai edes neste pysynyt sisällä.Olon tämä veti tietenkin sen verta heikoksi, että vaikka veskireissut on nyt sunnuntaina pikku hiljaa vähentyneet, ei lenkillä meinannut jaksaa yhtään.

Eikä tämä mahan sekoilu ole ollenkaan ainoa tai edes isoin harmi. Oikea nilkka ja erityisesti akilles kipuilee välillä melkoisesti. Jokin tulehdus on varmaan riesana. Pitänee mennä se selvittämään lekurin pakeille, mikäli tämä nyt ei ala jumpalla, kylmähoidolla ja tulehduskipulääkkein helpottamaan. Varmaan pitäisi tajuta olla juoksematta, mutta kun tämä ei vielä niin "älyttömästi" tuottanut tuskaa niin olen lenkkeilyä jatkanut totuttuun tyyliin. Ensi viikon suunnitellut puolimaratonin Oulussa tulen tod.näk kuitenkin jättämään väliin.

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Viikko 19

Ma 7.5; lepo
Ti 8.5; a: 6km. i: 15km. Yht. 21km
Ke 9.5; a: 6km. i: 90min. punttisalitreeni + 6km. Yht. 12km
To 10.5; i: 16km
Pe 11.5; a: 7km. i: 24km. Yht. 31km
La 12.5; p: jalkateräjumppa. i: 13km
Su 13.5; i: 14km, sis. 5x100m kiihdytykset

Viikko 19: juoksua yht. 107km

Ihan mukavasti sain kilometrejä viikkoon ravattua vaikka pidin yhden lepopäivän ja temusin myös salilla rautojen kimpussa. Kroppa ja erityisesti jalat olivat aika jöötissä taas tuon keskiviikkoillan punttitreenin jälkeen. Olin ajatellut helatorstaina juosta pitkän lenkin, mutta lihasväsymys oli sitä luokkaa että tyydyin normipituiseen roskakilometrien keruuseen. Perjantaina sitten jolkotin enemmän matkaa mittariin. Jalat olivat illan pidemmällä lenkillä melkoisen väsyneet loppumatkasta, muutoin jaksoin vallan mainiosti. Kotiin päästyäni en meinannut päästä tuolilta ylös suihkuun. Välillä on toki vain hyväkin väsyttää koivet kunnolla, koska siihenhän sitä saa maratonin loppukilometreillä varautua joka tapauksessa. Kuormitetaan "konetta" sitten vedoissa, tv-kovissa ja kisoissa hönkimällä.

Mietin alunperin kisaavani Nevaksen juoksun Sipoossa lauantaina, mutta päätin jo alkuviikosta skipata kisan ja tehdä vaan perustreenaamiseen painottuvan viikon. Ensi viikko tulee työreissujen takia olemaan hieman kevyempi.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Viikko 18

Ma 30.4; a: 6km. i: 14km. Yht. 20km
Ti 1.5; i: 13km
Ke 2.5; a: 5km. i: 3km + 5x400m/2x1000m/4x400m ratavedot, 1.30min. palautus vetojen välissä ja 3min. palautus matkan vaihtuessa + 2km. Yht. 16km
To 3.5; a: 5km. i: 15km. Yht. 20km
Pe 4.5; a: 5km. i: pieni kuntopiiri + 9km. Yht. 14km
La 5.5; p: 3km + Tuusulanjärven maraton (10km): 37.43 + 1km. Yht. 14km
Su 6.5; p: 11km

Viikko 18: juoksua yht. 108km

Aika raskas viikko, tai siltä se ainakin tuntui. Jatkoin treenejä täydellä höngällä edellisviikon puolimaratonin jälkeen viikon alusta lähtien. Keskiviikkona kipitin Hiekkaharjun urheilupuistoon tekemään kentälle ratavetoja. Hengitys pelasi vedoissa hyvin, mutta jaloissa painoi. Tämä ei toki mikään yllätys ollut ja tarkoitus olikin saada vain vauhdikkaampaa juoksua koneeseen, vaikka lihaksisto olisikin väsynyt viime viikonlopun puolikkaasta.

