Viikko 14

Ma 30.3; i: 65min. wattbike, sis. 5+4+3min. kovaa raskaalla vastuksella
Ti 31.3; p: keskivartalojumppa + akilles- ja pohjetreeni portaissa. i: 35km pyöräily maantiellä
Ke 1.4; i: 1h 40min. punttisalitreeni
To 2.4; p: 50km pyöräily maantiellä
Pe 3.4; p: 25km pyöräily kuntoradoilla ja poluilla
La 4.4; p: 3h ulkoilua maastossa. i: pieni kuntopiiri
Su 5.4; p: 30km pyöräily kuntoradoilla ja poluilla. i: 2h ulkoilua maastossa

Viikko 14: juoksua 0km, pyöräilyä 140km

Tuli ihan hyvä viikko tähän juuri ennen leikkausta. Sain tehtyä jopa 5 kovaa treeniä viikon aikana. Maanantaina olin niin lammas, että menin sotkemaan salille wattbikea koska pihalla satoi kaatamalla. Ihan tehokas sessio kuitenkin. Myös keskiviikon punttitreenissä huhkin aika menevästi rautojen kimpussa. Todellista sykkeen kohotusta harrastin to, pe ja su.

Parasiten pitkiä nousuja torstain lenkiltä.

Torstaina poljin 50km Paraisen suuntaan, pätkän jossa mäkiä riittää mukavasti. Lisää haastavuutta toi vaihteleva keli. Välillä aurinko paistoi, mutta heti seuraavassa hetkessä satoi kuin saavista olisi vettä päälleen kaatanut. Lisäksi tuuli aika navakasti. Perjantaina suuntasin pois tieltä ja vinttasin kuntoratoja ja polkuja pitkin tehokkaan 25km pätkän. Tällainen maastoajo on kyllä todellista intervallirynkytystä, varsinkin kun ajelee oikein mäkisiä reittejä. Lauantaina otin puolittaisen välipäivän liikunnasta, mutta ulkoiltua tuli ihan mukavasti. Maija on hurahtanut geokätkojen etsimiseen ja olen ollut häntä siinä auttamassa. Samalla saa maastossa mukavaa reippailua.

Sunnuntain lenkillä kiipesin vesitornin viereisen mäen huipulle osana lenkkiä. Rinne tosiaan pisti puuskuttamaan.

Turun keskusta mäeltä nähtynä.

Tällaisilla radoilla kelpaa ajella. No kelpaisi kyllä juostakin.

 Sunnuntaina tein myös perjantain kaltaisen lenkin kuntoradoille ja poluille. Ajattelin laittaa keuhkot vielä kerran oikein kunnolla töihin ennen seuraavien viikkojen pakkolepoa. Onnistuikin aika hyvin ja välillä hengitys suorastaan pihisi.

Pääasiallinen treeniväline juoksun ollessa pannassa. Varmaan väline nro. 1 myös leikkauksen jälkeisessä kuntoutumisessa ennen kuin saa taas alkaa juoksemaan.

I´ll be back!!!

Ensi viikolla sitten vain treffeille kirurgin puukon kanssa, mutta kuten viikolla kirjoittamassani edellisessä blogitekstissäni "mietteitä tulevasta" kerroin, tarkoitus on tulevina vuosina kipittää entistä kovempaa.