Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

26.5 Terwamaraton
2.9 Ruskamaraton

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Viikko 30

Ma 25.7; a: 7km. i: 12km. Yht. 19km
Ti 26.7; a: 6km. i: keskivartalojumppa ja 4km + 10x500m vedot, 1min. palautuksella + 4km. Yht. 19km
Ke 27.7; i: 12km
To 28.7; i: 24km
Pe 29.7; i: 9km
La 30.7; p: 14km, pääosin poluilla
Su 31.7; i: 10,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 11km

Viikko 30: juoksua yht. 108km

Heinäkuu tuli päätökseen. Tämä tarkoittaa että maratoniin on tasan 3kk aikaa, joka puolestaan meinaa sitä että on aika aloittaa se todellinen maratontreeni. Kulunut viikko mallasi jo alkutahdit tulevalle. Määrää ei nyt kertynyt mitenkaan huimasti mutta helle teki monesta lenkistä aika raskaan. Tiistain vedot tein vielä peltoaukean keskellä kulkevalla tiellä suorassa auringon paisteessa. En tosin todellakaan valita lämpimistä keleistä, päin vastoin. Helteessä treenaaminen on mielestäni ihan mukavaa ja saapahan elimistö hieman erityyppistä rasitusta. Eikä tästä lämmöstä Suomessa nyt mitenkään liiaksikaan nauttimaan pääse joten otan kyllä ilon irti jokaisesta hellepäivästä. Perjantaina suuntasimme kesämökillemme Keuruulle. Viikon ehdottomasti raskain treeni oli maastoliikunkakeskuksen ja Montosvuoren maastoissa tehty lauantain lenkki. Juoksin pääosin kuntoratojen lähellä meneviä polkuja pitkin todella mäkisessä maastossa. Revittelin mäkiä ylös hieman intervallityyppisesti ja olin lenkin jälkeen mökille päästyäni todella puhki.

Tuleva viikko menee vielä töissä, mutta sitten alkaa parin viikon loma. Itse asiassa perjantai on jo vapaapäivä ja Rion olympialaiset alkavat samana päivänä. Tämä nyt on tietysti suunniteltu jo hyvissä ajoin, sillä en kerta kaikkiaan voi olla töissä olympialaisten aikaan, varsinkin nyt kun monia lajeja täytyy valvoa keskellä yötä. Voikin olla että parin viikon yökukkumisen jälkeen rytmi on aika sekaisin kun pitää taas töihin palata, mutta se on sen ajan murhe.

Maratontreenien suhteen tarkoitus on edetä niin, että elokuussa mätetään aika paljon määrää, avaintreenejä tietenkään unohtamatta. Syyskuussa sitten menen hieman tehopainotteisemmin. Fiilis on tällä hetkellä erittäin hyvä ja motivaatio korkealla. Ei muuta kuin loppukesästä nauttimaan ja kuntoa kohottamaan kohti syksyä :)

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Viikko 29

Ma 18.7; i: 12km
Ti 19.7; a: 9km. i: 1h 40min. punttisalitreeni + 5km. Yht. 14km
Ke 20.7; a: 10km. i: 7km. Yht. 17km
To 21.7; a: 6km. i: 12km. Yht. 18km
Pe 22.7; p: 10km. i: 9km. Yht. 19km
La 23.7; a: 7,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 8km
Su 24.7; lepo

Viikko 29: juoksua yht. 88km

Kuvailisin tätä viikkoa sellaisena mukavana liikunnan harrastamisena. Tuota tiistain voimatreeniä lukuunottamatta tein vain sellaisia mukavuusalueilla pysytteleviä löysiä lenkkejä. Mukava "väliviikko" jossa vain nautiskelin juoksemisesta hienossa ja lämpimässä kesäkelissä. Luulen että kroppa kaipasikin jotain tällaista ja tuskimpa kovasta rypistelystä olisi mitään tullutkaan sillä to-la päivinä meno oli tavallisilla lenkeilläkin jotenkin todella väsynyttä. Myös henkisesti on tärkeää välillä vaan juosta mukavan leppoisesti. Senhän takia tätä harrastaa että se on ennen kaikkea kivaa.

