Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

1.9 Ruskamaraton
25.11 La Rochelle marathon

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Viikko 19

Ma 8.5; a: 8km. i: tunnin hieronta
Ti 9.5; a: 5km. i: 15km. Yht. 20km
Ke 10.5; a: 5km. i: 3km + 10x200m mäkivedot, palautuksena vetojen välissä hölkkää mäki alas ja 30s alhaalla + 3km, sis. muutaman koordinaatioharjoituksen. Yht. 15km
To 11.5; i: 12km
Pe 12.5; a: 7km. i: keskivartalojumppa + 6km, sis. 3x100m kiihdytykset. Yht. 13km
La 13.5; p: 3km + Tulivuorijuoksu (9,6km kisa): 35.36 + 2,5km. Yht. 15km
Su 14.5; i: 25km

Viikko 19: juoksua yht. 108km

Kylläpä yksikin onnistunut viikko voi nostaa paljon mielialaa, varsinkin kun se sisältää yli odotusten menneen kisan. Maanantaina hieronta teki gutaa ja jalat tuntuivat uudelleen heränneiltä. Tiistain lenkit kulivat mukavan kevyesti, mutta kun keskiviikkona piti nostaa sykettä mäkivetojen muodossa, oli touhusta helppous kaukana. Lauantaina suuntasin Lappajärvelle juoksemaan Tulivuorijuoksun. Matkaksi oli ilmoitettu n. 10km, mutta järjestäjien mukaan todellinen matka oli n. 9,6km, jonka myös gepsini kisan aikana vahvisti. Kyseessä oli ensimmäinen starttini sitten viime lokakuun. Yleensä mulla kauden eka kisa sujuu aina kehnosti ja nyt kun vielä viime aikoina on hieman fiilis koko touhuun ollut kateissa ja kulku paikoin surkeaa, niin etukäteisfiilisissä oli mietitty tuskaa ja kärsimystä. Toisin kuitenkin kävi. Lähdin aika varovaisesti liikkeelle sellaista @3.50 vauhtia. Kun tämä tuntui kulkevan suht kevyesti, uskalsin vitosen jälkeen painaa hieman kaasua. Reitti oli paikoin aika mäkinen, mutta silti onnistuin juoksemaan kisan läpi @3.43 keskivauhdilla. Täysi kymppikin olisi varmasti mennyt kevyestikin 36 alkuisiin lukemiin. Tämä ylitti odotukseni, jotka ennen kisaa olivat todella pohjissa. Ajattelin alle 4 vauhdinkin tekevän tiukkaa.

Miksi olen viime aikoina ollut todella pessimistinen juoksuni suhteen? Eniten siksi, että kovat treenit kulkevat surkeasti. En vaan tunnu pääsevän mihinkään. Jo parin kilsan vedoissakin esim. 3.50 vauhidin ylläpitäminen on täyttä tuskaa, jopa mahdotonta. Minulla on aina ollut vaikeaa pitää suunniteltua kisavauhtia yllä lyhemmissäkin kovissa treeneissä, mutta nyt tämä ero konkretisoitui todella merkittäväksi. En joutunut tuossa kisassa edes kovin ahtaalle ja silti paljon tuota hitaampaakin vauhtia on ollut mahdotonta ylläpitää treeneissä paljon lyhemmälläkin matkalla. Parempi kuitenkin näin päin :) Jahka saan hieman ylimääräisiä kiloja karsittua (ehkä) ja treenit kolautettua suunnitellusti putkeen, saattaa touhu muuttua vielä hyvinkin iloiseksi kesän aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti