maanantai 26. joulukuuta 2016

Viikko 51

Ma 19.12; i: 11km
Ti 20.12; i: pientä jumppaa
Ke 21.12; a: 5km. i: 13km. Yht. 18km
To 22.12; a: 5km. i: 7km. Yht. 12km
Pe 23.12; i: 12km
La 24.12; p: 10km
Su 25.12; p: 10km

Viikko 51: juoksua yht. 73km

Jouluviikko. Töissä onneksi pahin kiire helpotti viikon puolen välin tietämillä. Jotain liikuntaan viittaavaakin sain jokaiselle päivälle puuhattua, ainakin hieman. Nyt joulun pyhinä on tullut tietty syötyä aivan riittävästi joten paino ei ainakaan ole ollut laskemaan päin :) Olen lomalla ja palaan töihin vasta maanantaina 2.1. Vuoden viimeisen viikon surffailen treenien osalta vielä todennäköisesti enemmän ja vähemmän lusmusti, mutta ensi viikolla olisi vakaa aikomus palata takaisin päiväjärjestykseen. Nyt en oikein jaksa juosta pitkään, tai lujaa, puhumattakaan sitten että pitkään ja lujaa.

Pitänee vuoden vaihtumisen jälkeen koettaa naputella perinteiseen tyyliin jonkinmoinen yhteenveto tästäkin vuodesta.

Löydettiin hyvä joulukuusi. Maija tämän valioyksilön keksi, joten en voi ottaa siitä kunniaa

Hommattiin villisian kinkku, joka oli kyllä kotitekoisen sinapin kanssa oikeaa herkkua. Toki muukin pöperö maittoi.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Viikko 50

Ma 12.12; i: keskivartalojumppa
Ti 13.12; a: 4km. i: 11km. Yht. 15km
Ke 14.12; a: 4km. i: 8km. Yht. 12km
To 15.12; lepo
Pe 16.12; a: 5km. i: 12km. Yht. 17km
La 17.12; i: 9km
Su 18.12; i: 14km

Viikko 50: juoksua yht. 67km

Koetan palata pikku hiljaa normaaliin rytmiin treenien suhteen. Tämä viikko oli tähän tarkoitukseen vaan todella huono sillä töissä piti tohinaa ja kiirettä aamusta iltaan. Perjantai oli ainoa normaalin mittainen työpäivä, muina päivinä tuli tehtyä paljon ylitöitä. Päivät olivat 11-14h mittaisia hieman päivästä riippuen. En tätä todellakaan valita sillä töitä on painettava silloin kun on akuutin kiirettä tekemistä, siitähän sitä palkkaa saadaan :) Silti taivuin muutamana päivänä aamulenkillekin, tosin aika lyhyille sellaisille. Koetan laiskan pulleaa kroppaani taas totuttaa siihen, että aamullakin pitäisi kyetä lenkille lähtemään. Vaikka koetan välillä juoksun harrastajaa esittää, on alla kuva totuudenmukaisesta olemuksestani.

Töllöttimen ääressä löhöämistä sekä lettujen syömistä hillon ja kermavaanhdon kera. Ou jeah! Sohvaperunan elämää parhaimmillaan.
Ensi viikolla töissä pitää vielä varmaan aika kiirettä ihan joulun kynnykselle saakka. Tarkoitus on jäädä perjantaina jo joululomalle mikäli töihin ei tule akuuttia tarvetta rynnistää. Joulun jälkeisen viikon olenkin sitten kokonaan lomalla. Ajatuksia tulevista projekteista on tässä jo paljon syntynyt. Niistä tule kirjoittamaan sitten viimeistään ensi vuoden alussa.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Viikko 49

Ma 5.12; lepo
Ti 6.12; p: 2km + Itsenäisyysmaraton (puolimaraton, Kuopio), keskeytys 16km kohdalla + 1km. Yht. 19km
Ke 7.12; i: 12km
To 8.12; i: 90min. punttisalitreeni
Pe 9.12; lepo
La 10.12; lepo
Su 11.12; lepo

Viikko 49: juoksua yht. 31km

Maanantaina matkustin Kuopioon. Tarkoitukseni oli tavata tuttavia joita näen todella harvoin, sekä juosta tiistaina Itsenäisyysmaratonilla puolikas. Keli oli itsenäisyyspäivänä hienon aurinkoinen, mutta kylmä. Niinpä vaatetta piti kiskoa ylle oikein kunnolla. Ideani oli juosta tuo puolikas ihan hölkkäilymielellä, mutta ei onnistunut sekään. Kympin kohdalla pötsi alkoi mouruta kun kotikisssa kiima-aikana ja 13km paalulla oksensin aika rajusti. Tämäkään ei oloa helpottanut ja niin katsoin parhaaksi heittää pyyhkeen kehään 3 kierroken jälkeen kun mittarissa oli n. 16km. Näin tuli uusi merkitntä luuserointien joukkoon. En tiedä miksi meni näin. Ainakin nukuin edellisen yön surkeasti, tai siis en nukkunut jostain syystä juuri lainkaan ja aamulla oli kuuppa ihan jumissa. Tuttujen tapaaminen jäi Kuopion keikasta ehdottomasti parhaaksi anniksi :)

Keskiviikkona edellisen päivän mahavaivat olivat onneksi muisto vain ja tein lenkin ihan hyvällä fiiliksellä. Torstaina temusin punttisalilla, mutta siihen viikon tekemiset treenien muodossa jäivätkin. Perjantaina oli työpaikan pikkujoulut. Alkomahoolia tuli nautittua taas turhankin runsaasti ja kainen lisäksi vielä pitkälle aamutunneille saakka. Tästähän olen sitten veroa maksanut. Vielä nyt sunnuntainakin on ollut niin väsynyt ja nuhjuinen olo että eipä ole tehnyt mieli juuri muuta kun sohvalla maata.

Nyt olen puolitoista kuukautta lusmuillut oikein urakalla. Paino on noussut ramakasti ja kunto pudonnut kuin se kuuluisa lehmän häntä. Jospa kohta saisi taas kipinän alkaa treenailemaan. Töissäkin on kyllä hulinaa ja tekemistä tiedossa paljon, joten voipi olla että tulevana viikkona tehdään jotain jos töiltä ehditään.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Viikko 48

Ma 28.11; i: 11km
Ti 29.11; i: 13km
Ke 30.11; lepo
To 1.12; i: 50min. kuntopiiri
Pe 2.12; i: 14km
La 3.12; i: 11km
Su 4.12; i: 14km

Viikko 48: juoksua yht. 63km

Sain sopivan letkeesti lenkkeiltyä. Nyt sunnuntaina lenkki kyllä tuntui paljon pidemmältä sillä keli oli kuin suoraan Siperiasta. Pyrytti lunta taivaan täydeltä ja kamala puhuri tuntui lähes kaatavan kun koetti 10cm kinoksessa pyöräteitä rämpiä.

Olin töissä vain maanantain ja tiistain, jonka jälkeen alkoivat vapaat. Töihin palaan vasta ensi keskiviikkona. Viime keskiviikkona menimme katsomaan yhden elokuvamusiikin suurimman säveltäjän Ennio Morriconen konserttia Hatrwall Arenalle. Luonnollisesti Leffafriikkien perustajajäsenten edustus tulikin olla tällaisessa konsertissa vahvaa :) Hienoa musiikkia on vanha mestari urallaan tehnyt. Tunnetuimmat Morriconen teokset ovat tietenkin Sergio Leonen legendaarista länkkäreistä kuten For a Few Dollars More, The Good, the Bad and the Ugly, sekä Once Upon a Time in the West, mutta paljon muutakin hienoa hän on ehtinyt yli 60 vuotta kestäneellä urallaan saada aikaiseksi. Konsertti oli todellakin jokaisen lantin väärti.

Leffariikkejä Hartwall Arenan baarissa Ennio Morriconen konsertin puoliajalla. Yksi mukana ollut friikki puuttuu kuvasta ja vielä muutama muukin jäsen löytyy, jotka eivät tällä kertaa päässeet paikalle.
Ensi viikolla suuntaan heti maanantaina Kuopioon, jossa on tarkoitus tavata joitakin todella harvoin näkemiäni tuttuja ja juosta myös tiistaina rennolla mielin puolimaraton Itsenäisyysmaratonilla. Enpä olekaan koskaan ennen lähtenyt tällaisella "valmistautumisella", jossa takana on reipas kuukausi lusmuilua, satunnaista juopottelua yms. Tulenkin ottamaan tosi löysästi vailla mitään aikatavoitteita. Hääviä tulosta en nyt tosin saisi aikaan vaikka revittäisin täysiä. Kisan ajaksi säätieto povaa rapsakkaa -14C pakkasta. Perjantaina on tiedossa vielä työpaikan pikkujoulut, jonka jälkeen pitäisi alkaa pikku hiljaa taas päästä kiinni jonkinlaisiin treeneihin. Kaikenlaisia suunnitelmiakin olen tässä sohvalla lojuessani pohtinut ja koetan tulevina viikkoina saada tännekin niitä hieman avattua.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Viikko 47

Ma 21.11; i: 9km
Ti 22.11; i: 10km
Ke 23.11; a: 7km
To 24.11; a: 4km. i: 8km. Yht. 12km
Pe 25.11; i: keskivartalojumppa
La 26.11; i: 8km
Su 27.11; i: 12km

Viikko 47: juoksua yht. 58km

Joka päivä tuli jotain liikunnallista puuhattua ja juostuakin kuutena päivänä. Tämähän menee jo vallan hurjaksi urheilemiseksi. Ensi viikolla toki palataan viime viikkojen tuttuun linjaan kun menen keskiviikkona konserttireissulle Helsinkiin jossa ei välttämättä juoksulle uhrata ajatustakaan. Leffafriikkien edustus on vahvaa kun elokuvamusiikiin kruunaamaton kuningas, mestareiden mestari Ennio Morricone saapuu Hartwall Arenalle. Ikäähän Morriconella on lasissa jo kunnioitettavat 88v. mutta jaksaa vielä johtaa massiivista orkesteria + kuoroa keikoilla ympäri maailmaa. Hienoa että pääsen nauttimaan tämän yhden kautta aikojen parhaan elokuvamusiikin tekijän legendaarisista kappaleista livenä.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Viikko 46

Ma 14.11; lepo
Ti 15.11; i: 9km
Ke 16.11; i: 12km
To 17.11; lepo
Pe 18.11; lepo
La 19.11; lepo
Su 20.11; p: keskivartalojumppa + 10km

Viikko 46: juoksua yht. 31km

Muutama löysä lenkki, siinä viikon liikunnat. Lusmuilu jatkuu siis. Maanantaina maksoin veroa vielä rankaksi törpöttelyksi eskaloituneesta Turun reissusta. Perjantaina tuli taas alkomahoolia nautittua työkavereiden kanssa, onneksi hieman maltillisemmin tällä kertaa. Katsotaan jaksaisiko ensi viikolla edes vähän enemmän. En tosin pode yhtään huonoa omaatuntoa tästä löysäilystä. Tällainen elo tuntuu oikeastaan aika kivalta :) Töissä täytyy toki koettaa saada tulosta aikaiseksi ja  kyllä töitä tällä hetkellä piisaakin. Tätäkään en mitenkään huonona pidä, sillä pidän työstäni ja sen haasteista.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Viikko 45

Ma 7.11; i: pientä jumppaa
Ti 8.11; i: 10km
Ke 9.11; i: 9km
To 10.11; i: 1h 50min. punttisalitreeni
Pe 11.11; lepo
La 12.11; lepo
Su 13.11; lepo

Viikko 45: juoksua yht. 19km

Yleistä lusmuilua ja välillä jotain pientä kuntoilua. Torstaina temusin kunnon salitreenin, mutta en muuten jaksanut oikein mitenkään isommin liikuskella. Perjantaina menin Turkuun jossa kävin vanhalla työpaikallani tuttuja morjestamassa ja istuinpa vielä muutaman heidän kanssaan iltaakin. Mukavaa porukkaa ja heitä oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Lauantaina töhöilin edelleen Turussa pitkäaikaisen hyvän kaverini kanssa. Kivaa oli, mutta nyt sunnuntaina on kyllä ollut väsymys ja aika onnettoman huono olo yleisestikin. Luulen että ainakin lähimmät tulevatkin viikot tulen ottamaan aika löysästi

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Viikko 44

Ma 31.10; lepo
Ti 1.11; lepo
Ke 2.11; lepo
To 3.11; lepo
Pe 4.11; p: keskivartalojumppa. i: 8km
La 5.11; i: 12km
Su 6.11; p: 10km

Viikko 44: juoksua yht. 30km

Alkuviikosta vietimme vielä Dublinissa. Eihän se nyt ihan suunnitellusti mennyt kun alunperin piti hieman juhlistaa maratonia. Tartutin saamani flunnssan vielä Maijaankin ja niinpä olimme alluviikosta yhdessä sairaana. Tämä ei kuitenkaan estänyt meitä hieman kiertelemästä ympäri Dublinia ja kävimme maanantai-iltana muutamassa pubissakin tunnelmaa haistelemassa. Mihinkään suurempaa kaupungilla riekkumiseen meillä kummallakaa ei voimia ollut.