Tällainen viikko tuli myös oikeaan aikaan sikäli että kohta pitäisi aloittaa se todellinen maratontreeni kohti syksyn koitosta. Reippaat 3kk olisi aikaa H-hetkeen. Elokuussa olisi tarkoitus mättää määrää koneeseen, avaintreenien tehoja tietenkään unohtamatta. Jos vain säästyn taudeilta ja vaivoilta niin eiköhän tästä vielä jotain hienoa kehity.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Viikko 28

Ma 11.7; i: 14km
Ti 12.7; i: 13km
Ke 13.7; a: 6km. i: 14km. Yht. 20km
To 14.7; a: 6km. i: 1km + 7,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 15km
Pe 15.7; i: 15km
La 16.7; p: keskivartalojumppa. i: 3km + 3 x n. 650m mäkivedot, välissä hölkkää mäki alas ja 1.30min. tauko alhaalla + 3km. Yht. 10km
Su 17.7; i: 24km

Viikko 28: juoksua yht. 111km

Alkuviikko oli raskasta. Viime viikonlopun kisa painoi jaloissa ja kuten viime kirjoituksessa kirjoitin, otti muutenkin todella koville. Keskiviikkona alkoi sujua paremmin ja loppuviikon lenkit sujuivat huomattavasti kevyemmin lukuunottamatta noita lauantain mäkivetoja jotka tuntuivat kerta kaikkiaan kamalilta. Työkaveri neuvoi pitkän ja rankan nousun Jouppian laskettelurinteen huipulle. Tarkoitus oli revitellä sitä 5 kertaa ylös, mutta jo kolmannen vedon jälkeen puhti oli aivan poissa. Päätin että en vedä tahalleni itseäni aivan punaiselle ja jätin treenin paria rypistystä lyhyemmäksi. Viikon päätteeksi vedin mukavalla fiiliksellä tuollaisen semipitkän. Ranskan ympäriajon seuraaminen on hieman sotkenut normaalia treenirytmiä. Tuo torstainkin kummallinen merkintä meinaa sitä, että ryntäsin tuon 1km suorinta tietä töistä kotiin hirven askelin Tourin vuoristoetappia seuraamaan. Vasta illalla etapin jälkeen juoksin sitten lisää. Myös sunnuntain pitkälle lähdin vasta n. klo. 18:50 kun Tourin etappi oli ohi. Vielä viikko mennään näin sillä viimeisen viikon Alppietappeja ei kerta kaikkiaan voi missata.

Viikon kovimmat kestävyysurheilusuoritukset tehtiin kuitenkin Saksan maalla, tarkemmin Rothissa jossa käytiin triathlonin täysmatkan perinteinen suurkisa Challenge Roth. Saksan hallitseva Havaiji Ironmanin voittaja Jan Frodeno hurjasteli 3,8km uinnin, 180km pyöräilyn ja maratonin verran juoksua aikaan 7:35.39 joka on ylivoimainen uusi täysmatkan ME-aika. Entinen merkkipaalu 7:41.33 oli maamies Andreas Raelertin nimissä samaiselta Rothin reitiltä vuodelta 2011. Naisten kisassa niin ikään hallitseva Havaijin voittaja Sveitsin Daliela Ryf ei jäänyt yhtään pahemmaksi. Hän voitti kisan kautta aikojen kolmanneksi kovimmalla naisten ajalla 8:22.04. Ryf oli pitkään edellä Chrissie Wellingtonin täysin lyömättömänä pidettyä ME-aikaakin 8:18.19, mutta taipui lopussasiitä muutaman minuutin. Kisa oli kuitenkin osoitus, että Ryfillä on potentiaalia ehkä joskus vielä siirtääkin Wellingtonin ennätys historiaan, jota en uskonut olevan edes mahdollista vielä tämän sukupolven aikana. Hienoa oli tätäkin koitosta katsoa. Koko sunnuntaipäivä menikin sohvalla lojuessa aamusta alkaen aina illan lenkkiin saakka. Että sellasta on "urheilu" tässä taloudessa :)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Viikko 27

