sunnuntai 19. elokuuta 2012

Viikko 33: Akilleskipujen paluu

Ma 13.8; am: 5km. pm: 14km. Yht. 19km
Ti 14.8; am: 5km. pm: 2km + 90min. punttisalireeni + 2km. Juoksua yht. 9km
Ke 15.8; am: 5km. pm: 13km. Yht. 18km
To 16.8; am: 5km. pm: 11km. Yht 16km
Pe 17.8; pm: 1km (kilsan jälkeen takaisin kotiin kun oikea akilles kipuili liikaa)
La 18.8; pm: 25km
Su 19.8; pm: 12km, sis. 7 x 3min. vetoja. 3min. rentoa hölkkää vetojen välissä

Viikko 33: Juoksua yht. 100km

Tämän piti olla määrällisesti hieman kovempi viikko, mutta jäi hieman vajaaksi. Syynä oli lähinnä näiden akilleskipujen ilmaantuminen uudelleen. Alkuviikko meni vielä ilman mitään kummempia tuntemuksia. Keskiviikkona alkoi iltapäivän pääharjoituksessa hieman vihloa oikean akilleksen tienoilla. Kipu ei kuitenkaan juoksua juuri haitannut ja lenkin jälkeen kävellessä ei koskenut lainkaan. Torstaina alkoi sitten oikeaan akillekseen koskemaan iltäpäivän lenkillä enemmän ja vasenkaan akilles ei ollut täysin hiljaa. Koetin kotona laittaa niihin kylmää ja venytellä maltillisesti. Perjantaina jätin aamulenkin suosiolla väliin, mutta illalla piti lähteä taas kerran kokeilemaan, josko kipu olisi historiaa vaikka päivän mittaan oli koskenut kävellessäkin. Kiersin kilsan lenkin ja painuin kotiin koska varsinkin oikeaan akillekseen koski pirusti. Kotona lämmitin saunan, jossa hieroin akillesta lämpimässä. Tämän jälkeen pidin tv:tä katsellessa kylmää pussia kummassakin nilkassa. Ilmeisesti tämä jotain auttoi, sillä lauantaina ei kipuja tuntunut, ainakaan kävellessä. Venyttelin siinä päivän mittaan ja päätin lähteä lenkille juomapullovyön kanssa. "Katsotaan miten homma etenee" oli ajatus. Hyvinhän tuo meni. Sain kierrettyä 25km ihan mukavalla fiiliksella ja kivut pysyivät kohtalaisen hyvin aisoissa. Nyt sunnuntaina viikon päättänyt tehokkaampia harjoitus sujui vieläkin paremmin. Ehkä tää oli vaan tällainen muistutus kehon taholta, että älä laiminlyö huoltavia toimenpiteitä, tai täällä aletaan tuottamaan epämiellyttävää kipua.

4 kommenttia:

  1. Harjoittelusi näyttää sujuvan mallikkaasti kunhan vaivat pysyisi kurissa. Akillesten hoitoa kannattaa jatkaa ainakin pari viikkoa vielä senkin jälkeen kun oireet ovat kadonneet että vamma paranisi kunnolla. Akillesjänteen venyttely kuulemma hidastaa vamman paranemista, mutta toisaalta kireät pohkeet voivat aiheuttaa akilleskipua. Parasta lienee siis venytellä varovasti pohkeita, mutta niin että jalka on suorana. Jos polvea koukistaa niin venytys kohdistuu liikaa akillekseen.

    VastaaPoista
  2. Joo, ihan hyvin sujuu kunhan vaan vaivat pysyy kurissa. Kuulin jo toiseltakin taholta, että kipeää akillesta ei kannata liian aktiivisesti venyttää. Selkeä yhteys mun akilleskipuihin on sillä, että unohdan nilkan ja jalkaterän aktivointia lisäävät harjoitukset aina silloin kun homma on "liian hyvässä" jamassa. Konaisuudessakin pitäisi muistaa ylläpitää juoksun kannalta oleellisten lihasten/lihasryhmien jumppaa silloinkin kun ongelmia ei ole.

    VastaaPoista
  3. Aha. Täytyypä itekkin kokeilla vähän kevyempää venyttelyä ja enempi pohkeisiin kohdistuvana...
    Oon nimittäin keväästä saakka tehnyt aika kipeitäkin eksentrisiä venytysliikkeitä akilleksille päivittäin. Eipä oo vaivat häipyny, mutta toisaalta tilanne on pysyny ns. hallinnassa.
    Olishan se kiva käydä lenkillä ilman kipuakin joku päivä.

    VastaaPoista
  4. Mä oon muta toiminu ihan samoin tuossa aikaisemmin. Sitte kuulin yheltä suunnistusvalmentajalta heinäkuun alussa, että kipeää akillesta ei ole hyvä venyttää, ainakaan liian usein. Sen sijaa esim. erilaiset nilkkaa vahvistavat liikkeet ovat mulla toimineet oireita parantavina. Kaikkihan on tietty yksilöllistä, mutta kireet pohkeet on juttu joka ei varmaan kellään edesauta akillesten tilannetta.
    Ois tosiaan hienoo lenkkeillä pidempiäkin jaksoja joskus täysin vailla mitään kipuja, mutta aina tuppaa johonkin osaan kehosta koskemaan.

    VastaaPoista