Plan for 2018, THE REVENGE is still going on:

1.9 Ruskamaraton
25.11 La Rochelle marathon

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Viikko 8: Telakalla ollaan ja siellä pysytään

Ma 16.2; a: 3km. i: kuntopiiri
Ti 17.2; i: 60min. crosstrainer, sis. 5+4+3+2+1min. raskaalla vastuksella kovalla temmolla
Ke 18.2; i: 50min. spinning
To 19.2; a: 25min. wattibike i: 60min. crosstrainer, sis. pyramidiharjoituksen 1+2+3+4+5+4+3+2+1min.
Pe 20.2; i: 35min. crosstrainer, sis. 3+2+1+2+3min. ja 35min. spinning, sis. 3+3min./2+2min./1+1min.
La 21.2; i: 10min crosstrainer + 90min. punttisalireeni + 10min, crosstrainer
Su 22.2; lepo

Viikko 8: juoksua yht. 3km + korvaavia harjoituksia suht hyvin

Ei ollut tarkoitus uhmata tosiasioita ja aloittaa juokseminen heti viikon alettua. Maananaiaamuna vein vain auton vuosihuoltoon ja korjattavaksi enkä keksinyt muutakaan hyvää keinoa mennä korjaamolta töihin. Kipaisin siis muutaman kilometrin ja totesin että lonkkaan hieman koskee.

Keskiviikkona oli sitten aika Sakari Oravan vastaanotolle selvittämään näiden nivus- ja lonkkakipujen syy. Sakke käänteli mua pöydällään eri asentoihin ja kyseli aina mihin mikäkin liike koskee. Pyysi vielä menemään kyykkyyn yms. pientä testausta. Sen jälkeen hän sanoi että luvassa on huonoja ja hyviä uutisia. Hyvät tuli ensin: ilman kuviakin pystyy sanomaan että lonkassa ja sen ympäristön nivelissä ei ole kulumia. Sitten huonot uutiset: 99% varmuudella oikean nivusen ja lonkan kiinnityskohdassa on jonkinasteista rustovauriota. Tämä selviää Saken mukaan hyvin kivun aiheuttamien liikkeiden ja kivun paikantumisen perusteella. Välitön tuomio oli että ei juoksua ainakaan seuraavaan kuukauteen. Tarkemmin vaurion aste pitää selvittää mangneettikuvista jonne sain lähetteen. Sinne menen sitten seuraavaksi heti kun vakuutusyhtiöstä tulee maksusitoumus. Yleensä olen saanut sen aika nopeasti, mutta jos sitä ei viikon alussa ala kuulumaan niin täytynee soittaa ja uhkailla vakuutusyhtiön vaihdolla. Saken mukaan selviän helpoimmassa tapauksessa reilun kuukauden juoksutauolla, mutta pahimmassa tapauksessa edessä on operaatio, jossa vaurioitunut rusto pitää putsata. Tämä tietäisi luonnollisesti pidempää taukoa. Katsotaan mitä kuvista selviää ja edetään sen mukaan.

Taas tuli siis lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Korvaavia harjoitusmuotoja on siis edessä vähintään vielä kuukauden verran. Ainoa hyvä puoli tässä on, että kipua tuottamattomat liikuntamuodot kuten pyörän ja crosstrainerin vinttaus ovat sallittuja. Myös kuntosalilla saa jalkaliikkeitä tehdä jos ne eivät aiheuta kipua. Tärkeää on välttää hyppyjä ja askelluksen mukanaan tuomaa tärähtelyä. Sakke korosti, että missään nimessä tämän vaivan kanssa ei sitten saa hätäillä juoksuun palun suhteen. Vaikka tuntuisi että vaiva on jo hallinnassa ja kivut poissa niin olisi kuulemma erittäin suuri virhe lähteä liian aikaisin lenkkipolulle kirmaamaan. Tietäisi suurella varmudella uusia kipuja ja vaivan pahenemista. Kuinkas muutenkaan?!? Eipä siis auta kun koettaa korvaavilla treeneillä pitää kuntoa jotenkin yllä. Motivaatio näihin ei luonnollisesti ole taas kovin tapissaa, mutta jospa sitä ainakin silloin tällöin jaksaisi aamullakin herätä jotain touhottamaan. Kunhan kevät etenee niin kaivan maastopyörän varastosta ja alan sen kanssa kiertää Turun lähimaastoja. Voittaa se ainakin tuon salilla asumisen.

