sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Viikot 23, 24 ja 25: pientä kesätekemistä ja yötöntä yötä

Viikot ovat vierineet nopeasti ja blogin päivityksetkin ovat hieman jääneet tekemättä. Treenien puolesta näitä viikkoja voisi kuvailla sellaiseksi vireen ylläpitäväksi puuhasteluksi, sillä määrät eivät ole olleet häävejä eivätkä kyllä tehotkaan.

Ma 6.6; a: 8km. i: 15km, sis. 9km tv-reipas. Yht. 23km
Ti 7.6; a: 5km. i: 12km. Yht. 17km
Ke 8.6; lepo, illalla tunnin hieronta
To 9.6; i: 17km, sis. 9km tv-reipas/kiihtyvä
Pe 10.6; i: 10km
La 11.6; lepo
Su 12.6; lepo


Viikko 23: juoksua yht. 67km

Ihan ok viikko. Pari reipasteluakin tuli tehtyä. Varsinkin tuo torstain lenkki tuntui aika tehokkaalle. Lauantaina lähdin Tampereelle katsomaan kaverieni tekemää elokuvaa, jonka he saivat esitettäväksi ihan Plevnan 2 saliin. Kaverit tuntuvat elokuvia tekevän ihan puoli tosissaan, sillä ovat perustaneet tätä tarkoitusta varten ihan oman yhtiönkin, Tiilikainen Brothers. Kaverien lisäksi näytöksessä oli runsaasti paikalla sukulaisia ja muita tuttuja, joten taisi mennä kirkkaasti sadan katsojan raja rikki. Ilta jatkui sitten illanvieton merkeissä. Siellä palkitsimme kaveriporukan ja sukulaisten kanssa keräämillämme rahoilla ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastanneet veljekset. Lahjaksi tästä kavereitakin ilahduttaneesta kovasta työstä kustansimme heidät ensi helmikuuksi Berlinaleen, filmifestivaaleille Berliiniin. Leffafriikkien yhtenä alkuperäisjäsenenä sain kunnian ojentaa tilaisuudessa lahjan heille. Ilta jatkuikin sitten myöhään yöhön ja tämän taas huomasi kropassaan tulevina päivinä.

Pitämässä seremoniaa Tiilikaisen veljeksille: ohjaaja + käsikirjoittaja
Ma 13.6; lepo
Ti 14.6; i: 11km
Ke 15.6; i: keskivartalojumppa
To 16.6; a: 6km. i: 15km, viim. 10km tv-reipas. Yht. 21km
Pe 17.6; i: 14km
La 18.6; a: 7km suht reippaasti
Su 19.6; i: 13km

Viikko 24: juoksua yht. 66km

Maanantai meni vielä punaiselle ristille Tampereen viikonlopusta toipuessa. Alkuviikko oli muutenkin täynnä tohinaa ja työpäivät venyivät pitkäksi. Perjantai oli vapaapäivä, joten lomani alkoi oikeastaan jo torstaina. Lauantaina juoksin Seinäjoella heti herättyäni reippaan seiskan ja sitten lähdimme ajelemaan kohti pohjoista. Ensimmäinen etappi oli Oulu, jonne menimme yöksi sukulaisten luo. Heti sunnuntaiaamuna ajelimme sitten Leville, jossa juoksin viikon päättävän lenkin pitkin Levitunturin vieressä meneviä latu-uria.

Ma 20.6; yö: 11km
Ti 21.6; p: 2h ulkoilua ja kävelyä maastossa. i: 11km, sis. 2x100m kiihdytykset
Ke 22.6; i: 12km
To 23.6; i: 13km, sis. 6x100m kiihdytykset
Pe 24.6; p: 12km
La 25.6; i: pieni kuntopiiri
Su 26.6; i: 11km, viimeinen 1km kovaa

