sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Viikko 41

Ma 10.10; a: 6km. i: 85min. punttisalitreeni + 6km. Yht. 12km
Ti 11.10; a: 6km. i: 14km, sis, 10km tv-reipas. Yht. 20km
Ke 12.10; i: 3km + 5x1km vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 3km. Yht. 13km
To 13.10; a: 6km. i: keskivartalojumppa + 11km. Yht. 17km
Pe 14.10; i: 10km, sis. 3x100m kiihdytykset
La 15.10; p: 4km + Kankaanpää maraton (10km kisa): 36.46 + 2km. Yht. 16km
Su 16.10; p: 27km

Viikko 41: juoksua yht. 115km

Viimeinen kova treniviikko oli sitten siinä. Hyvä viikko olikin. Suunnitelman mukaan sain tehtyä 4 hyvin sujunutta avaintreeniä: tiistain tv-reipas, keskiviikon vedot, lauantain 10km kisa ja sunnuntain pitkä lenkki. Nuo kaikki kulkivat oikein mallikkaasti. Alkuviikosta tuli vielä salillakin hyvä lihaskuntotreeni temuttua. Lauantain kymppi Kankaanpäässä oli mukava käydä tutulla reitillä juoksemassa. Lähdin matkaan erään työkaverini ja hänen tuttavansa kanssa. Paikalla oli myös tuttuun tyyliin paljon tuttuja juoksijoita kuten kova veteraani Jari Hakola ja takavuosien tuttava Janne Hiukka Tampereelta. Hiukka on löytänyt uudelleen juoksukipinän ja olikin päivän nopein kympillä. Omakin juoksu kulki siis ihan kivasti. Lähdin matkaan aika varovasti sellaista @3.40 vauhtia. Vitosen jälkeen kiristin hieman ja humahtipa joku tonni lähelle 3.30 vauhtiakin. Olen loppuaikaani oikein tyytyväinen. Aivan kaikkea en kropasta irti ottanut ja olihan kyseessä jo kolmas kovempi treeni samalla viikolle. Juoksin sunnuntaina vielä pitkän lenkin joka kulkikin suorastaan nautinnollisen kevyesti.

Treenit alkavat pikku hiljaa olla paketissa. Maratoniin on aikaa 2 viikkoa ja luotto omaan kuntoon on todella kova. Bring it on, I am ready to go! Ensi viikolla teen vielä perinteisen 15km kiihtyvän lenkin n. 10 päivää ennen maratonia, mutta muutoin jäljellä on enää kevyttä vireen ylläpitävää lenkkeilyä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Viikko 40

Ma 3.10; i: 13km
Ti 4.10; lepo, illalla tunnin hieronta
Ke 5.10; a: 8km. i: 3km + 4x500m/3x1km/2x500m vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 2km. Yht. 23km
To 6.10; a: 6km. i: 15km. Yht. 21km
Pe 7.10; a: 5km. i: 6km, sis. 4x100m kiihdytykset. Yht. 11km
La 8.10; p: 3km + Kyrkösjärven kierros (15,8km kisa): 59.35 + reilu 2km. Yht. 21km
Su 9.10; i: 12km

Viikko 40: juoksua yht. 101km

Koko viikko tuntui tehokkaalta tekemiseltä, ehkä osin myös siksi että töissä kaikki päivät venyivät hieman pitkiksi. Mikään pakko aivan jokaista päivää ei olisi ollut tarve venyttää, mutta en vaan näe järkeä lähteä kotiinkaan jos joku asia on pahasti kesken ja sitten ajatus siihen katkeaisi. Kaikki treenit sain kuitenkin puikkoihin aivan suunnitellusti. Tiistaina pidin ansaitun lepopäivän ja menin illalla hieroja Oravan käsittelyyn. Olo oli hieronnan jälkeen suorastaan loistava. Keskiviikkona teinkin sitten todella kovan vetotreenin. Kiskoin vetoja tarkoituksella todella maksimilla. Olin kotia päästyäni aivan poikki, mutta silti hymyilytti. Vaikka treeni oli tosi raskas niin juoksu kulki tosi hyvin.

