Viikko 35

Ma 29.8; a: 6km. i: 2km + 10x500m vedot, 2min. palautuksella + 4km. Yht. 17km
Ti 30.8; a: 10km. i: 90min. punttisalitreeni + 8km. Yht. 18km
Ke 31.8; i: 14km, sis. 12km tv-reipas
To 1.9; a: 7km. i: keskivartalojumppa ja 14km. Yht. 21km
Pe 2.9; i: 7km, sis. 3x100m kiihdytykset
La 3.9; p: 2km + Vaasa maraton (puolimaraton): 1:24.36 + 1km. Yht. 24km
Su 4.9; i: 10km

Viikko 35: juoksua yht. 111km

Nyt pitää niin sanotusti vetää mietintämyssy päähän. Ei kulje niin kuin pitäisi, ei sitten alkuunkaan. Alkuviikosta maanantain vedot ja tiistain voimatreeni sujuivat vielä hyvällä fiiliksellä. Keskiviikon reipas olikin jo sitten yhtä suossa tarpomista. Suunnitelmissa oli vetää 15km reipasta, mutta jo kasin kohdalla tuntui että homma menee väkisinkin kovan kuin reippaan puolella. Näin ollen lyhensin loppujen lopuksi treeniä muutamalla kilsalla.

Lauantaina vuorossa oli puolimaraton Vaasassa. Valehtelematta voin sanoa sen olevan yksi huonoiten sujuneita kisojani koskaan. Heti ensikilometreiltä saakka tuntui, että ei kulje. Suunnielmissa oli vetää sellaista @3.50 vauhtia mutta sekin tuntui jo alkumatkasta turhan kovalta. Päädyinkin etenemään vain karvan verran alle neljän minuutin kilometrejä. Kympin väliaika oli 39.35, joka kertoi karua kieltään. Tämän jälkeen meno jotenkin hetkellisesti helpottui ja ajattelinkin että ehkäpä tämä tästä. 14km jälkeen kun noustiin moottoritien ylittävälle sillalle meno oli kuitenkin taas niin tahmeaa, että mietin jo pistäväni hölkäksi. Päätin kuitenkin sitkutella edes jotenkuten maaliin. Pätkän vertaa kovempaa en olisi jaksanut ja kisa on ajallisestikin ylivoimaisesti surkein virallisesti mitattu puolimaraton mitä olen ikinä juossut.

Joukkueurheilun termein, nyt on jonkinmoisen kriisipalaverin paikka. Tiedän toki, että viikko ei ollut mikään kevyt ja tuo Vaasan puolikas oli jo kolmas kovempi treeni samaan viikkoon. Tämäkään ei kuitenkaan selitä miksi se kulki noinkin huonosti. Ainahan voi olla että sattui vain kerta kaikkiaan huonon kulun päivä, mutta ei tämä nyt hyvältä vaikuta. Tuota samaa vauhtia pitäisi jaksaa maraton ensi kuun lopussa ja tämän suorituksen valossa moinen tuntuu suhteettoman kovalta tavoitteelta. En kuiutenkaan paina paniikkinappulaa vielä, vaan luotan tekemiseeni. Eiköhän treenit vielä nosta suorituskunnonkin esiin. Nyt pitää erityisesti tarkkailla ettei treeni ala "puuroutumaan", eli muuttua liian tasapaksuksi vääntämiseksi. Tunnistan hieman oireita tähän suuntaan. Olisi tärkeää pitää kevyet lenkit tarpeeksi kevyinä, jolloin kovat puolestaan saavat tarvittavaa puhtia taakseen. Pitää myös miettiä, onko tarvetta rukata tiettyhen viikkojen ohjelmaa hieman terävämpään suuntaan määrän kustannuksella. Eiköhän tämä tästä. Eteenpäin kohti tavoitetta:)

Jos surkeaa kisa ei oteta lukuun, oli Vaasassa kiva käydä. Vierailin entisen lukiokaverini luona, joka asustaa miehensä kanssa komeassa talossa Mustasaaressa. Tarjosivat vielä vieraalle oikean herkkupäivällisen jälikiruokineen päivineen. Tämä todella maittoi ja oli muutenkin kiva nähdä vuosien jälkeen.