Lauantaina läksin taas kisailemaan, tällä kertaa ihan tuohon Vantaan viereen Tuusulaan, jossa kirmattiin Tuusulanjärven maraton. Omaksi matkaksi valitsin vain 10km kun en suotta esim. puolimaratonille väsyneellä ruholla viitsinyt lähteä simahtamista harrastamaan. Edelleni ryntäsi heti paukusta pari kaveria, joista toinen loittoni pikku hiljaa horisonttiin, mutta toisen selän näin oikeastaan koko matkan n. 20 sekunnin päässä edelläni. Alkukilometrit olivat tosi tahmeat, mutta sitten kone alkoi hieman pelaamaan. Vitosen jälkeen ajattelin vielä kiskovani loppupuolella edellä julksevan Tuukka Rintalan kiinni, mutta ylämäet ennen 8km paalua uuvuttivat niin ettei loppuvedosta tullut kummoistakaan. Vikalla kilsalla vauhti ei hyytynyt, mutta ei se kyllä noussutkaan pätkän vertaa ja eroa Tuukkaan jäi 18 sekuntia, jollainen se oli oikeastaan heti ensimmäisistä kilometreistä alkaen. Aikani ei myöskään ollut kympille kovin häävi, tosin joku kertoi maalisa että matka olisi hieman kymppiä enemmän ollut todellisuudessa. Tyhjäsin vahingossa kisan kelloni muistista maalialueella, joten ei tullut oman gepsin lukemaa tarkistettua. Meno kuitenkin tuntui siltä, että se suoritukseni vastasi hyvin kympin aikaa tuolle päivälle. Pakko mainita vielä maratonin voittaja Ole Antti Halonen Kotkasta, joka tempaisi soolojuoksuna hienosti 2:32.01. Kova kaveri totta vieköön!

Ensi viikolla olisi tarkoitus panostaa hieman enemmän lihaskuntotreeneihin ja ainakin joku ilta ähistä kunnolla punttilalilla rautojen kimpussa. Sipooseen saatan viikonloppuna sitten lähteä Nevaksen juoksuun kisaamaan jos fiilis sitä puoltaa.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Viikko 17

Ma 23.4; i: 11km
Ti 24.4; a: 6km. i: 12km, sis. 6km kiihtyvä/kova. Yht. 18km
Ke 25.4; a: 5km. i: 3km + 7km vauhtileikittelyä + 2km. Yht. 17km
To 26.4; a: 6km. i: keskivartalojumppa + 12km. Yht. 18km
Pe 27.4; a: 5km
La 28.4; p: 3km + Kyrönjoki maraton (puolimaraton): 1:19.52. Yht. 24km
Su 29.4; i: 8km

Viikko 17: juoksua yht. 101km

Aivan ongelmattomasti asiat eivät suju, sillä oikean nilkan ja akilleksen seutu kipuilee välillä ikävästi. Olen laiminlyönyt jalkaterän alueen jumppia ja epäilen vanhan vaivani, lattajalkaisuuden tekevän salakavalasti paluuta. Näin ollen nilkka joutuu suuremmalle rasitukselle virheasennon myötä ja kipeytyy. Akilleksen kipu on tosin aina huolestuttavaa. Siksi saatankin kaivaa senkkaa nokastani kun päätin härkäpäisesti toteuttaa treenejä. Kipugeelillä holvaamisen ja kylmähoidot toki olen ottanut säännöllisesti työn alle.

Nyt oli vuorossa tehoiltaan kovempi viikko. Tiistaina sisällytin lenkkiini 6km pätkän kiihtyvää, mutta kiihdytinkin vauhtia heti 2km aikana jo niin kovaksi, että loppu oli enemmänkin tv-kova tyyppinen. Keskiviikkona oli sitten vauhtileikittelyn vuoro, joka oli jotenkin vielä astetta rasittavampi kuormitukseltaan, tai ainakin siltä se tuntui. Tortaina tein töiden jälkeen pienen jumpan, mutta muuten ihan peruslenkuttelua. Perjantaina en juossut sitten kun lyhyen "aamuherättelyn" jotta en liikaa väsytä itseäni ennen lauantain kisaa.

