Viikot 11, 12 ja 13: kunto pohjalukemissa

Ma 10.3; i:10km
Ti 11.3; a: 6km. i: 8km. Yht. 14km
Ke 12.3; i: keskivartalojumppa ja 12km
To 13.3; i: 2 tuntia sählyä
Pe 14.3; lepo (päivällä uusi tatuointi käsivarteen)
La 15.3; lepo
Su 16.3; lepo

Viikko 11: juoksua yht. 36km

Olin jo viime syksynä varannut Jyväskylään tutulle tatuointitaiteilijalle ajan uutta kuvaa varten tähän viikkoon. Tätä ennen oli torstai-iltana hyvät ja myös aika rankat sählypelit opiskeluvuosilta tutussa yliopiston salissa. Perjantaina sitten Ella teki taas hienoa työtä ja taas tuli käteen uusi (juoksuaiheinen) tatuointi. Liikuntaa eikä mitään muutamaan hikoilua (esim. saunomista) ei oikein suositella harrastettavaksi suunnilleen viikkoon tatuoinnin teon jälkeen joten loppuviikko meni lusmuillessa.

Ma 17.3; lepo
Ti 18.3; lepo
Ke 19.3; lepo
To 20.3; i: pieni keskivartalojumppa
Pe 21.3; lepo
La 22.3; lepo
Su 23.3; lepo

Viikko 12: juoksua 0km

Jo etukäteen tiedossa ollut lepoviikko tatuoinnin parantelun takia.

Ma 24.3; i: keskivartalojumppa ja 11km
Ti 25.3; a: 4km. i: 12km. Yht. 16km
Ke 26.3; a: 4km. i: 12km. Yht. 16km
To 27.3; lepo
Pe 28.3; lepo
La 29.3; i: 12km
Su 30.3; i: keskivartalojumppa ja 10km

Viikko 13: juoksua yht. 65km

Alkuviikosta palasin taas liikunnan pariin. Maija aloitti myös työt Turussa ja taas asutaan viikotkin saman katon alla. Kokeilin juosta parina päivänä reppu selässä töihin ja tunnustelin hieman miltä moinen taas tuntuu. Näin tehden saisin lähdettyä aamulenkille hieman myöhempään eikä myöskään tarvitsisi herätä ihan niin aikaisin. Tällä menettelyllä ajattelin säästää myös vaimoa turhan aikaisilta aamuherätyksiltä. Töissä vain ei oikein ole tiloja jotka soveltuisivat hyvin hikivaatteiden kuivattamiseen, mutta enköhän keksi siihen joitain kikkoja. Torstaina oli jo aikaisin aamulla lähtö työpaikan porukan kanssa perinteiselle risteilylle ja näin ollen reenit saivat jäädä. Niin ne jäivät myös perjantaina tuon laivaristeilyn takia, mutta hieman eri syystä ;) Vielä viikonloppunakin meno oli todella nihkeää, mutta sain tehtyä 2 jonkinmoista lenkkiä.

Jos nyt jonkinlaista välitilinpäätöstä vetäisi niin pakkohan se on todeta, että kunto on pohjalukemissa. Motivaatiokin reenaamiseen on viime aikoina ollut vähän niin ja näin. Tästä kertoo hyvin tuo tatuoinnin paranteluviikko jolloin olin oikeastaan vain tyytyväinen että mulla oli hyvä syy olla tekemättä yhtikäs mitään. Kävin nyt viikonlopuksi vaakan päällä seisomassa ja kyllä tuo lahjomaton painonmittaajakin kertoo omaa karua kieltään: 84kg läsähti aamulukemaksi eli 10kg on tullut elopainoa salakavalasti lisää viime syksyn maratonin jälkeen. Ruokaahan muhun uppoaa tunnetusti kuin nälkäiseen koiravaljakkoon joten eipä painon nouseminen urheilun ollessa lusmuiluvoittoista ole mikään ihme. Lenkilläkin huomaa, että juoksu on kaikkea muuta kun kevyttä. Kaikki tämä ei kuitenkaan tarkoita ettenkö edelleen haluaisi maratonia juosta ja enkkaa parantaa. Täyty vain nyt saada jotenkin taas reenit rullaamaan. Nyt on pakko lähteä ajatuksesta, että ensin peruskunto ylös ja sitten vasta aletaan suunnitella miten vauhteja saadaan nousuun. Katsotaan miten homma etenee.

Viikko 10

Ma 3.3; lepo
Ti 4.3; i: pieni keskivartalojumppa
Ke 5.3; i: 8km
To 6.3; i: 90min. punttisalireeni + 6km matolla
Pe 7.3; a: 6km
La 8.3; a: 11km
Su 9.3; a: lonkka- ja jalkateräjumppa. i: 12km

Viikko 10: juoksua yht. 43km

Vaikka tauti alkoikin helpottaa jo edellisenä viikonloppuna, oli alkuviikosta vielä niin tukkoinen olo että reenaamista ei voinut ajatellakaan. Tiistaina nokka alkoi vihdoin aukeamaan ja vuotikin sitten siihen malliin, että niistin seuraavina päivinä töissä roskikset täyteen nenäliinoja. Keskiviikkkona uskaltauduin taas juoksemaan ja loppuviikon olen jatkanut tällaisen pienen puuhastelun merkeissä. Kunto on tällä hetkellä todella surkea. Täytyy koettaa kevään mittaan saada suorituskykyä edes hieman nousemaan.

Viikko 9

Ma 24.2; i: 15km
Ti 25.2; lepo, sairaana
Ke 26.2; lepo, sairaana
To 27.2; lepo, sairaana
Pe 28.2; lepo, sairaana
La 1.3; lepo, sairaana
Su 2.3; lepo, sairaana

Viikko 9: juoksua yht. 15km

Kylläpä nyt hieman vastustaa sillä kunnon tauti tuli vierailulle. Maanantai-iltana olo oli vielä ihan normaali lenkkiä juostessani, mutta tiistaina röörit olivat tukossa heti aamusta saakka. Olo huononi päivän mittaan niin, että mitään reeniä ei voinut kuvitellakaan. Koska tiistai-iltana ei ollut kuumetta, lähtee tunnollinen virkamies tietenkin töihin seuraavana päivänä. Keskiviikkona nousi sitten kunnon kuumekin päälle ja loppuviikko meni saikulla pötkötellessä. Kuume laski vasta lauantaina jolloin olokin alkoi hiljalleen kohentua. Nenä on tosin vieläkin niin tukossa, että tuskin saa happea sen kautta.

Tulevan viikon alku menee varmasti vielä reenaamatta. Sen verran kehno fiilis on toki vieläkin, että eipä tekisi kyllä edes mieli mitään urheilua harrastaa. Reenataan sitten kun tauti on kunnolla parantunut. Töissä ovat työkaveritkin kärsineet aivan uskomattoman kovista taudeista aina influenssaa ja kamalia jälkitauteja myöten. Mikään jälkitaudin saaminen ei huvita vähimmässäkään määrin, joten olen mieluummin tarpeeksi pitkään urheilematta yhtikäs mitään.