Ma 4.7; i: 11km
Ti 5.7; a: 4km. p: 60min. sulkapalloa. i: keskivartalojumppa ja 6km. Yht. 10km
Ke 6.7; a: 7km. i: tunnin hieronta
To 7.7; lepo
Pe 8.7; a: 5km. i: 9km, sis. 3x200m vedot. Yht. 14km
La 9.7; p: 2km + Hirvijärvihölkkä (13,9km): 54.26. Yht. 16km
Su 10.7; p: 10,3km + 700m avojaloin nurmikolla. i: 5km. Yht. 16km

Viikko 27: juoksua yht. 74km

Paluu kisaamiseen on nyt suoritettu. 601 päivää ehti kulua edellisestä startistani joka oi marraskuussa 2014 (kyllä, piti oikein laskea). Kisapaikkana oli Hirvijärvihölkkä, joka juostaan Keuruun kunnassa, tarkemmin Liesjärven kylässä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Olen kyseisen kisan juossut aikaisemmin jo 6 kertaa vuosina 1995, 1996, 1997, 2002, 2003 ja 2014, joten reitti oli hyvin entuudestaan tuttu. Voikin sanoa, että kyseisestä tapahtumasta juoksuintoni sai alkunsa parikymmentä vuotta sitten. Tällä kertaa kisasta tuli todella raskas. Ensimmäinen kilometri painellaan ramakkaan alamäkeen joka suhahti aikaan 3.30. Tiesin kuitenkin jo vanhastaan, että näistä alamäkipainotteista alkukilometreistä ei voi liikaa infoa vauhdista vetää. Seuraavat kilometrit menivät 3.45 vauhtia. JKU:n Aleksi Niemelä ravasti edessäni reilun 100m päässä, mutta en elätellyt toiveita kiinnijuoksusta. Juoksu sujui ongelmitta ja hyvää vauhtia aina 8km saakka josta alkavat pitkät ylämäet. Heti ensimmäiset pitkät nousut laittoivat puhaltamaan ja Aleksi loittoni edelläni horisonttiin. Muutaman nousun jälkeen reitillä tuli pieni tasainen pätkä, mutta sitten luvassa oli taas lisää mäkeä. Kanttasin pahasti. Vauhti putosi mäissä 4.20 hujakoille enkä saanut sitä varsinaisen mäkiosuuden päätyttyäkään enää millään alle nelosen. Loput 3km reitillä oli sellaista kumpuilevaa, välillä pientä laskua ja sitten taas pientä nousua. Olo oli suorastaan kammottava ja viimeiset kilometrit tuntuivat ikuisuudelta. Maalissa olin aivan poikki. Kisa otti tällä kertaa todella koville. Verryttelyä en jaksanut edes ajatella. Kippasin vaan juomaa naamaan ja söin lettuja kunhan hieman tokenin.

Aika kaksijakoiset fiilikset jäi viikosta juoksun ja erityisesti tuon kisan suhteen. Oli hienoa taas kisata ja se laittaa todella hymyilyttämään. Vuosi sitten ajatukset olivat joskus jopa niin negatiiviset, että kisojen juokseminen tuntui vain todella kaukaiselta haaveelta. Now I am back in action :) Kunto vaan ei ole kovin kummoinen, mutta senhän pitäisi korjaantua treenaamalla. Eihän tuon kisan olisi pitänyt lähellekään näin koville ottaa, mutta tämä on kunto tällä hetkellä. Ei muuta kun tossua toisen eteen ja kisojakin ohjelmaan aina sopivasti.