Olutta juomassa kuuluisalla Temple Barin alueella Dublinissa.
Kävimme kierroksella Teelingin viskitislaamolla. Saimme myös maistiaisia tuotannosta :)
Kotiin palasimme reissusta keskiviikkona. Tauti jylläsi vielä kummallakin. Itse olin jo selvästi alkanut parantua, mutta Maija oli oikein kunnolla kipeä. Loppuviikosta olemme nyt onneksi kumpikin flunssan selättäneet. Vaikka treeni-intoa ei tällä hetkellä hirveästi ole, kävin silti loppuviikosta muutaman kerran lenkkareita ulkoiluttamassa.

Lupasin jo aikaa sitten Maijalle, että kun Dublinin maraton on ohi, opettelen leipomaan pullaa hänen opastuksellaan. Olen ollut onnekas, sillä vaimoni leipoo oikeasti maailman parasta pullaa ja itsehän nautin pullan syömisestä lähes yli kaiken. Juuri mikään herkku ei päihitä kotona leivottua pullaa. Vaikka maraton nyt jäikin juoksematta, käärin lauantaina hihat ja rupesin hommiin. Taka-ajatuksenahan tässä on, että jos iskee joskus armoton herkun himo, osaisin itse vääntää kunnon satsin nisua pöytään. Hyvin tämä suttaantui, kiitos Maijan neuvojen kuten alla olevista kuvistakin on nähtävillä. Syömisen suhteen kunnostauduin totta kai totutun hyvin ja vedinkin ainakin pellillisen pullia huiviini kunnes oli valtaisa ähky päällä. Herkkupullasta en tule kyllä ikinä kieltäytymään, oli sitten maratonprojektia tai ei :)

Tämä leipuri osaa ainakin syödä pullaa. Tässä on vain murto-osa illan aikana tuhotuista.
Nam.




keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Viikko 43: Dublin marathon DNS

Ma 24.10; i: 9km
Ti 25.10; a: 6km. i: tunnin hieronta
Ke 26.10; i: 2km + 2x2km vedot, 1km palautuksella + 2km. Yht. 9km
To 27.10; a: 6km
Pe 28.10; lepo
La 29.10; lepo
Su 30.10; lepo, Dublin marathon: DNS

Viikko 43: juoksua yht. 30km

Näinhän tässä sitten kävi, taas kerran! Hyvin sujunut projekti kosahti aivan kirjaimellisesti kalkkiviivoille flunssan iskiessä päälle juuri kisaviikonlopun alla.

Alkuviikko sujui valmistautumisen puolesta aivan kuten pitikin. Tiistain hieronnan jälkeen olo oli huikean hyvä: kunto tapissaan ja kapulat "viimeistelty" kisaa varten. Keskiviikkona vedin hyvän iltareipastelun ja juoksu tuntui todella hyvältä. Jeah, ei muuta kuin sunnuntaina 2:50 rajaa rikkomaan! Rehellisesti sanoa selvittyäni tälle viikolle ilman tauteja, olin aivan varma että mikään ei voi enää tulla maratonstartin esteeksi. Kuinka väärässä olinkaan. Heräsin torstaiaamuna kurkku kipeänä. Ajattelin sen olevan jotain ohimenevää karheutta ja hipsaisin suunnitellusti lyhyen aamulenkin. Hetkellisesti olo tuntuikin paremmalta, mutta päivän mittaan kurkkukipu yltyi uudelleen ja enää se ei ollut mitään pelkäksi karheudeksi luokiteltavaa. Nyt alkoi huolettaa sillä mulla yleensä kaikki taudit, niin isot kuin pienetkin alkavat kurkkukivulla. Muita oireita ei ollut, joten lähdimme perjantaiaamuna suunnitellusti kohti Dublinia. Ajattelin että jospa tää ois joku lyhyt tulehdus ja pääsisin viivalle. Mitä vielä! Perjantai-iltana röörit iski kunnola tukkoon ja olo muuttui kauttaaltaan flunssaiseksi. Lauantaina tilanne vaan paheni ja oli katsottava totuutta silmiin: maratonille ei olisi mitään mahdollisuutta startata!!! Maratonreitti kulki aivan hotellimme edestä joten kävin sunnuntaina juokijoita kannustamassa. Flunssahan on tehnyt juuri sen, mitä se on mulla viime vuosina tupanut tekemmään, eli ei parane todellakaan mitenkään nopeasti. Nyt on jos keskiviikko ja edelleen tauti jyllää, vaikka ei ehkä enää ihan täydellä teholla.

Voi rähmä sentään! Mänikköön meni sitten tämäkin projekti. Jos edellinen projekti päättyi kirurgin leikkauspöydälle ennen kuin oikeastaan pääsi edes vauhtiin, niin nyt sain sentään 99% suoritettua täysin suunnitelman mukaan. Tämähän ei luonnollisesti tietenkään lämmitä pätkän vertaa!! Olen tässä manannut, että kuinka voikaan olla näin huono tuuri?!? Koetin kyllä tehdä kaikkeni tauditkin välttääkseni. Söin sinkkiä, hunajaa, vitamiineja jne. Käsihygieniasta huolehdin töissäkin paremmin kuin koskaan. Ei vaan auttanut. Tuntuu työyhteisössä nykyään että tauti iskee jossain vaiheessa päälle yhtä varmasti kuin aurinko nousee. Jos tosin olisi jaksanut viikon odottaa pidempään, niin asialla ei olisi ollut enää paskankaan merkitystä.

Näin päättyi siis Dublinin maratonprojekti. Kosto jäi odottamaan aikoja parempia. Fiksuhan tässä tietenkin miettisi, että kunhan flunssa on selätetty niin kunto on todella kova seuraavan projektin aloiutukseen. Tämä on totta, mutta treenimotivaatio ei ainakaan tällä hetkellä mitenkään hirveän korkealla ole. Oikeastaan sitä ei ole. Todennäköistä onkin, että tulevana pikkujoulukautena vedän ainakin pari kunnon "nollausta" ja mietin sitten, mitä tässä alkaisi puuhaamaan. Jostain kumman syystä on nyt tunne, että minä + maraton = mahdoton yhtälö. Aivan sama miten asiat tekee, mäntyyn kolisee joka tapauksessa.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Projekti ennen maratonia

Projekti "The Revenge" on edennyt siihen pisteeseen että vain maraton on enää juoksematta. Olikos se nyt sitten se helpoin vai vaikein osuus?! Projektin nimi juontaa juurensa tietyisti siihen että taas kerran pari viime vuotta on mennyt vammojen kanssa taistellessa ja niiden jälkeen vannoin lujaa kostoa. Alkuvuodesta päätin ilmoittautua hyvissä ajoin Dublinin maratonille vihreään Irlantiin, jonka valitsin seuraavaksi maratonkohteekseni.

Alkuvuodesta pääsin jo hyvän treenin makuun, mutta kevättalvella tuli takapakkia ikävän influenssan muodossa. Kerrassaan kammottava ja ennen kaikkea pitkä tauti vei voimat ja palautti kunnon likipitäen sohvaperunan tasolle. Sainpa konkreettisesti todeta kuinka totaalisesti kunnon tauti vie fyysisen suoritukyvyn. Huhtikuun puolesta välistä eteenpäin olen kuitenkin pysynyt terveenä ja ehjänä. Toukokuussa lenkkeilin ihan kivoja määriä, mutta kesäkuun otin tarkoituksella aika rennosti. Heinäkuussa latelin jo sitten ihan kunnon viikkokilometrejä ja elokuun alusta alkoi sitten viimeinen 3kk rypistys kohti maratonia. Seuraavassa näiden 3 kuukauden viikkomäärät ja joitain oleellisia havaintoja treeniviikoista

- viikko 31: 94km -> muljautin nilkkani trampoliinilla, mutta onneksi vaiva jäi pieneksi
- viikko 32: 123km -> alkuviikosta nilkka turvoksissa, mutta treenit sujuivat ihan ok
- viikko 33: 110km -> Kuula hölkkä (11,3km kisa): 43.24. Ihan ok kisa, viikon vedot ei niinkään
- viikko 34: 120km -> Oulun juoksu (10km kisa): 37.26. Takana raskas viikko ja kisassa hirmu kova tuuli, joten ihan ok
- viikko 35: 111km --> Vaasan puolimaraton aikaan 1:24.36. Umpisurkea kulku puolikkaalla. Aiemmin viikolla tehty tv-reipaskin oli yhtä tarpomista. Mietin jo että missä vika.
- viikko 36: 118km -> alkoi kulkea! Viikon tehotreenit ja pitkä lenkki yhtä nautintoa
- viikko 37: 125km --> hyvä tunne jatkui, paitsi viikon pitkä lenkki ei kulkenut ihan edellisviikon tyyliin
- viikko 38: 97km --> tarkoituksella kevyempi viikko. Vimpelissä puolimaraton aikaan 1:19.17 huiman hyvällä kululla ja nousujohteisella vauhdilla
- viikko 39: 133km -> raskas viikko. Vauhtileikittelyä, vetoja ja pitkää lenkkiä. Tuntui kuitenkin että osui ja upposi
- viikko 40: 101km -> Kyrkösjärven kierros (15,8km kisa): 59.35. Hyvä kisa pääosin kovassa vastatuulessa. Viikolla myös poikkeuksellisen raskas vetoharjoitus.
- viikko 41: 115k -> 10km kisa Kankaanpäässä: 36.46 hyvällä nousujohteisella vedolla. Viikkoon myös onnistunut reipas, kilsan vedot ja kisanpäivän jälkeinen yllättävänkin kevyesti sujunut pitkä
- viikko 42: 80km -> jo keventelyä kohti maratonia

Näillä eväillä pitäisi maraton kulkea. Sunnuntaina kello kyllä maalissa kertoo kuinka kovaa tuli juostua. Kaikkeni tulen yrittämään jotta 2:50 alittuisi.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Viikko 42

Ma 17.10; a: 5km. i: 13km. Yht. 18km
Ti 18.10; a: 7km
Ke 19.10; i: 10km
To 20.10; a: 4km. i: keskivartalojumppa + 8km. Yht. 12km
Pe 21.10; i: 10km, sis. lopusa 3x100m kiihdytykset
La 22.10; i: 9km
Su 23.10; p: 12km kiihtyvä @4.45-3.45 vauhdein + 2km verkka. Yht. 14km

Viikko 42: juoksua yht. 80km

Projekti alkaa olla loppusuoralla. Ainoastaan maraton on enää juoksematta. Tämä viikko oli jo kevyempi. Hyvä niin sillä töissä oli aika lailla tohinaa. Tiistaista keskiviikkoon olin työreissulla Helsingissä. Matka olisi normiviikkona aiheuttanut hieman pähkimistä treeneihin, mutta nyt käväisin vain lenkillä tiistaiaamuna ennen reissuun lähtöä ja keskiviikkoiltana matkan jälkeen. Muuten vedin koko viikon ihan peruslenkkiä, mutta sunnuntaina tein kiihtyvän viimeistelytreenin maratonille. Kovin hyvä fiilis ei tästä jänyt, lähinnä sen takia että pötsi meni jotenkin sekaisin ja olo oli muutenkin koko ajan kuin paisuneella kaasupallolla. En tiedä mikä tämän aiheutti sillä en mielestäni syönyt mitään siihen viittaavaa. Toivottavasti tankkaus ensi viikolla ennen maratonia onnistuu ja pysyy mahavaivatkin aisoissa. Tämä sunnuntain sessio oli alunperin tarkoitus vetää viimeistään jo lauantaina, mutta raadoin lauantaina heti aamusta alkaen pihahommien kimpussa ja kroppa tuntui tämän jälkeen sellaiselta jäykän väsyneeltä. Eipä tämä sunnuntaikaan mielestäni vielä liian lähelle maratonia tätä treeniä vienyt.

Ajattelin alkuviikosta mahdollisesti kirjoitella vielä hieman yhteenvetoa projektista ennen kuin maraton on juostu. Tauditkin ovat pysyneet loitolla, joten alkaa näyttää siltä, että 3 vuoden tauon jälkeen pääsen jälleen kokemaan maratonin kauneuden ja kauheuden :)

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Viikko 41

Ma 10.10; a: 6km. i: 85min. punttisalitreeni + 6km. Yht. 12km
Ti 11.10; a: 6km. i: 14km, sis, 10km tv-reipas. Yht. 20km
Ke 12.10; i: 3km + 5x1km vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 3km. Yht. 13km
To 13.10; a: 6km. i: keskivartalojumppa + 11km. Yht. 17km
Pe 14.10; i: 10km, sis. 3x100m kiihdytykset
La 15.10; p: 4km + Kankaanpää maraton (10km kisa): 36.46 + 2km. Yht. 16km
Su 16.10; p: 27km

Viikko 41: juoksua yht. 115km

Viimeinen kova treniviikko oli sitten siinä. Hyvä viikko olikin. Suunnitelman mukaan sain tehtyä 4 hyvin sujunutta avaintreeniä: tiistain tv-reipas, keskiviikon vedot, lauantain 10km kisa ja sunnuntain pitkä lenkki. Nuo kaikki kulkivat oikein mallikkaasti. Alkuviikosta tuli vielä salillakin hyvä lihaskuntotreeni temuttua. Lauantain kymppi Kankaanpäässä oli mukava käydä tutulla reitillä juoksemassa. Lähdin matkaan erään työkaverini ja hänen tuttavansa kanssa. Paikalla oli myös tuttuun tyyliin paljon tuttuja juoksijoita kuten kova veteraani Jari Hakola ja takavuosien tuttava Janne Hiukka Tampereelta. Hiukka on löytänyt uudelleen juoksukipinän ja olikin päivän nopein kympillä. Omakin juoksu kulki siis ihan kivasti. Lähdin matkaan aika varovasti sellaista @3.40 vauhtia. Vitosen jälkeen kiristin hieman ja humahtipa joku tonni lähelle 3.30 vauhtiakin. Olen loppuaikaani oikein tyytyväinen. Aivan kaikkea en kropasta irti ottanut ja olihan kyseessä jo kolmas kovempi treeni samalla viikolle. Juoksin sunnuntaina vielä pitkän lenkin joka kulkikin suorastaan nautinnollisen kevyesti.

Treenit alkavat pikku hiljaa olla paketissa. Maratoniin on aikaa 2 viikkoa ja luotto omaan kuntoon on todella kova. Bring it on, I am ready to go! Ensi viikolla teen vielä perinteisen 15km kiihtyvän lenkin n. 10 päivää ennen maratonia, mutta muutoin jäljellä on enää kevyttä vireen ylläpitävää lenkkeilyä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Viikko 40

Ma 3.10; i: 13km
Ti 4.10; lepo, illalla tunnin hieronta
Ke 5.10; a: 8km. i: 3km + 4x500m/3x1km/2x500m vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 2km. Yht. 23km
To 6.10; a: 6km. i: 15km. Yht. 21km
Pe 7.10; a: 5km. i: 6km, sis. 4x100m kiihdytykset. Yht. 11km
La 8.10; p: 3km + Kyrkösjärven kierros (15,8km kisa): 59.35 + reilu 2km. Yht. 21km
Su 9.10; i: 12km

Viikko 40: juoksua yht. 101km

Koko viikko tuntui tehokkaalta tekemiseltä, ehkä osin myös siksi että töissä kaikki päivät venyivät hieman pitkiksi. Mikään pakko aivan jokaista päivää ei olisi ollut tarve venyttää, mutta en vaan näe järkeä lähteä kotiinkaan jos joku asia on pahasti kesken ja sitten ajatus siihen katkeaisi. Kaikki treenit sain kuitenkin puikkoihin aivan suunnitellusti. Tiistaina pidin ansaitun lepopäivän ja menin illalla hieroja Oravan käsittelyyn. Olo oli hieronnan jälkeen suorastaan loistava. Keskiviikkona teinkin sitten todella kovan vetotreenin. Kiskoin vetoja tarkoituksella todella maksimilla. Olin kotia päästyäni aivan poikki, mutta silti hymyilytti. Vaikka treeni oli tosi raskas niin juoksu kulki tosi hyvin.

Lauantaina lähdin täällä Seinäjoella juoksemaan Kyrkösjärven kierroksen (15,8km). Lähtöpaikka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä kotoani, joten paikalle oli mukavan hurauttaa. Tuttuja naamoja näkyi taas paljon kisapaikalla. Kilpailun reitti kiertää nimensä mukaisesti Kyrkösjärven. Lämpötila oli n. +6 mutta kova tuuli teki säästä tosi hyytävän. Kaiken lisäksi oli selvää että järvi kierrettäisiin juuri niin päin, että takaisin tullessa olisi armoton vastatuuli. Totuttuun tyyliin paukusta liikkeelle. Paikalle saapuneet oikeat juoksijat kuten Juha Laitinen, Juha Järvelä, Antti Ranta-aho ja kumppanit painoivat pian meikältä karkuun kohti horisonttia. Reitin alussa juostaan teitä ja kuntopolkuja hieman metsän suojassa. Sain n. 5km paalulla kiinni jonkun ylikovaa alussa lähteneen jampan, joka maalissa esittäytyi Timo Tuuriksi. Hänen kanssaan juostiin yhtä matkaa aina 11km tietämille saakka. Sitten hän alkoi jäämään ja sain tasitella yksin Kyrkösjärven vallin päällä menevää täysin aukeaa reittiä kovaan vastatuuleen. Olin alunperin ajatellut tässä kohtaa vielä latoa pökköä pesään, mutta vastatuuleen ei ollut paukkuja vauhtia lisätä. Ilokseni kuitenkin huomasin että hyytymistäkään ei tapahtunut vaan koko matka sujui suht tasaisesti n. @3.50 vauhtia. Olen loppuaikaani 59.35 ihan tyytyväinen. Kovassa seurassa sillä heltisi sija 7. Korkeammalle ei missään nimessä olisi mahiksia ollutkaan sillä edelläni sijoituksissa ollut Petteri Säilä kellotti 56.09, eli pisti mua usealla minuutilla takkiin. Nousujohteisesti juosseen naisten voittajan, keskimatkojen maajoukkuejuoksijan Karin Storbackan onnistuin pitämään takanani vajaan minuutin erolla.

Lauantai-iltana koitti myös penkkiurheilun yksi vuoden ehdoton kohokohta, triathlonin Havaiji Ironman. Laitisen Juha ja monet muutkin juoksukisassa olleet meinasivat myös tätä valvoa. Tästä tulikin kisan jälkeen runsaasti spekuloitua. Klo. 19:00 viritin tietokoneen kuvan HDMI:n kautta töllöttimeen ja lähetys saattoi alkaa. Koko yö tuli taas klo. 5:00 saakka valvottua ja nyt sunnuntaina olen ollut aivan kauheassa koomassa. Oli kuitenkin taas sen arvoista. On se upea kisa! Meidän oma triathlontähtemme ja mielestäni muutenkin Suomen tämän hetken ylivoimaisesti paras kestävyysurhelija Kaisa Lehtonen oli upealla nousujohteisella suorituksellaan naisten sarjan viides. Tulevina vuosina mahdollisuudet palkintopallille ovat todella realistiset.

Äkkiäpä viikot menee. Enää ensi viikko kunnon treeniä ja sitten alkaakin jo laskettelu kohti maratonia. Menen vielä ensi lauantaina juokemaan Kankaanpään maratonille 10km ja jokin pitkä lenkkikin pitäisi saada tehtyä. Sitten alkaa treenien osalta homma olla pikku hiljaa paketissa :)

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Viikko 39

Ma 26.9; a: 6km. i: 14km. Yht. 20km
Ti 27.9; a: 8km. i: 13km. Yht. 21km
Ke 28.9; i: 14km, sis. 11km vauhtileikittelyä mäkisessä maastossa
To 29.9; a: 5km. i: keskivartalojumppa + 13km. Yht. 18km
Pe 30.9; a: 4km. i: 2km + 10x400m vedot, 1min. palautuksella + 3km. Yht. 13km
La 1.10; p: pientä jumppaa ja 12km
Su 2.10; p: 35km, viim. 3km "maratonvauhtia"

Viikko 39: juoksua yht. 133km

Vuorossa oli taas enemmän määrää sisältänyt viikko, ainakin omalla mittapuullani. Jollekin oikealle juoksijallehan tämä vastaisi lähinnä sohvalla makoilua. Vedin maatantain ja tiistain ihan perus lenkuttelua jotta en suotta hätäilisi kovien treenien kanssa edellisviikon puolimaratonin jälkeen. Keskiviikon vauhtileikittely olikin yllättävän raastava ja sain mäkisessä maastossa otettua itsestäni hyvin tehoja irti. Lisää vastusta treeniin toivat kaatosade ja todella kova tuuli, mutta olin niin hyvällä fiiliksellä että mokoma ei haitannut lainkaan. Päinvastoin, kun kovuutta hankitaan, sitä hankitaan maksimaalisesti. Tämän tyyppiset ajatukset taitavat vain osoittaa että treenit kulkevat, kunto on hyvällä mallilla ja ajatukset positiivisia :) Perjantain vedot eivät oikein kulkeneet, mutta kroppa olikin jo ennen treeniä aika väsyneen tuntuinen. Tarkoitus olikin aivan tietoisesti kuormittaa elimistöä jonkun verran tavallista treeniviikkoa enemmän tällä viikolla.

Päätin viikon sunnuntain pitkään lenkkiin. Tarkoitus oli alkuperäisen idean mukaan vetäistä 40km, mutta Suunto mokoma katkaisi gps-yhteyden hieman 29km jälkeen kun akusta loppui virta. Otti pannuun! Ennen lenkkiä mietin, että pitäisköhän kelloa ladata, mutta kun se näytti virtaa olevan jäljellä vielä 18% niin ajattelin muuten hyväksi todetulla akun kestolla sen kestävän hyvin. Oli väärässä ja tämä sapetti. Eihän moisen nyt pitäisi itse juoksuun millään tavalla vaikuttaa, mutta kiukkuni kelloa kohtaan tiputti jostain syystä juoksuvireen tosi alas. Yhtä-äkkiä kevyeltä tuntunut juoksu muuttui raskaaksi taapertamiseksi. Ideani oli kiertää ensin 30km ja juosta sitten kodin lähettyvillä sellaisia reilun 3km "kierroksia" 3-4 kpl. Kun 29km tuli täyteen niin juoksin kodin läheltä ekan tällaisen kierroksen. Kintuissa painoi jo aika lailla ja päätin juosta vielä toisen ringin kiihdyttäen suunniteltuun maratonvauhtiin. Koska kello oli simahtanut, piti mennä fiiliksen mukaan. Kyseisen pätkän tiesin kuitenkin jo etukäteen olevan n. 3km, jotan matka ei varmasti paljoa tuosta heitä. En tiedä miksi moinen tosiaan tiputti fiiliksen ja vireen. Jostain syystä vaan ärsytti ja kiukku sai muutenkin väsyneen elimistön väsymään entisestään, tiedä häntä. Hyvä viikko kuitenkin kokonaisuudessaan.

Olen yleensä ottaen ollut Suunnon kelloon tosi tyytyväinen. Oikeastaan vain tämän kerran olen mielessäni manannut tätä nykytoknologiaa hevon kuuseen. Tekisivät nyt akut jotka kestää! Muutoin siinä on kyllä virtaa piisannut vaikka kuinka pitkäksi aikaa, niin miksi se nyt lurahti 18% liki tyhjiin yhden pitkän lenkin aikana?!? Pari kertaa kovissa treeneissä vauhdit ovat heitelleet tolkuttomasti vaikka juoksin peltoaukean vieressä, mutta tästä en ole katsonut aiheelliseksi vetää hernettä nokkaan koska ainahan tekniikassa joku voi heitellä vaikka kuinka hyvää tehtäisiin. Ja pitäisihän sitä nyt ihmisen tulla toimeen ilman kaikenlaisia nykyajan hienoja vempaimia. Naurettavaa kuinka riippuvaiseksi niistä tulee, vaikka koetan aina vastustaa ajatuksia olla liikaa modernin ajan vietävissä.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Viikko 38: Hyvin kulkee

Ma 19.9; a: 8km. i: pieni kuntopiiri + 11km. Yht. 19km
Ti 20.9; lepo
Ke 21.9; i: 17km, sis 12km tv-kova @3.45-3.55 vauhtia + lopussa 3x100m kiihdytykset
To 22.9; a: 4km. i: keskivartalojumppa + 11km. Yht. 15km
Pe 23.9; i: 10km, sis. 2x100m kiihdytykset
La 24.9; p: 4km + Windal ½ maraton: 1:19.17 + 1km. Yht. 26km
Su 25.9; p: 10km

Viikko 38: juoksua yht- 97km

Vuorossa oli määrällisesti kevyempi viikko. Keskiviikon tv-kova kulki suorastaan loistavasti, joka antoi uskoa kunnon kehittymiseen. Lauantaina kävin Vimpelissä juoksemassa jo toisen puolimaratonin tähän kuuhun ja se jos joku pönkitti tunnetta entisestään. Lähdin kisassa liikkeelle varovaisesti. Kova veteraani Kyyjärven Jari Hakola ja joku nuori jamppa etenivät ekat pari kilsaa yhtä matkaa kunnes kiristivät vauhtiaan. Etenin tasaisesti 3.50 tonneja. Vimpelin reitti on ihan mukava edestakainen pätkä. Hieman ennen puolta matkaa huomasin Jarin alkaneen tehdä eroa tähän nuorempaa kaveriin jota itsekin saavutin. Kaveri olikin kovaan alkuvauhtiinsa aika väsynyt ja painoin hänestä ohi hieman ennen 9km paalua. Kympi väliaika oli 37.55, joka ei hurjaa loppuaikaa lupaillut, mutta meno oli tosi kevyttä. Toinen puolisko tulikin sitten vauhdikkaammin vauhdin ollessa tasaisesti 3.40-3.45 välissä. Jari juoksi koko matka n. 100m edelläni kunnes 17km paalun jälkeen aloin hitaasti häntä saavuttamaan. Vasta viimeisellä kilometrillä sain Jarin lopulta kiinni ja koetin painaa saman tien ohi. No peesiinhän tämä sitkeä veteraani jäi ja painoi mokoma vielä lopun 200m aikana ohi voittaen minut 3 sekunnilla. Olen näköjään oikein erikoistunut ottamaan loppukireissä tukkaan näiltä kovilta 50v. sarjalaisilta :)

Tuo Vimpelin puolikkaan aika yllätti todella positiivisesti. En lähtenyt kisaa mitenkään ennätys mielessäni, mutta jäin siitä vain 19 sekunnin päähän. Varsinkin nousujohteinen vauhdinjako ja tunne ettei joutunut laittamaan itseään edes kovin ahtaalle antavat rutkasti itseluottamusta. 3 viikkoa sitten olin jo huolissani kehnosti sujuneen Vaasan puolimaratonin jälkeen, mutta kannattaa näköjään vain luottaa omaan tekemiseensä. Tulokset kyllä sitten tulevat kunhan saa hyvää treeniä tarpeeksi koneeseen. Juna kohti Dublinia kulkee täysin aikataulussa. Ensi viikkoon on ajatuksena juosta taas määrää oikein kunnolla paria tehokkaampaa treeni unohtamatta. Tarkoitus on myös juosta viikonloppuun ylipitkä (n. 40km) lenkki, jonka aikana testaan hieman maratonin aikaista juomista ja muutta tankkausta.

Muillakin kulkee. Timo juoksi alle 2:40 Berliinin maratonilla nyt sunnuntaina. Jännitin netin ääressä ja on aina hienoa kun joku tuttu saavuttaa tavoitteensa. Onnittelut tätäkin kautta! Joskus kova työ palkitaan. Maailman kärki latoikin sitten aivan hurjaa yytiä. Etiopian Kenenisa Bekele pisteli voittoajaksi 2:03.03, joka jää vain vaivaiset 6 sekunti Dennis Kimetton ME-ajasta. Nettilähetys Berliinin maratonista oli hyvä ja kyllähän sitä kelpasi töllöstä päivänsä ratoksi katella.

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Viikko 37

Ma 12.9; a: 8km. i: 2km + 5x1km vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 3km. Yht. 20km
Ti 13.9; a: 7km. i: tunnin hieronta
Ke 14.9; i: 20km
To 15.9; a: 8km. i: 3km + 10x200m mäkivedot, palautuksena mäki hölkkää alas ja 1min. alhaalla + 2km. Yht. 17km
Pe 16.9; a: 9km. i: 15km. Yht. 24km
La 17.9; p: 10km
Su 18.9; p: 27km

Viikko 37: juoksua yht. 125km

Taas on viikko trenien osalta paketissa. Tiistain hieronta teki kintuille todella hyvää. Olen käynyt hierotuttamassa itseäni urheiluhieroja Ari Oravalla oikeastaan lähes siitä saakka kun Seinäjoelle viime syksynä muutin. Aivan huippuosaaja, onhan hän hieronut takavuosina mm. pikaluistelijoita maailman cum kiertueella. Keskiviikon parikymppinen kulki kuin itsestään näillä "uusilla" kapuloilla. Myös kummatkin viikon vetotreeneistä nasahtivat mukavasti putkeen. Mäkivedot olivat tällä kertaa hieman totuttua lyhyemmät, mutta koetin ahdistaa sitäkin kovempaa. Ihan hyvin kroppa tuntui tähänkin suhtautuvan. Tunne onkin nyt ollut koko lailla sellainen, että kroppa ottaa hyvin treeniä vastaan. Mukavasti siis kulkee ja sehän nostattaa mielialaa.

Kaikista suurin pelko näin maratonkuukauden lähestyessä liittyy ehdottomasti terveenä pysymiseen. Näin syksyn tullen porukka on töissä alkanut taas röhistä, niistää, pärskiä yms. Meidän yksiköstä on jo pari tyyppiä ollut oikein kunnollakin sairaana. Itsellä ei ole vielä ollut yhtikäs mitään, mutta viime vuosina ikävän tutuksi tullut kaava on usein ollut sellainen, että tulen kipeäksi kun muut ovat sairastaneet ja sitten tauti onkin kerrasssaan kammottava. Tällä laskukaavalla moinen tapahtuisi joskus lokakuun puolen välin tienoilla kun maratoniin on 2 viikkoa aikaa. Nyt tuli hieman maalailtua piruja seinille. Ressaaminen ei tietty auta yhtään, pikemminkin moinen pitää unohtaa koska stressin alaisena elimistö on altis entistä enemmän kaikille pöpöille. Rennosti siis vain eteenpäin. Olen päättänyt olla zen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Jos maraton menisi esim. vamman tai taudin takia ohi, niin so what, uusia tulee. Vuosi on jo nyt ollut niin kerrassaan hieno kun on saanut näin ehjänä treenailla.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Viikko 36

Ma 5.9; a: 7km. i: 17km. Yht. 24km
Ti 6.9; a: 5km. i: 2km + 5x600m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas ja 1min. alhaalla + 2km. Yht. 15km
Ke 7.9; i: 10km
To 8.9; a: 10km. i: 75min. punttisalitreeni + 8km. Yht. 18km
Pe 9.9; i: 3km + 20x200m vedot, 1min. palautuksella + 3km. Yht. 10km
La 10.9; i: 30km
Su 11.9; i: 11km

Viikko 36: juoksua yht. 118km

Luotto kunnon nousemiseen palasi kohinalla edellisen viikon Vaasan surkean puolimaratonin jälkeen. Tiistain mäkivedoissa tuntui ensimmäistä kertaa, että kovassakin treenissä jaksaa paremmin. Toki puuskutus oli mäkivetojen tyyliin valtaisaa, mutta rinteen nousu ei ollut lainkaan yhtä tuskaisaa kun aikaisemmissa mäkivedoissa. Samoin torstaista lauantaihin toteutunut putki voimatreeni, nopeustreeni ja pitkä lenkki kulkivat kaikki tosi hyvin. Oikea takareisi tuntuu tällä hetkellä todella kireältä, mutta tähän auttanee tiistaina edessä oleva hieronta.

Treenien lisäksi viikkoon mahtui totta kai penkkiurheilua. Pyöräilyn Espanjan ympäriajoa tuli seurattua, joskaan ei nyt millään kauhealla intensiteetillä. Hieman samoin toimin tenniksen U.S openin kanssa, tosin parina iltana en malttanut jättää hyvää matsia kesken ja nukkumaan meno venähti aivan liian myöhään. Tämän taas huomasi seuraavana päivänä. To-pe yönä alkoi sitten myös kauan odotettu NFL-kausi 2016 rapakon takana. Kanavapakettihan on tähän(kin) valmiudessa ja Viasat näyttää näköjään mukavasti ainakin 3 matsia viikossa. Tämähän vaan jenkkifutisfanille sopii. Öitä en sentään runkosarjan aikana aio valvoa. NFL:ssä pääpelipäivä on aina sunnuntai, mutta sen lisäksi pelataan yleensä joka viikko 1 peli torstaina ja yksi maanantaina. To-pe yön matsi tulee yleensä heti perjantaina uusintana, maanantaina tulee sitten jokin su-ma yön peleistä ja ma-ti yön peli heti tiistai-iltana. 3 matsi-iltaan siis viikossa aina playoffeihin, eli tammikuun alkuu saakka. Great! Green Bay Packersien fanina tilasin taannoin heidän aidon pelipaidan netistä. Se päällä tulen istumaan aina kun Green Bayn peli töllöstä tulee. Vuosi sitten kävin yhden NFL-pelin katsomassa Lontoossa, mutta tänä vuonna tämä ei kuulu suunnitelmiin. Lontoo säilyy kuitenkin sopimuksen mukaan tulevina vuosinakin ainakin 3 runkosarjapelin pelipaikkana ja varmasti tulen taas lippuja hankkimaan.

Ready for the season. Go Packers!

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Viikko 35

Ma 29.8; a: 6km. i: 2km + 10x500m vedot, 2min. palautuksella + 4km. Yht. 17km
Ti 30.8; a: 10km. i: 90min. punttisalitreeni + 8km. Yht. 18km
Ke 31.8; i: 14km, sis. 12km tv-reipas
To 1.9; a: 7km. i: keskivartalojumppa ja 14km. Yht. 21km
Pe 2.9; i: 7km, sis. 3x100m kiihdytykset
La 3.9; p: 2km + Vaasa maraton (puolimaraton): 1:24.36 + 1km. Yht. 24km
Su 4.9; i: 10km

Viikko 35: juoksua yht. 111km

Nyt pitää niin sanotusti vetää mietintämyssy päähän. Ei kulje niin kuin pitäisi, ei sitten alkuunkaan. Alkuviikosta maanantain vedot ja tiistain voimatreeni sujuivat vielä hyvällä fiiliksellä. Keskiviikon reipas olikin jo sitten yhtä suossa tarpomista. Suunnitelmissa oli vetää 15km reipasta, mutta jo kasin kohdalla tuntui että homma menee väkisinkin kovan kuin reippaan puolella. Näin ollen lyhensin loppujen lopuksi treeniä muutamalla kilsalla.

Lauantaina vuorossa oli puolimaraton Vaasassa. Valehtelematta voin sanoa sen olevan yksi huonoiten sujuneita kisojani koskaan. Heti ensikilometreiltä saakka tuntui, että ei kulje. Suunnielmissa oli vetää sellaista @3.50 vauhtia mutta sekin tuntui jo alkumatkasta turhan kovalta. Päädyinkin etenemään vain karvan verran alle neljän minuutin kilometrejä. Kympin väliaika oli 39.35, joka kertoi karua kieltään. Tämän jälkeen meno jotenkin hetkellisesti helpottui ja ajattelinkin että ehkäpä tämä tästä. 14km jälkeen kun noustiin moottoritien ylittävälle sillalle meno oli kuitenkin taas niin tahmeaa, että mietin jo pistäväni hölkäksi. Päätin kuitenkin sitkutella edes jotenkuten maaliin. Pätkän vertaa kovempaa en olisi jaksanut ja kisa on ajallisestikin ylivoimaisesti surkein virallisesti mitattu puolimaraton mitä olen ikinä juossut.

Joukkueurheilun termein, nyt on jonkinmoisen kriisipalaverin paikka. Tiedän toki, että viikko ei ollut mikään kevyt ja tuo Vaasan puolikas oli jo kolmas kovempi treeni samaan viikkoon. Tämäkään ei kuitenkaan selitä miksi se kulki noinkin huonosti. Ainahan voi olla että sattui vain kerta kaikkiaan huonon kulun päivä, mutta ei tämä nyt hyvältä vaikuta. Tuota samaa vauhtia pitäisi jaksaa maraton ensi kuun lopussa ja tämän suorituksen valossa moinen tuntuu suhteettoman kovalta tavoitteelta. En kuiutenkaan paina paniikkinappulaa vielä, vaan luotan tekemiseeni. Eiköhän treenit vielä nosta suorituskunnonkin esiin. Nyt pitää erityisesti tarkkailla ettei treeni ala "puuroutumaan", eli muuttua liian tasapaksuksi vääntämiseksi. Tunnistan hieman oireita tähän suuntaan. Olisi tärkeää pitää kevyet lenkit tarpeeksi kevyinä, jolloin kovat puolestaan saavat tarvittavaa puhtia taakseen. Pitää myös miettiä, onko tarvetta rukata tiettyhen viikkojen ohjelmaa hieman terävämpään suuntaan määrän kustannuksella. Eiköhän tämä tästä. Eteenpäin kohti tavoitetta:)

Jos surkeaa kisa ei oteta lukuun, oli Vaasassa kiva käydä. Vierailin entisen lukiokaverini luona, joka asustaa miehensä kanssa komeassa talossa Mustasaaressa. Tarjosivat vielä vieraalle oikean herkkupäivällisen jälikiruokineen päivineen. Tämä todella maittoi ja oli muutenkin kiva nähdä vuosien jälkeen.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Viikko 34

Ma 22.8; a: 8km. i: 12km. Yht. 20km
Ti 23.8; a: 5km. i: 2km + 7x500m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas ja 1min. tauko alhaalla + 2km. Yht. 16km
Ke 24.8; a: 8km. i: 20km. Yht. 28km
To 25.8; a: 5km. i: 11,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 17km
Pe 26.8; a: keskivartalojumppa. p: 10km, sis. 3x200m vedot rennosti
La 27.8; p: 4km + Oulun juoksu (10km kisa): 37.26 + 4km. Yht. 16km
Su 28.8; i: 13km

Viikko 34: juoksua yht. 120km

Hyvin tuli lenkkitossuja ulkoilutettua. Tiistaina ja keskiviikkona tein kovapäivä - määräpäivä yhdistelmän. Jalat olivat keskiviikkona vielä tiistaisen suht ramakan mäkivetosession jäljiltä aika kankeana ja tuon illan parikymppisen loppupuolella etureidet alkoivatkin "jutella" jo siihen tyyliin että me ei oikein tykätä tästä enää. Näen kuitenkin tällaisten yhdistelmäpäivien olevan joskus ihan tervetullut osa maratontreeniä.

Perjantaina ajelin Ouluun jossa juoksin lauantaina Oulun juoksun. Tämä virallisesti mitettu kymppi on mukava tapahtuma kuten kaikki tapahtumat joissa olen Oulun seudulla juossut. Paikalla oli taas paljon tuttuja, joiden kanssa oli mukavaa verrytellä / turista ennen kisaa ja tietty myös kisan jälkeen. Keli oli kisapäivänä lämpötilansa puolesta ihanteellinen, mutta tuuli oli vallan hirmuinen. Paukusta ampaisimme liikkeelle presiis klo. 11:00. Parin kilometrin jälkeen muodostui 4 hengen porukka jota vedimme Alatornion Pirkkojen Hannu Laurilan kanssa vuorotellen. Tuuli riepotteli juoksijoita todella ja pyöri vielä puuskissa ikävästi. Tuntui että peesistäkään ei ollut mitään hyötyä kun puuskat iskivät milloin mistäkin. Ihmeteltiin jossain välissä Hannun kanssa että missä se myötätuuli oikein on?! Seiskan kohdilla meitä peesannut kaksikko alkoi jäämään ja kilometriä myöhemmin Hannu puolestaa alkoi tehdä minuun eroa. Koko matkan edellämme reilun 100m päässä juossut vanha sissi, joskus 2:39 maratoninkin juossut Hansi Kitti alkoi puolestaan hiljalleen lähestyä. Sen verran hitaasti ero kuitenkin kutistui että ajattelin matkan loppuvan kesken kiinnisaamista ajatellen. Ysin paalulla Hansin selkä kuitenkin alkoi lähestyä nopeammin ja muhun eroa saanut Laurila painoi hänestä ohi. Itsekin saavutin Hansin juuri ennen Raatin stadionia, jossa kierrettäisiin vielä vajaa kierros ennen maalia. Hansi kuitenkin rykäisi lopussa vielä kunnon kirin ja itellä oli moiseen eväät syöty. Hannu ja Hansi olivatkin samalla M50 sarja kärkikaksikko. Tukkaan tuli siis näiltä hurjilta veteraaneilta, eikä todellakaan ekaa kertaa. Olen aikaani hieman pettynyt, sillä odotin kyllä selvästi 36-alkuista tulosta. Kaameassa myräkässä juostuna tosin tämäkin tulos kelpaa ihan hyvin, sillä välillä vastatuuleen ja puuskiin puskeminen todella kävi voimille. Treenit sujuvat siis kaikkiaan ihan mukavasti ja kisaputkea jatkan puolimaratonin merkeissä Vaasassa ensi viikonloppuna.

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Viikko 33

Ma 15.8; p: 5km. i: 3km + 1h 40min. punttisalitreeni + 4km. Yht. 12km
Ti 16.8; a: 10km. i: 15km. Yht. 25km
Ke 17.8; i: 13km, sis. 3x2km vedot, 1km hölkkää vetojen välissä + 3x100m kiihdytykset lenkin loppuun
To 18.8; p: 7km. i: 14km. Yht. 21km
Pe 19.8; p: keskivartalojumppa. i: 10km, sis. muutama koordinaatioharjoitus ja epämääräinen määrä kiihdytyksiä
La 20.8; p: 4km + Kuula hölkkä (11,3km kisa): 43.24 + 2km. Yht. 17km
Su 21.8; i: 12km

Viikko 33: juoksua yht. 110km

Toinen lomaviikko, joka myös hurahti pitkälti olympialaisia katsellen. Harrastin samaa kaavaa kuin edelliselläkin viikolla, eli aamupäivällä katselin koostelähetyksen yön yleisurheiluista ja sitten koetin jotain itsekin treenailla. Viikko huipentui 4v. ehdottomaan penkkiurheilun kohokohtaan, eli miesten olympiamaratoniin. Pitää hieman paukuttaa henkseleitä oman tietämyksen suhteen, sillä ennustin jo yli 3 vuotta sitten, että Eliud Kipchoge on seuraava maratonin olympiavoittaja ja tämähän nyt toteutui. Maratonin ohella yleisurheilusta jäi kisoista kohokohtina mieleen Etelä-Afrikan Wayde Van Niekerkin hurja 400m ME-juoksu ja tietyti Mo Farahin tuplamestaruus vitosella ja kympillä. Myös naisten pitkät matkat tarjosivat parastaan. Telinevoimistelun miesten 6-ottelu oli myös huippujännä ja arvostan kyllä korkealle jo toisen kerran tässä hurjassa koitoksessa kultaa ottanutta Japanin Kohei Uchimuraa. Myös uinneissa oli paljon huikeita suorituksia. Vaikka katsoin myös silmä kovana triathlonit ja pyöräilyt, niin näissä lajeissa olympialaiset eivät vaan ole millään muotoa lajien parasta antia. Ranskan ympäriajo (myös muutkin ympäriajot) menevät pyöräilyssä heittämällä edelle ja samoin triathlonissa Havaijin Ironman, jossa se triathlonin todellisen herruus ratkaistaan, ainakin omasta mielestäni.

Olympialaiset on nyt ohi, mutta seurattavaa toki piisaa. Pyöräilyssä alkoi Espanjan ympäriajo Vuelta a Espana ja suunnistuken MM-kisat starttasivat myös parahiksi. Ensi kuussa alkaa myös jenkkifutiksen NFL ja futiksen mestareiden liiga. Tylsää ei siis tule olemaan :)

Omat treeniviikon aloitin nujuamalla heti maanantaina punttisalilla rautojen kimpussa. Keskiviikkona lykkäsin muutaman kipaleen 2km vetoja jotka eivät kovin kummoisesti kulkeneet. Toisena viikon kovana treeninä toimikin sitten Kuula hölkkä Alavudella. Reitti oli tässä 11,3km kisassa aika rankka. Alkuun mentiin n. 2,5km tietä pitkin, joka oli oikeastaan loivaa nousua koko ajan. Sitten vuorossa olikin vaihtelevaa kuntorataa aina viimeiselle kilometrille saakka ja eipä tuolla juuri tasaista ollut. Välillä alusta oli myös ikävän pehmeä ja näin painavan möhryken askelhan ei moisesta oikein tykkää. Mäissä vauhti hiipui välillä @4.00 huonommalle puolelle, mutta muutoin olen kisaan ihan tyytyväinen. Kuten aika usein tällaisessa pienemmässä kisassa, juoksin alun jälkeen koko matkan yksin. Vaasan Antti Ranta-Aho paineli horisonttiin jo ekalla kilsalla, jonka jälkeen jolkottelin hopeasijalla koko matkan maaliin saakka. Reitin mäkisyyden ja vaihtelevan alusta takia en ole kovin huolissani vauhdistani, vaikka se ei kovin hääviä ollut. Ensi lauantaina juoksen virallisesti mitatun kympin Oulu-juoksussa ja sen aika kertonee tuloskunnosta ehkä jo jotain konkreettista. Siellä tuskin tarvitsee myöskään yksi taivaltaa, ainakaan koko matkaa. Tulosta en toki tavoittele kovin tosissaan, vaan onnistunut treeniviikko on pääasia.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Viikko 32

Ma 8.8; p: 8km. i: 10km. Yht. 18km
Ti 9.8; i: 2km + 8x500m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas sekä 1min. alhaalla ennen uutta vetoa + 4km. Yht. 14km
Ke 10.8; p: 15km
To 11.8; i: 22km
Pe 12.8; p: 7km, sis. 3x100m kiihdytykset. i: 11km, sis. 7km kiihtyvä (@4.25-3.40). Yht. 18km
La 13.8; i: 14km
Su 14.8; p: 7km rennosti kiihtyen (@4.45-4.05). i: 15km. Yht. 22km

Viikko 32: juoksua yht. 123km

Ensimmäinen kahdesta lomaviikosta. Aikatauluni muodostuu pitkälti olympialaisten mukaan. Öitä en ole valvonut kun esim. uintifinaalit tulivat sopivasti heti aamulla klo. 9:00 jälkeen uusintana. Sama tapahtunee yleisurheilun kanssa seuraavalla viikolla. Olenkin yleensä noussut aamulla, katsonut olympialaisia ja lähtenyt sitten vasta lenkille kahden lenkin päivinä. Tuntuu sopivalta rytmiltä. Kauhean montaa lajia en ole tosissani seurannut. Oikeastaan itselläni kesäolympialaisissa tulee katsottua ennen kaikkea 5 lajia: yleisurheilut, uinnit, pyöräilyt, triathlonit ja telinevoimistelut. Onhan sitä toki niissäkin eikä touhusta tulisi mitään jos pitäisi aamulla töihin lähteä.

Viime viikon nilkan muljahdus trampoliinilla ei onneksi aiheuttanut mitään vakavampaa. Alkuviikosta nilkka oli vielä hieman turvoksissa, mutta ei haitannut treenejä liiemmin. Viikosta tuli aika onnistunut lukuunottamatta torstain lenkkiä jonka piti olla paljon pidempi. Pötsi meni kuitenkin lenkin aikana sekaisin ja olo oli muutenkin surkea. Tätä saattoi edesauttaa aiemmin päivällä vetämäni valtava roskaruoka-ateria. Vielä perjantaina päivällä juoksu oli tosi nahkeaa, mutta illan kiihtyvä sujui hyvin. Myös loppuviikosta lenkit kulkivat kivasti ja taisipa tulla tehtyä tämän vuoden kovimmat viikkokilometrit. Kovin häävisti en siis ole kilometrejä kerännyt. Kilometrien keräämistä oleellisempaa tosin tulee tulevillakin viikoilla olemaan treenien laadukkuus ja sopiva rytmitys.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Viikko 31

Ma 1.8; a: 8km. i: 15km. Yht. 23km
Ti 2.8; a: 6km. i: 80min. punttisalitreeni + 7km löysästi. Yht. 13km
Ke 3.8; a: 10km. i: 16km. Yht. 26km
To 4.8; a: 6km. i: 12km, sis. 8km vauhtileikittelyä kuntoradoilla niin että kaikki ylämäet kovaa. Yht. 18km
Pe 5.8; a: 7km. p: 4h temuamista Duudsonit Activity Parkissa
La 6.8; i: 60min. crosstraineria, sis. 4 + 3 + 2 + 1min. kovaa isolla nousukulmalla ja vastuksella
Su 7.8; i: 7km

Viikko 31: juoksua yht. 94km

Maratontreenin viimeinen 3kk rypistys oli tarkoitus aloittaa kunnon määräviikolla. Viikko alkoikin hyvin. Määrää kertyi mukavasti tiistain voimatreenillä höystettynä. Torstai-illan revittely mäkisillä kuntiradoilla kovassa sateessa oli todella raskas, mutta hyvällä tavalla. Pistikin oikein hymyilyttämään. Suunnitelma oli lykätä loppuviikkoon pitkä lenkki ja jotain muuta kivaa. Toisin kuitenkin kävi. Maijan veljen lapset, Kristian ja Jenny tulivat torstai-iltana kylään ja menimme heidän kanssaa perjantaina Duudsonit Activity Parkiin heilumaan. Kristian ja Jenny eivät todellakaan ole mitään sohvaperunateinejä, vaan aktiivisia liikkujia joiden kanssa olikin kiva lähteä temuamaan. Itsekään en luonnollisesti malttanut olla kaikkea kokeilematta, heiluttua tuli hiki hatussa. Parasta antia oli ehdottomasti kunnon trampoliineilla pomppiminen. Yleensä ensin vauhtia mahdollisimman korkeisiin loikkiin ja sitten jollain epämääräisellä voiltihypyllä / harakanlennolla superloonikasaan. Oli hauskaa! Kerran sitten kokeilin loikata superloonikasaan "kynttilänä" eli jalat aivan suorana. Oikea nilkka vääntyi ulkosyrjän puolelle ja hetken näkyi silmissä tähtiä. Jalkaan koski, mutta kävely tuntui onnistuvan ihan hyvin. Kotona kuitenkin jalkaterä ja nilkka turposivat aika lailla. Levossakin särky oli tuskaisen kamalaa, vaikka laitoin asiaan kuuluvasti siihen kylmää ja jalan kohoasentoon. Manasin jo mielessäni epäonneani. Kuinka joku voi onnistua jalkansa telomaan superloonikasaan hypätessä?! Eipä olisi ikinä tullut mieleenkään moinen mahdollisuus. Lauantaina lepokipu oli onneksi poissa, mutta kävely koski turkasesti. Eipä siis tulisi juoksusta mitään. Huolsin maastopyöräni ajokuntoon kun en ole sillä koko kesänä ajellut. Kävi kuitenkin niin että takarenkaan pumpattuani, ei pumppu irronnut venttiilistä sovinnolla. Nytkytin sitä irti mutta eipä tuo hievahtanutkaan. Napakka ote ja revin sitä voimieni takaa jolloin venttiili mokoma otti ja hajosi. Vararengasta tai edes venttiiliä en tietenkään tähän hätään omistanut kun ei ole tosiaan pitkään aikaan tullut pyörää edes käytettyä. Kirosin surkeaa tuuriani kunnes huomasin että pumpun lukitus oli jäänyt avaamatta ennen irrotusta. Ei ihme että se ei irronnut. Tämäkin vielä! Venttiili tuli rikottua ihan omaa hölmöyttä. V-käyrä oli suhteellisen korkealla. Pakkasin kamat reppuun ja ajelin arkipyörälläni työpaikan salille crosstraineria vatkaamaan. Aika tehokkaan treenin sainkin kiukuspäissäni väännettyä, samalla miesten olympialaisten maantiepyöräilyä katsellen. Jalkaan koski, mutta ei liian paljon.

Nyt sunnuntaina koipi on ollut jo paljon parempi. Turvotusta on edelleen, mutta kävely on jo suht kivutonta. Jalkaterän ulkolaidassa on pitkä mustelma ja juuri jalkapohjan ulkosyrjään kipu onkin nyt eniten tuntunut. Päätin kokeilla illaan juoksua varovaisesti. Ei ehkä järkevää, mutta en malttanut olla testaamatta. Kipua oli jonkun verran nilkan ulkosyrjällä ja myös jalkaterän ulkosivulla, mutta ei liikaa. Oli omituinen tunne että ikään kuin oikea jalka alipronatoi koko ajan. Nilkka ei ihan siis kuosissa ole. Alkoi kuitenkin taas hymyilyttämään. Näinköhän selvisin säikähdyksellä. Kaikkeen kannattaa silti varautua. Ehjät jalat voivat silmän räpäyksessä olla huonolla tuurilla muisto vain. Mistäpä näitä tosin osaisi ennustaa ja ei ole edelleenkään masiinaa joka hälyttäisi tulevasta tapaturmasta. Liian varovaiseksikaan ei kannata ryhtyä, sillä liikaa varoessa yleensä vasta tuleekin kohellettua. Voihan sitä lenkilläkin jäädä auton alle, metsässä käydä karhu kimppuun, salama iskeä taivaalta jne. Ei muuta kun eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Ehkäpä tämä oli vain venähdys tai joku sen tapainen ja pian olen taas normaalissa treenirytmissä kiinni.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Viikko 30

Ma 25.7; a: 7km. i: 12km. Yht. 19km
Ti 26.7; a: 6km. i: keskivartalojumppa ja 4km + 10x500m vedot, 1min. palautuksella + 4km. Yht. 19km
Ke 27.7; i: 12km
To 28.7; i: 24km
Pe 29.7; i: 9km
La 30.7; p: 14km, pääosin poluilla
Su 31.7; i: 10,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 11km

Viikko 30: juoksua yht. 108km

Heinäkuu tuli päätökseen. Tämä tarkoittaa että maratoniin on tasan 3kk aikaa, joka puolestaan meinaa sitä että on aika aloittaa se todellinen maratontreeni. Kulunut viikko mallasi jo alkutahdit tulevalle. Määrää ei nyt kertynyt mitenkaan huimasti mutta helle teki monesta lenkistä aika raskaan. Tiistain vedot tein vielä peltoaukean keskellä kulkevalla tiellä suorassa auringon paisteessa. En tosin todellakaan valita lämpimistä keleistä, päin vastoin. Helteessä treenaaminen on mielestäni ihan mukavaa ja saapahan elimistö hieman erityyppistä rasitusta. Eikä tästä lämmöstä Suomessa nyt mitenkään liiaksikaan nauttimaan pääse joten otan kyllä ilon irti jokaisesta hellepäivästä. Perjantaina suuntasimme kesämökillemme Keuruulle. Viikon ehdottomasti raskain treeni oli maastoliikunkakeskuksen ja Montosvuoren maastoissa tehty lauantain lenkki. Juoksin pääosin kuntoratojen lähellä meneviä polkuja pitkin todella mäkisessä maastossa. Revittelin mäkiä ylös hieman intervallityyppisesti ja olin lenkin jälkeen mökille päästyäni todella puhki.

Tuleva viikko menee vielä töissä, mutta sitten alkaa parin viikon loma. Itse asiassa perjantai on jo vapaapäivä ja Rion olympialaiset alkavat samana päivänä. Tämä nyt on tietysti suunniteltu jo hyvissä ajoin, sillä en kerta kaikkiaan voi olla töissä olympialaisten aikaan, varsinkin nyt kun monia lajeja täytyy valvoa keskellä yötä. Voikin olla että parin viikon yökukkumisen jälkeen rytmi on aika sekaisin kun pitää taas töihin palata, mutta se on sen ajan murhe.

Maratontreenien suhteen tarkoitus on edetä niin, että elokuussa mätetään aika paljon määrää, avaintreenejä tietenkään unohtamatta. Syyskuussa sitten menen hieman tehopainotteisemmin. Fiilis on tällä hetkellä erittäin hyvä ja motivaatio korkealla. Ei muuta kuin loppukesästä nauttimaan ja kuntoa kohottamaan kohti syksyä :)

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Viikko 29

Ma 18.7; i: 12km
Ti 19.7; a: 9km. i: 1h 40min. punttisalitreeni + 5km. Yht. 14km
Ke 20.7; a: 10km. i: 7km. Yht. 17km
To 21.7; a: 6km. i: 12km. Yht. 18km
Pe 22.7; p: 10km. i: 9km. Yht. 19km
La 23.7; a: 7,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 8km
Su 24.7; lepo

Viikko 29: juoksua yht. 88km

Kuvailisin tätä viikkoa sellaisena mukavana liikunnan harrastamisena. Tuota tiistain voimatreeniä lukuunottamatta tein vain sellaisia mukavuusalueilla pysytteleviä löysiä lenkkejä. Mukava "väliviikko" jossa vain nautiskelin juoksemisesta hienossa ja lämpimässä kesäkelissä. Luulen että kroppa kaipasikin jotain tällaista ja tuskimpa kovasta rypistelystä olisi mitään tullutkaan sillä to-la päivinä meno oli tavallisilla lenkeilläkin jotenkin todella väsynyttä. Myös henkisesti on tärkeää välillä vaan juosta mukavan leppoisesti. Senhän takia tätä harrastaa että se on ennen kaikkea kivaa.

Tällainen viikko tuli myös oikeaan aikaan sikäli että kohta pitäisi aloittaa se todellinen maratontreeni kohti syksyn koitosta. Reippaat 3kk olisi aikaa H-hetkeen. Elokuussa olisi tarkoitus mättää määrää koneeseen, avaintreenien tehoja tietenkään unohtamatta. Jos vain säästyn taudeilta ja vaivoilta niin eiköhän tästä vielä jotain hienoa kehity.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Viikko 28

Ma 11.7; i: 14km
Ti 12.7; i: 13km
Ke 13.7; a: 6km. i: 14km. Yht. 20km
To 14.7; a: 6km. i: 1km + 7,5km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 15km
Pe 15.7; i: 15km
La 16.7; p: keskivartalojumppa. i: 3km + 3 x n. 650m mäkivedot, välissä hölkkää mäki alas ja 1.30min. tauko alhaalla + 3km. Yht. 10km
Su 17.7; i: 24km

Viikko 28: juoksua yht. 111km

Alkuviikko oli raskasta. Viime viikonlopun kisa painoi jaloissa ja kuten viime kirjoituksessa kirjoitin, otti muutenkin todella koville. Keskiviikkona alkoi sujua paremmin ja loppuviikon lenkit sujuivat huomattavasti kevyemmin lukuunottamatta noita lauantain mäkivetoja jotka tuntuivat kerta kaikkiaan kamalilta. Työkaveri neuvoi pitkän ja rankan nousun Jouppian laskettelurinteen huipulle. Tarkoitus oli revitellä sitä 5 kertaa ylös, mutta jo kolmannen vedon jälkeen puhti oli aivan poissa. Päätin että en vedä tahalleni itseäni aivan punaiselle ja jätin treenin paria rypistystä lyhyemmäksi. Viikon päätteeksi vedin mukavalla fiiliksellä tuollaisen semipitkän. Ranskan ympäriajon seuraaminen on hieman sotkenut normaalia treenirytmiä. Tuo torstainkin kummallinen merkintä meinaa sitä, että ryntäsin tuon 1km suorinta tietä töistä kotiin hirven askelin Tourin vuoristoetappia seuraamaan. Vasta illalla etapin jälkeen juoksin sitten lisää. Myös sunnuntain pitkälle lähdin vasta n. klo. 18:50 kun Tourin etappi oli ohi. Vielä viikko mennään näin sillä viimeisen viikon Alppietappeja ei kerta kaikkiaan voi missata.

Viikon kovimmat kestävyysurheilusuoritukset tehtiin kuitenkin Saksan maalla, tarkemmin Rothissa jossa käytiin triathlonin täysmatkan perinteinen suurkisa Challenge Roth. Saksan hallitseva Havaiji Ironmanin voittaja Jan Frodeno hurjasteli 3,8km uinnin, 180km pyöräilyn ja maratonin verran juoksua aikaan 7:35.39 joka on ylivoimainen uusi täysmatkan ME-aika. Entinen merkkipaalu 7:41.33 oli maamies Andreas Raelertin nimissä samaiselta Rothin reitiltä vuodelta 2011. Naisten kisassa niin ikään hallitseva Havaijin voittaja Sveitsin Daliela Ryf ei jäänyt yhtään pahemmaksi. Hän voitti kisan kautta aikojen kolmanneksi kovimmalla naisten ajalla 8:22.04. Ryf oli pitkään edellä Chrissie Wellingtonin täysin lyömättömänä pidettyä ME-aikaakin 8:18.19, mutta taipui lopussasiitä muutaman minuutin. Kisa oli kuitenkin osoitus, että Ryfillä on potentiaalia ehkä joskus vielä siirtääkin Wellingtonin ennätys historiaan, jota en uskonut olevan edes mahdollista vielä tämän sukupolven aikana. Hienoa oli tätäkin koitosta katsoa. Koko sunnuntaipäivä menikin sohvalla lojuessa aamusta alkaen aina illan lenkkiin saakka. Että sellasta on "urheilu" tässä taloudessa :)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Viikko 27

Ma 4.7; i: 11km
Ti 5.7; a: 4km. p: 60min. sulkapalloa. i: keskivartalojumppa ja 6km. Yht. 10km
Ke 6.7; a: 7km. i: tunnin hieronta
To 7.7; lepo
Pe 8.7; a: 5km. i: 9km, sis. 3x200m vedot. Yht. 14km
La 9.7; p: 2km + Hirvijärvihölkkä (13,9km): 54.26. Yht. 16km
Su 10.7; p: 10,3km + 700m avojaloin nurmikolla. i: 5km. Yht. 16km

Viikko 27: juoksua yht. 74km

Paluu kisaamiseen on nyt suoritettu. 601 päivää ehti kulua edellisestä startistani joka oi marraskuussa 2014 (kyllä, piti oikein laskea). Kisapaikkana oli Hirvijärvihölkkä, joka juostaan Keuruun kunnassa, tarkemmin Liesjärven kylässä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Olen kyseisen kisan juossut aikaisemmin jo 6 kertaa vuosina 1995, 1996, 1997, 2002, 2003 ja 2014, joten reitti oli hyvin entuudestaan tuttu. Voikin sanoa, että kyseisestä tapahtumasta juoksuintoni sai alkunsa parikymmentä vuotta sitten. Tällä kertaa kisasta tuli todella raskas. Ensimmäinen kilometri painellaan ramakkaan alamäkeen joka suhahti aikaan 3.30. Tiesin kuitenkin jo vanhastaan, että näistä alamäkipainotteista alkukilometreistä ei voi liikaa infoa vauhdista vetää. Seuraavat kilometrit menivät 3.45 vauhtia. JKU:n Aleksi Niemelä ravasti edessäni reilun 100m päässä, mutta en elätellyt toiveita kiinnijuoksusta. Juoksu sujui ongelmitta ja hyvää vauhtia aina 8km saakka josta alkavat pitkät ylämäet. Heti ensimmäiset pitkät nousut laittoivat puhaltamaan ja Aleksi loittoni edelläni horisonttiin. Muutaman nousun jälkeen reitillä tuli pieni tasainen pätkä, mutta sitten luvassa oli taas lisää mäkeä. Kanttasin pahasti. Vauhti putosi mäissä 4.20 hujakoille enkä saanut sitä varsinaisen mäkiosuuden päätyttyäkään enää millään alle nelosen. Loput 3km reitillä oli sellaista kumpuilevaa, välillä pientä laskua ja sitten taas pientä nousua. Olo oli suorastaan kammottava ja viimeiset kilometrit tuntuivat ikuisuudelta. Maalissa olin aivan poikki. Kisa otti tällä kertaa todella koville. Verryttelyä en jaksanut edes ajatella. Kippasin vaan juomaa naamaan ja söin lettuja kunhan hieman tokenin.

Aika kaksijakoiset fiilikset jäi viikosta juoksun ja erityisesti tuon kisan suhteen. Oli hienoa taas kisata ja se laittaa todella hymyilyttämään. Vuosi sitten ajatukset olivat joskus jopa niin negatiiviset, että kisojen juokseminen tuntui vain todella kaukaiselta haaveelta. Now I am back in action :) Kunto vaan ei ole kovin kummoinen, mutta senhän pitäisi korjaantua treenaamalla. Eihän tuon kisan olisi pitänyt lähellekään näin koville ottaa, mutta tämä on kunto tällä hetkellä. Ei muuta kun tossua toisen eteen ja kisojakin ohjelmaan aina sopivasti.

Ranskan ympäriajo on täydessä tohinassa vielä 2 viikkoa, joten se tulee myös päiviä työn ohella paljolti rytmittämään. Nyt odottelemaan jalkapallon EM-finaalia. Pakko olla Ranskan puolella vaikka tuskaisesti Saksan menivätkin välierissä tiputtamaan. En vaan haluaisi nähdä Portugalin voittoa ja Pepen sekä Nanin kaltaisten inhokkien nostavan pyttyä taivaalle.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Viikko 26

Ma 27.6; i: 13km, sis. 6km tv-kova + 6x100m kiihdytykset
Ti 28.6; i: 11km
Ke 29.6; a: 6km. i: 90min. punttisalitreeni + 6km. Yht. 12km
To 30.6; a: 7km. i: 14km. Yht. 21km
Pe 1.7; i: 3km + 7x1km vedot, 1.30min. palautuksella + 3km. Yht. 13km
La 2.7; i: 19km
Su 3.7; p: 10km + 500m avojaloin nurmikolla. i: 7km + 500m avojaloin nurmikolla. Yht. 18km

Viikko 26: juoksua yht. 107km

Olen tyytyväinen viikon sisältöön, niin tehojen kuin määränkin puolesta. Sain tehtyä pari kovempaa treeniä ja juoksun lisäksi aika hyvän voimatreenin keskiviikkona. Sen sijaan kovien juoksutreenien kulkuun voi olla kaikkea muuta kuin tyytyväinen, jopa hieman huolestunut. Ei vaan kerta kaikkiaan pääse mihinkään. Maanantain kovan piti olla 3-4km pidempi, mutta kun suunniteltu 3.50-3.55 vauhti alkoi käydä ylivoimaisen tuskaiseksi jo vitosen jälkeen niin heitin kilometriä myöhemmin hanskat tiskiin täysin uupuneena. Samalla tavalla perjantain vedot eivät kulkeneet lainkaan. Ei tämä nyt oikein hyvältä vaiuta kun treeneissä pääsee juuri ja juuri alle 3.40 vauhtia kilsan vedoissakin vain jos revittää aivan täysiä. Kaiken lisäki tavallisten lenkkienkään fiilistä ei voi mitenkään kevyeksi sanoa. Aivan loppuviikosta sentään alkoi hieman näkyä valoa tunnelissa. Lauantaina olin jo valmis kaartamaan kotiin vajaan kympin jälkeen. Sitten meno yhtä-äkkiä keveni ja muuttui, ei nyt voi sanoa että nautinnolliseksi, mutta selvästi kevyemmäksi. Myös sunnuntaina oli ihan hyvä fiilis kummallakin lenkillä. Tajusin viikon viimeisenä päivänä vasta, että en ole koko kesänä hyödyntänyt takapihaltani lähtevää isoa nurmialuetta avojalkajuoksuun. Se jos mikä tuntuu lenkin jälkeen tehtynä kesäisin kivalta ja on myös erinomaista treeniä jalkaterille.

Penkkiurheilunkin saralla on vilkasta. Futista on tullut tapitettua ja lauantaina alkoi jokakesäinen kohokohta, eli pyöräilyn Ranskan ympäriajo, jota herkkua onkin luvassa vielä rapiat 3 viikkoa. Nyt kun futiksessa Islanti vielä nuijit Ranskan ja Wales passitaisi Portugalin itkupillit välierisä kotiin niin avot.

Ensi viikolla olisi tarkoitus viimein avata "kisakausi", näyttämönä Hirvijärvihölkkä (13,9km) Keuruun ja Ähtärin välimaastossa, aika lailla keskellä ei mitään. Olen kyseisen kisan juossut ensimmäisen kerran jo 21v. sitten ollessani 15-vuotias. Saapa nähdä kuinka karua kieltä kello kertoo kisavauhdistani. Luotto omaan vauhtiin ainakin on suht matalalla juuri nyt.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Viikot 23, 24 ja 25: pientä kesätekemistä ja yötöntä yötä

Viikot ovat vierineet nopeasti ja blogin päivityksetkin ovat hieman jääneet tekemättä. Treenien puolesta näitä viikkoja voisi kuvailla sellaiseksi vireen ylläpitäväksi puuhasteluksi, sillä määrät eivät ole olleet häävejä eivätkä kyllä tehotkaan.

Ma 6.6; a: 8km. i: 15km, sis. 9km tv-reipas. Yht. 23km
Ti 7.6; a: 5km. i: 12km. Yht. 17km
Ke 8.6; lepo, illalla tunnin hieronta
To 9.6; i: 17km, sis. 9km tv-reipas/kiihtyvä
Pe 10.6; i: 10km
La 11.6; lepo
Su 12.6; lepo


Viikko 23: juoksua yht. 67km

Ihan ok viikko. Pari reipasteluakin tuli tehtyä. Varsinkin tuo torstain lenkki tuntui aika tehokkaalle. Lauantaina lähdin Tampereelle katsomaan kaverieni tekemää elokuvaa, jonka he saivat esitettäväksi ihan Plevnan 2 saliin. Kaverit tuntuvat elokuvia tekevän ihan puoli tosissaan, sillä ovat perustaneet tätä tarkoitusta varten ihan oman yhtiönkin, Tiilikainen Brothers. Kaverien lisäksi näytöksessä oli runsaasti paikalla sukulaisia ja muita tuttuja, joten taisi mennä kirkkaasti sadan katsojan raja rikki. Ilta jatkui sitten illanvieton merkeissä. Siellä palkitsimme kaveriporukan ja sukulaisten kanssa keräämillämme rahoilla ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastanneet veljekset. Lahjaksi tästä kavereitakin ilahduttaneesta kovasta työstä kustansimme heidät ensi helmikuuksi Berlinaleen, filmifestivaaleille Berliiniin. Leffafriikkien yhtenä alkuperäisjäsenenä sain kunnian ojentaa tilaisuudessa lahjan heille. Ilta jatkuikin sitten myöhään yöhön ja tämän taas huomasi kropassaan tulevina päivinä.

Pitämässä seremoniaa Tiilikaisen veljeksille: ohjaaja + käsikirjoittaja
Ma 13.6; lepo
Ti 14.6; i: 11km
Ke 15.6; i: keskivartalojumppa
To 16.6; a: 6km. i: 15km, viim. 10km tv-reipas. Yht. 21km
Pe 17.6; i: 14km
La 18.6; a: 7km suht reippaasti
Su 19.6; i: 13km

Viikko 24: juoksua yht. 66km

Maanantai meni vielä punaiselle ristille Tampereen viikonlopusta toipuessa. Alkuviikko oli muutenkin täynnä tohinaa ja työpäivät venyivät pitkäksi. Perjantai oli vapaapäivä, joten lomani alkoi oikeastaan jo torstaina. Lauantaina juoksin Seinäjoella heti herättyäni reippaan seiskan ja sitten lähdimme ajelemaan kohti pohjoista. Ensimmäinen etappi oli Oulu, jonne menimme yöksi sukulaisten luo. Heti sunnuntaiaamuna ajelimme sitten Leville, jossa juoksin viikon päättävän lenkin pitkin Levitunturin vieressä meneviä latu-uria.