Perjantaina lähdimme vaimon kanssa kohti Seinäjokea, josta sitten lauantaiaamuna hurautin Ylistaroon kisapaikalle. Vuorossa oli kevään kolmas kisa, Kyronjoki maraton, jonne lähdin puolimaratonia juoksemaan. Keli suosi juoksijoita. +10-12c lämpötila, aurinkoi paistoi ja tuulta ei ollut nimeksikään. Eipä voi ainakaa olosuhteita syyttää jos ei kulje. Klo. 12:00 kaikki sarjat lähetettiin yhteislähdöllä liikkeelle, eli maraton, puolimaraton ja 10,55km. Kisa juostiin tuota n. 10,55km kierrosta, eli puolikkaalla se piti kiertää kahdesti. Heti paukusta muutama kympin juoksija, sekä maratonille lähteneet hurjat Juha Laitinen ja Matti Taini ampaisivat kärkeen. Itse aloitin aika rauhallisesti ja aika paljon porukkaa juoksi edelläni ekoilla kilsoilla. Vauhti oli sellaista @345-3.50 väliin menevää, joka tuntui sopivalta. Edelläni meni joku nuori jamppa (maalissa paljastui Tommi Lintalaksi) ja kova veteraani Esko Heinola, jotka myös juoksivat puolimaratonia. Reitti teki 8km jälkeen U-käännöksen, joten näki hieman vastaatulevia niin edellä kuin perässäkin taivaltavia kilpakumppaneita. Kasin paikkeilla Lintala oli ottanut Heinolan kiinni ja kaksikko juoksi n. 50m edelläni. Toiselle kierrokselle lähdettäessä tajusin meidän olevan puolimaratonin kärki, koska näin maalin vieressä kympin kärkinimet ja tiesin maratonin kärkikaksikon painelevan meitä reilusti edellä. Vauhtini pysyi tasaisena, samoin ero Heinolaan ja Lintalaan. 14-15km välissä saavutin heidät hiljalleen. Vauhtini oli edelleen samaa joten päättelin heillä alkaneen hieman hidastumaan. Siirryinkin pian vetopaikalle koska virtaa tuntui riittävän hyvin. Nuori Lintala liimautui peesiini, mutta sitkeä veteraani Heinola alkoi hiljalleen jäämään. Ennen kääntöpaikkaa Laitinen porhalsi vastaan jo hyvissä ajoin ja mietin että Juha jahtaa oikein mojovaa maratontulosta tänään. Vedin aina n. 20km paalulle saakka, jolloin Lintala säntäsi ohi ja teki hieman eroa. Oma vauhtini ei hidastunut, mutta eipä kyllä ollut paukkuja mihinkään loppukiriin. Tämähän ei meikälle mitenkään uutta ole, että loppukiri ei irtoa. Kipitin minkä pystyin lopun ja hävisin Lintalalle 8 sekunnilla. Loppuaikani 1:19.52, keskivauhti @3.47 yllätti positiivisesti. En ollenkaan mieltänyt olevani näin hyvässä kevätvireessä. Toki olosuhteet olivat hyvät ja reitti miltei pöytätasainen. Silti on mukava nähdä, että kunto onkin jo näin nyvällä mallilla. Tästä on ilo jatkaa treenejä kohti syksyn tavoitteita, kunhan vaan saan pidettyä kivut korkeintaan pelkkinä kipuina, jotteivat vammoiksi asti ylly.

Täytyy vielä kiittää Kyrönjoki maratonin järjestäjiä hyvästä kisasta. Reitti oli hyvin merkattu, järjestelyt toimivia, opastus muutenkin hyvää ja saunominen kisan jälkeen kruunasi homman. I´ll be back! Matti Taini juoksi hienon tuloksen maratonille voittaen ajalla 2:33.59. Myös Juha Laitinen paransi reilulla minuutilla ennätystään lukemiin 2:35.16. Molemmilta kova veto. Laitinen kertoi kisan jälkeen lähteneensä kovaa pienellä riskilla ja hänen ensimmäinen puolikas olikin peräti 1:14.10. Viimeisellä kiekalla oli ilmeisesti sitten alkanut matkanteko painaa, mutta kova tulos kaikesta huolimatta.

Ensi viikolla saatan kisata 10km Tuusulanjärven maratonilla, mutta tästä en ole vielä varma. Katsotaan mikä on mieli viikonlopun koittaessa.