Ranskan ympäriajo on täydessä tohinassa vielä 2 viikkoa, joten se tulee myös päiviä työn ohella paljolti rytmittämään. Nyt odottelemaan jalkapallon EM-finaalia. Pakko olla Ranskan puolella vaikka tuskaisesti Saksan menivätkin välierissä tiputtamaan. En vaan haluaisi nähdä Portugalin voittoa ja Pepen sekä Nanin kaltaisten inhokkien nostavan pyttyä taivaalle.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Viikko 26

Ma 27.6; i: 13km, sis. 6km tv-kova + 6x100m kiihdytykset
Ti 28.6; i: 11km
Ke 29.6; a: 6km. i: 90min. punttisalitreeni + 6km. Yht. 12km
To 30.6; a: 7km. i: 14km. Yht. 21km
Pe 1.7; i: 3km + 7x1km vedot, 1.30min. palautuksella + 3km. Yht. 13km
La 2.7; i: 19km
Su 3.7; p: 10km + 500m avojaloin nurmikolla. i: 7km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 18km

Viikko 26: juoksua yht. 107km

Olen tyytyväinen viikon sisältöön, niin tehojen kuin määränkin puolesta. Sain tehtyä pari kovempaa treeniä ja juoksun lisäksi aika hyvän voimatreenin keskiviikkona. Sen sijaan kovien juoksutreenien kulkuun voi olla kaikkea muuta kuin tyytyväinen, jopa hieman huolestunut. Ei vaan kerta kaikkiaan pääse mihinkään. Maanantain kovan piti olla 3-4km pidempi, mutta kun suunniteltu 3.50-3.55 vauhti alkoi käydä ylivoimaisen tuskaiseksi jo vitosen jälkeen niin heitin kilometriä myöhemmin hanskat tiskiin täysin uupuneena. Samalla tavalla perjantain vedot eivät kulkeneet lainkaan. Ei tämä nyt oikein hyvältä vaiuta kun treeneissä pääsee juuri ja juuri alle 3.40 vauhtia kilsan vedoissakin vain jos revittää aivan täysiä. Kaiken lisäki tavallisten lenkkienkään fiilistä ei voi mitenkään kevyeksi sanoa. Aivan loppuviikosta sentään alkoi hieman näkyä valoa tunnelissa. Lauantaina olin jo valmis kaartamaan kotiin vajaan kympin jälkeen. Sitten meno yhtä-äkkiä keveni ja muuttui, ei nyt voi sanoa että nautinnolliseksi, mutta selvästi kevyemmäksi. Myös sunnuntaina oli ihan hyvä fiilis kummallakin lenkillä. Tajusin viikon viimeisenä päivänä vasta, että en ole koko kesänä hyödyntänyt takapihaltani lähtevää isoa nurmialuetta avojalkajuoksuun. Se jos mikä tuntuu lenkin jälkeen tehtynä kesäisin kivalta ja on myös erinomaista treeniä jalkaterille.

Penkkiurheilunkin saralla on vilkasta. Futista on tullut tapitettua ja lauantaina alkoi jokakesäinen kohokohta, eli pyöräilyn Ranskan ympäriajo, jota herkkua onkin luvassa vielä rapiat 3 viikkoa. Nyt kun futiksessa Islanti vielä nuijit Ranskan ja Wales passitaisi Portugalin itkupillit välierisä kotiin niin avot.

Ensi viikolla olisi tarkoitus viimein avata "kisakausi", näyttämönä Hirvijärvihölkkä (13,9km) Keuruun ja Ähtärin välimaastossa, aika lailla keskellä ei mitään. Olen kyseisen kisan juossut ensimmäisen kerran jo 21v. sitten ollessani 15-vuotias. Saapa nähdä kuinka karua kieltä kello kertoo kisavauhdistani. Luotto omaan vauhtiin ainakin on suht matalalla juuri nyt.