Ai niin, halusin tietenkin vielä kysyä Sakelta, mikä on vaivan aiheuttanut. Vastaus oli että mitä suurimmalla todennäköisyydella liukkaalla juokseminen, varsinkin jos on tullut kipitettyä liukkaalla ja epätasaisella pinnalla. Niinpä niin! Vihaan tätä talvea!! Jos vain joskus voitan lotosta tarpeeksi pätäkkää niin olen aina talvet virkavapaalla jossain tai muutan kokonaan pois tästä juoksijan painajaisesta. Vielä on turhan aikaista sanoa, kuinka tämä vaikuttaa Liverpoolin maratonprojektiin. Jos pääsen reilun kuukkauden päästä takaisin juoksun pariin niin kaikki on vielä hyvin mahdollista. Jos taas homma pitkittyy ja joutuu pitkälle kevääseen kärvistelemään ilman juoksuaskeleita niin sitten ei ole vaikea arvata että Liverpoolin matkasta tulee puhdas turistireissu. Kuvien jälkeen olen sitten paljon viisaampi...

7 kommenttia:

  1. No voi hemmetti! Se on kuitenkin hyvä että menit ja pääsit nopeasti tutkimuksiin, etkä vetänyt väkisin kivun kanssa. Vaikka se juouduttaisiin operoimaan, niin etköhän pääse kuitenkin melko nopeasti taas juoksemaan. Koitahan sinä jaksaa tehdä korvaavia. Itselläni se on ollut aina vaikeaa. Mites hiihto? ...vai onko teillä enää lunta?

    VastaaPoista
  2. Hiihtohan nyt olisi aivan luksusta tuohon salivekottimien vemputtamiseen verrattuna. Turussa on kuitenkin todella lyhyttä pätkää kunnon latuja tarjolla ja niillä on kuulemani mukaan aivan törkeä ruuhka lähes jatkuvasti. Työkaveri sanoi juuri viime viikolla että koko ajan joutui väistelemään jotakuta, joten moinen ei oikein houkuta.

    Kyllä mä koetan jaksaa korvaavien parissa puuhata, vaikka kieltämättä motivaatio ei aina (juuri koskaan) ole mikään paras mahdollinen.

    VastaaPoista
  3. Minäkin olisin hiihtoa suositellut jos vaan löytyy lumetettua latua. Mielestäni ainakin täällä meillä tämä talvi on ollut varsin hyvä juoksun kannalta. Vaikka lämpötila onkin vaihdellut pakkaselta plussalle, on lähes aina tiet olleet hyvin hiekotettuja tai osittain sulia. Nastalenkkareita on joutunut käyttämään vain kolme kertaa, viimeksi vuodenvaihteessa. Toivotaan että vamma paranee nopeasti. Kunto, ja ehkä pääkoppakin, kestää kyllä kuukauden korvaavia.

    VastaaPoista
  4. Täällä talvi ei todellakaan ole ollut hyvä juoksu kannalta. Liukasta on piisannut ja nastakengillä juoksin muutamia lenkkejä lukuun ottamatta viikkotolkulla ennen vaivani eskaloitumista. Vaikka nastoilla ei olisikaan pidon kanssa ongelmia niin ilmeisesti sitä ei mutkissa ja muissa vastaavissa vaan juokse yhtä rennosti kun mitä sulalla. Tällaisesta könkköstyksestä tulee sitten vaivoja. Kyllä nuppi aina kuukauden korvaavat kestää ja ei se kunnollekaan vielä mikään katastrofi ole. Jos näin hyvin menee niin Liverpoolia kohti tässä vielä kuljetaan :)

    VastaaPoista
  5. Hiihto on kyllä hyvää harjoittelua mutta muuttuu kyllä aika pakkopullaksi jos joutuu sahaamaan edes takaisin lyhyitä pätkiä. Helppo tehdä parin, kolmen tunnin treenejä jos pääsee yhtä pitkää lenkkiä vetämään. Tuntikin rupeaa olemaan jo kova suoritus jollain kilsan tykkiladulla. Ainakin itselle!

    Tuossa kun olen seurannut monia blogeja niin aika hyvin porukka on päässyt nopeasti takaisin hyvään kuntoon kun edes vähän on jaksanut tehdä korvaavia. Moni jopa ennätyksiään!
    Taitaa tämä juoksuharrastus vaan olla sellainen että vuoteen saa laskea jo valmiiksi muutaman telakkaviikon.

    Kuukaus menee kyllä äkkiä. Itellä jo melkein menny! Tosin enpä tiedä riittääkö tuo mutta sitten se menee toinenkin.

    VastaaPoista
  6. Olet Nysä oikeassa. Tietynlaisen tuloskunnon pystyy kyllä korvaavillakin ylläpitämään. Pidemmät matkat vaan kyllä sitten vaativat juoksuaskelia alle jotta jalat tottuu kunnolla iskutukseen. Sinä olet kyllä hiihtänyt todella hyvin viime viikkoina kun olen blogiasi lueskellut. Toivottavasti pääset kohta takaisin juoksun pariin.

    VastaaPoista
  7. No kylläpä sulla taas ahristaa! Kovasti tsemppiä ja jos pientä positiivisuutta perinteiden mukaan haen, niin se että sun ei tartte tänä talvena todnäk juosta enää metriäkään tän prkl lumen ja jään seassa.

    VastaaPoista