Ma 20.6; yö: 11km
Ti 21.6; p: 2h ulkoilua ja kävelyä maastossa. i: 11km, sis. 2x100m kiihdytykset
Ke 22.6; i: 12km
To 23.6; i: 13km, sis. 6x100m kiihdytykset
Pe 24.6; p: 12km
La 25.6; i: pieni kuntopiiri
Su 26.6; i: 11km, viimeinen 1km kovaa

Viikko 25: juoksua yht. 70km

Juhannusviikko. Se alkoi ajelulla Leviltä Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Määränpäämme oli Spåkenes niminen pieni paikka, jossa majoituimme lasiseinäisessä iglussa pari yötä (kuvia alla). Tarkoitus oli mennä katsoman pohjoisen Lapin yötöntä yötä ja hieman harmitti kun koko menomatkan Leviltä ylöspäin oli joko pilvistä tai ihan kunnin sadetta. Kävi kuitenkin tuuri ja maanantai-iltana keli kirkastui. Toteutin suunnitelmani ja lähdin lenkille vasta puolen yön tietämillä. Aurinko todella möllötti ylhäällä koko yön. Tiesin että valoisaa olisi, mutta en arvannut auringon ihan niin korkealla pysyvän, sillä se näkyi jopa lähistöllä sijanneiden vuortenkin yli koko ajan. Olikin aivan törkeän hienoa juosta tässä yöttömässä yössä. Olen seikkaillut ympäri Lappia koko ikäni, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun olin pohjoisessa keskikesällä. Tiistain vietimme edelleen Norjassa Jäämeren vuonojen läheisyydessä. Ajelimme vielä hieman pohjoisemmaksi ja patikoimme hienoissa maisemissa. Illalla pilvistyi, mutta silti valoa riitti jälleen yölläkin hyvin. Keskiviikkona ajelimme takaisin Suomen puolelle ja reissumme toiseksi viimeiseen etappiin Ylläsjärven rannalle. Tulipa tehtyä aika napakka lenkkikin Ylläksen maisemissa, sillä juoksin Ylläsjärven majapaikastamme Yllästunturin laskettelurinteiden ala-asemalle ja sieltä mutkan kautta takaisin. Lenkin ensimmäiset 5km olivat pelkkää ylämäkeä ja takaisin tulo sitten laskettelua alamäkeen. Torstaina ajelimme Pyhäjoen kuntaan, tarkemmin Yppärin kylään viettämään sukulaisten kanssa juhannusta. Serkuilla on mökki siellä saaressa. Taas kelit suosivat, sillä torstai ja perjantai sujuivat auringon paisteessa. Lauantaina satoi vettä kaatamalla kun ajelimme kotiin Seinäjoelle, mutta siinä vaiheessa mokoma ei liiemmin haitannut.

Näin alkaa olla lomaviikko lusittu ja maanantaina on paluu töihin ja arkeen. Koko heinäkuun olenkin töissä ja jään uudelleen lomalle vasta elokuussa kun olympialaiset alkavat. Alla vielä muutamia kuvia reissustamme. Kyllä Lappi on keskikesälläkin näkemisen arvoinen.



Asumuksemme Norjan Spåkenesissa sisältä päin kuvattuna.

Lähdössä lenkille Jäämeren vuonon rannalla hieman ennen puolta yötä

Asumuksemme Norjan Spåkenesissa


Siellä se vaan paistaa eikä suostu alemmaksi laskemaan

Ei voi lenkkimaisemia ja yön valoa haukkua.

Yön lenkiltä...

Edelleen näitä keskiyön lenkkikuvia

Pakollinen selfie tältä keskiyön lenkiltä. Hieman koleaa oli, mutta sehän ei fiilistä latistanut.

Eihän tätä nyt oikein yöksi voi edes kutsua.

Cool!
"It is a long road..."
Juhannus hieman keskiyön jälkeen saaresta Pohjanlahden rannalta.

Kyllähän tätäkin maisemaa kelpasi katsoa.

Naapurimökeilläkin valvottiin

Kävelysilta saareen jossa serkkujen mökki sijaitsee.

Tällä hietikolla on tullut joskus nukuttuakin takavuosien juhannuksina, n. 15-20v. sitten.


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Viikko 22

Ma 30.5; lepo
Ti 31.5; lepo
Ke 1.6; lepo
To 2.6; i: keskivartalojumppa + tunnin hieronta
Pe 3.6; a: 6km. i: 11km. Yht. 17km
La 4.6; i: 3km + 1h 40min. punttisalitreeni + 5km. Yht. 8km
Su 5.6; p: 11km

Viikko 22: juoksua yht. 36km

Tuota noin, mitähän tästä viikosta nyt viitsisi kertoa?! Maanantaina menin laivalle seminaariin, jossa törttöiltiin keskiviikkoon saakka. Perinteinen reissuhan siitä taas tuli eli syömistä, juomista ja valvomista ihan liikaa. Nykyään tällaisesta setistä toipuminen kestää ikuisuuden. Keskiviikkona olo vain paheni iltaan saakka. Torstaina oli edelleen hirveä väsy ja heikotus vaikka koetin illalla jotain säälittäviä vatsa- ja selkälihasliikkeitä ym. temppuilla. Perjantaiaamuna temmoin itseni väkisin lenkille. Juoksu tuntui aivan hirveälle eikä illankaan lenkissä kehumista ollut. Miten kummassa elimistö ei vain tunnu millään paranevan parista alkoholilla kyllästetystä päivästä? Lauantain salitreenissäkin tuntui vielä aavistuksen kehnolta, mutta tuo salitreeni oli kyllä viikon ainoa mainitsemisen arvoinen kuntosuoritus. Muutamat viikot ovat kyllä menneet tässä kesän kynnyksellä nyt ihan punaiselle ristille. Joku varmaan miettiikin, että meinaakohan tuo hulttio ollenkaan alkaa treenaamaan?! Kaikenlaisia tapahtumia on vain tähän kasaantunut joita en ole halunnut passatakaan.

Ensi viikonloppuna on kaverien elokuvan kauan odotettu ensi-ilta Tampereella. Saapa nähdä milleinen illanvietto siitäkin kehkeytyy. Se saakin luvan olla viimeinen törpöttelykeikka piiiitkään aikaan koska syksyä kohti on pakko alkaa pikkuhiljaa oikeasti treenaamaan, mikäli meinaa jonkinlaisista tuloksista edes haaveilla.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Viikko 21

Ma 23.5; i: 13km, sis. loppupuolella 4x100m kiihdytykset
Ti 24.5; a: 7km. i: 14km, sis, 10km tv-reipas. Yht. 21km
Ke 25.5; a: 10km
To 26.5; a: 6km. i: keskivartalojumppa + 11km. Yht. 17km
Pe 27.5; a: 5km. i: 11km. Yht. 16km
La 28.5; p: 12km, sis. 9km vauhtileikittelyä mäkisellä pururadalla josta ylämäet kovaa
Su 29.5; p: 13km

Viikko 21: juoksua 102km

Aika tehokas viikko. Tiistain reipastelu sujui yllättävänkin kevyesti. Viikonlopuksi suuntasin kesämökille Keuruulle ja tein lenkit maastoliikuntakeskuksen vaativilla poluilla. Lauantain treeni olikin tosi raskas enkä sunnuntaina samoissa maastoissa edes haaveillut pitkästä lenkistä. Katson parin kovemman treenin olevan tässä viikossa kilometrien keräämistä oleellisempaa.

Oikea alaselkä jatkaa toisinaan kipuilua. Si-nivelen seutu ja sitä myötä koko lonkan alue tuntuu aika jäykältä. Ensi viikolla käyn hierojalla saattamassa vaivaa kuntoon ja koetan jatkaa aktiisvista jumppaa. Ensi viikon treenit voivat jäädä aika vähiin sillä suuntaan heti maanantaina laivalle työpaikan seminaariristeilylle, josta palaan vasta keskiviikkona. Katsotaan loppuviikosta lenkkeilyä, ehkä...

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Viikko 20: Uusi "työväline"

Ma 16.5; i: keskivartalojumppa
Ti 17.5; a: 6km. i: 11km. Yht. 17km
Ke 18.5; i: 11km
To 19.5; a: 7km. i: 12km. Yht. 19km
Pe 20.5; a: 6km. i: 11km, sis. 7km tv-kova. Yht. 17km
La 21.5; i: 12km + koordinaatioharjoitus
Su 22.5; i: 27km

Viikko 20: juoksua yht. 103km

Maanantai meni vielä edellisen viikonlopun Turun reissusta toipuessa vaikka illalla jo koetin jotain keskivartalojumppaa tuskaisesti puhista. Tiistaista eteenpäin meno oli taas normaalia. Torstain iltalenkin jälkeen vasen alaselkä meni ihmeellisesti jumiin ja on hieman kiusannut sen jälkeen. Luulen tämän johtuvan osittain lonkan koukistajien ja lonkan jumitiloista. Olen lusmuillut lonkkien jumppaamisesta ja heti se näkyy. On se vaan kumma kun nuo kaikki tukijumpat tuppaavat unohtumaan jos paikat on kunnossa. Ennaltahan näitä pitäisi ehkäistä eikä vasta sitten kun johonkin alkaa koskemaan. Perjantain kova kulki selän kipuilusta huolimatta paremmin kuin aiemmat vastaavat. Sunnuntain pitkällä lenkillä selkäkipukin hellitti ja muutenkin oli todella hyvä fiilis juosta upeassa kevätkelissä.

Tulin hankkineeksi uuden juoksukellon. Olen tätä jo jonkin aikaa miettinyt ja kun työkaveri hankki Suunto Ambit3 Peakin, niin seurasin perässä. Todella hyvältä vaikuttaa tämä uusi "työväline" ja luulenpa siitä olevan iloa lenkeillä vielä pitkään (alla kuva).

Uusi kello Suunto Anbit 3 Peak ja aiheeseen liittyvä tatuointini, jossa lukee kreikkalaisilla kirjaimilla "maraton"

Lähdössä sunnuntain pitkälle lenkille. Mannekiinin urasta tällä olemuksella lienee turha haaveilla
 Viikkoon mahtui muutenkin paljon kaikenlaista. Tiistai-iltana oli asuntoyhtiömme hallituksen kokous. Pihahommiakin tuli tehtyä, lähinnä ruohon ajon ja muun pienen härväyksen muodossa. Jotkut kaverini toivoivat joskus tänne kuvia Seinäjoen kämpästämme, joten alla nyt muutama tänään otettu otos. Nythän olen Seinäjoella asustellut viime vuoden lokakuusta lähtien. Olen kyllä viihtynyt. Jospa osaisin viimein jonnekin asettua ilman että alan taas muutaman vuoden päästä suunnitella muuttoa. Klikkaamalla kuvia saa suuremmiksi, ehkä...

Yleisnäkymä rivariasunnostamme

Käynti etupihalle ja etutihan terassia

Etupihan puolta

Grillikota takapihan kulmalla

Takapihaa ja grillikota takapihalta kuvattuna

Takapiha läheiseltä ulkoilureitiltäpäin kuvattuna

Grillikausikin tuli sunnuntaina avattua :)

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Viikko 19

Ma 9.5; a: 7km. i: 14km. Yht. 21km
Ti 10.5; i: 15km
Ke 11.5; lepo, illalla tunnin hieronta
To 12.5; a: 6km. i: 1h 45min. punttisalitreeni + 1km. Yht. 7km
Pe 13.5; lepo
La 14.5; lepo
Su 15.5; lepo

Viikko 19: juokua yht. 43km

Joopa joo. Alkuviikosta koetin hieman juoksennella ja torstaina temusin pitkähkön salitreenin. Perjantai oli jo vapaapäivä ja lähdin Turkuun entisen ammattiyhdistykseni vuosikokoukseen, jonne olen kuulemma edelleen tervetullut. Kiva oli tavata monia tuttuja naamoja ympäri Suomen. Voisin väittää juopotelleeni ja syöpötelleeni kohtuudella, mutta se olisi paksu vale. Voisin kertoa menneeni ajoissa nukkumaan, mutta tämäkin olisi potaskaa. Voisin myös kertoa kropan saaneen hyvää lepoa jotta treenit taas tulevalla viikolla sujuvat, mutta tämä vasta olisikin täyttä palturia. Yksinkertainen totuuus on että taas kerran näissä kekkereissä tuli juopoteltua liki pitäen pari päivää putkeen, nukkuminen jäi aivan olemattomaan ja tämä "lepo" nyt oli ehkä lepoa treeneistä, mutta tuskin elimistö sitä muuten kauheasti levoksi mieltää. Hauskaa kyllä oli todella.

Tulevalla viikolla taas toivottavasti säännöllisempää treeniä, tosin arki-iltoina taitaa olla asunto oy:n hallituksen kokousta yms. joten katsotaan mihin aika riittää.