Viikko 25: juoksua yht. 70km

Juhannusviikko. Se alkoi ajelulla Leviltä Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Määränpäämme oli Spåkenes niminen pieni paikka, jossa majoituimme lasiseinäisessä iglussa pari yötä (kuvia alla). Tarkoitus oli mennä katsoman pohjoisen Lapin yötöntä yötä ja hieman harmitti kun koko menomatkan Leviltä ylöspäin oli joko pilvistä tai ihan kunnin sadetta. Kävi kuitenkin tuuri ja maanantai-iltana keli kirkastui. Toteutin suunnitelmani ja lähdin lenkille vasta puolen yön tietämillä. Aurinko todella möllötti ylhäällä koko yön. Tiesin että valoisaa olisi, mutta en arvannut auringon ihan niin korkealla pysyvän, sillä se näkyi jopa lähistöllä sijanneiden vuortenkin yli koko ajan. Olikin aivan törkeän hienoa juosta tässä yöttömässä yössä. Olen seikkaillut ympäri Lappia koko ikäni, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun olin pohjoisessa keskikesällä. Tiistain vietimme edelleen Norjassa Jäämeren vuonojen läheisyydessä. Ajelimme vielä hieman pohjoisemmaksi ja patikoimme hienoissa maisemissa. Illalla pilvistyi, mutta silti valoa riitti jälleen yölläkin hyvin. Keskiviikkona ajelimme takaisin Suomen puolelle ja reissumme toiseksi viimeiseen etappiin Ylläsjärven rannalle. Tulipa tehtyä aika napakka lenkkikin Ylläksen maisemissa, sillä juoksin Ylläsjärven majapaikastamme Yllästunturin laskettelurinteiden ala-asemalle ja sieltä mutkan kautta takaisin. Lenkin ensimmäiset 5km olivat pelkkää ylämäkeä ja takaisin tulo sitten laskettelua alamäkeen. Torstaina ajelimme Pyhäjoen kuntaan, tarkemmin Yppärin kylään viettämään sukulaisten kanssa juhannusta. Serkuilla on mökki siellä saaressa. Taas kelit suosivat, sillä torstai ja perjantai sujuivat auringon paisteessa. Lauantaina satoi vettä kaatamalla kun ajelimme kotiin Seinäjoelle, mutta siinä vaiheessa mokoma ei liiemmin haitannut.

Näin alkaa olla lomaviikko lusittu ja maanantaina on paluu töihin ja arkeen. Koko heinäkuun olenkin töissä ja jään uudelleen lomalle vasta elokuussa kun olympialaiset alkavat. Alla vielä muutamia kuvia reissustamme. Kyllä Lappi on keskikesälläkin näkemisen arvoinen.



Asumuksemme Norjan Spåkenesissa sisältä päin kuvattuna.

Lähdössä lenkille Jäämeren vuonon rannalla hieman ennen puolta yötä

Asumuksemme Norjan Spåkenesissa


Siellä se vaan paistaa eikä suostu alemmaksi laskemaan

Ei voi lenkkimaisemia ja yön valoa haukkua.

Yön lenkiltä...

Edelleen näitä keskiyön lenkkikuvia

Pakollinen selfie tältä keskiyön lenkiltä. Hieman koleaa oli, mutta sehän ei fiilistä latistanut.

Eihän tätä nyt oikein yöksi voi edes kutsua.

Cool!
"It is a long road..."
Juhannus hieman keskiyön jälkeen saaresta Pohjanlahden rannalta.

Kyllähän tätäkin maisemaa kelpasi katsoa.

Naapurimökeilläkin valvottiin

Kävelysilta saareen jossa serkkujen mökki sijaitsee.

Tällä hietikolla on tullut joskus nukuttuakin takavuosien juhannuksina, n. 15-20v. sitten.


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Viikko 22

Ma 30.5; lepo
Ti 31.5; lepo
Ke 1.6; lepo
To 2.6; i: keskivartalojumppa + tunnin hieronta
Pe 3.6; a: 6km. i: 11km. Yht. 17km
La 4.6; i: 3km + 1h 40min. punttisalitreeni + 5km. Yht. 8km
Su 5.6; p: 11km

Viikko 22: juoksua yht. 36km

Tuota noin, mitähän tästä viikosta nyt viitsisi kertoa?! Maanantaina menin laivalle seminaariin, jossa törttöiltiin keskiviikkoon saakka. Perinteinen reissuhan siitä taas tuli eli syömistä, juomista ja valvomista ihan liikaa. Nykyään tällaisesta setistä toipuminen kestää ikuisuuden. Keskiviikkona olo vain paheni iltaan saakka. Torstaina oli edelleen hirveä väsy ja heikotus vaikka koetin illalla jotain säälittäviä vatsa- ja selkälihasliikkeitä ym. temppuilla. Perjantaiaamuna temmoin itseni väkisin lenkille. Juoksu tuntui aivan hirveälle eikä illankaan lenkissä kehumista ollut. Miten kummassa elimistö ei vain tunnu millään paranevan parista alkoholilla kyllästetystä päivästä? Lauantain salitreenissäkin tuntui vielä aavistuksen kehnolta, mutta tuo salitreeni oli kyllä viikon ainoa mainitsemisen arvoinen kuntosuoritus. Muutamat viikot ovat kyllä menneet tässä kesän kynnyksellä nyt ihan punaiselle ristille. Joku varmaan miettiikin, että meinaakohan tuo hulttio ollenkaan alkaa treenaamaan?! Kaikenlaisia tapahtumia on vain tähän kasaantunut joita en ole halunnut passatakaan.

Ensi viikonloppuna on kaverien elokuvan kauan odotettu ensi-ilta Tampereella. Saapa nähdä milleinen illanvietto siitäkin kehkeytyy. Se saakin luvan olla viimeinen törpöttelykeikka piiiitkään aikaan koska syksyä kohti on pakko alkaa pikkuhiljaa oikeasti treenaamaan, mikäli meinaa jonkinlaisista tuloksista edes haaveilla.