Lauantaina lähdin täällä Seinäjoella juoksemaan Kyrkösjärven kierroksen (15,8km). Lähtöpaikka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä kotoani, joten paikalle oli mukavan hurauttaa. Tuttuja naamoja näkyi taas paljon kisapaikalla. Kilpailun reitti kiertää nimensä mukaisesti Kyrkösjärven. Lämpötila oli n. +6 mutta kova tuuli teki säästä tosi hyytävän. Kaiken lisäksi oli selvää että järvi kierrettäisiin juuri niin päin, että takaisin tullessa olisi armoton vastatuuli. Totuttuun tyyliin paukusta liikkeelle. Paikalle saapuneet oikeat juoksijat kuten Juha Laitinen, Juha Järvelä, Antti Ranta-aho ja kumppanit painoivat pian meikältä karkuun kohti horisonttia. Reitin alussa juostaan teitä ja kuntopolkuja hieman metsän suojassa. Sain n. 5km paalulla kiinni jonkun ylikovaa alussa lähteneen jampan, joka maalissa esittäytyi Timo Tuuriksi. Hänen kanssaan juostiin yhtä matkaa aina 11km tietämille saakka. Sitten hän alkoi jäämään ja sain tasitella yksin Kyrkösjärven vallin päällä menevää täysin aukeaa reittiä kovaan vastatuuleen. Olin alunperin ajatellut tässä kohtaa vielä latoa pökköä pesään, mutta vastatuuleen ei ollut paukkuja vauhtia lisätä. Ilokseni kuitenkin huomasin että hyytymistäkään ei tapahtunut vaan koko matka sujui suht tasaisesti n. @3.50 vauhtia. Olen loppuaikaani 59.35 ihan tyytyväinen. Kovassa seurassa sillä heltisi sija 7. Korkeammalle ei missään nimessä olisi mahiksia ollutkaan sillä edelläni sijoituksissa ollut Petteri Säilä kellotti 56.09, eli pisti mua usealla minuutilla takkiin. Nousujohteisesti juosseen naisten voittajan, keskimatkojen maajoukkuejuoksijan Karin Storbackan onnistuin pitämään takanani vajaan minuutin erolla.

Lauantai-iltana koitti myös penkkiurheilun yksi vuoden ehdoton kohokohta, triathlonin Havaiji Ironman. Laitisen Juha ja monet muutkin juoksukisassa olleet meinasivat myös tätä valvoa. Tästä tulikin kisan jälkeen runsaasti spekuloitua. Klo. 19:00 viritin tietokoneen kuvan HDMI:n kautta töllöttimeen ja lähetys saattoi alkaa. Koko yö tuli taas klo. 5:00 saakka valvottua ja nyt sunnuntaina olen ollut aivan kauheassa koomassa. Oli kuitenkin taas sen arvoista. On se upea kisa! Meidän oma triathlontähtemme ja mielestäni muutenkin Suomen tämän hetken ylivoimaisesti paras kestävyysurhelija Kaisa Lehtonen oli upealla nousujohteisella suorituksellaan naisten sarjan viides. Tulevina vuosina mahdollisuudet palkintopallille ovat todella realistiset.

Äkkiäpä viikot menee. Enää ensi viikko kunnon treeniä ja sitten alkaakin jo laskettelu kohti maratonia. Menen vielä ensi lauantaina juokemaan Kankaanpään maratonille 10km ja jokin pitkä lenkkikin pitäisi saada tehtyä. Sitten alkaa treenien osalta homma olla pikku hiljaa paketissa :)

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Viikko 39

Ma 26.9; a: 6km. i: 14km. Yht. 20km
Ti 27.9; a: 8km. i: 13km. Yht. 21km
Ke 28.9; i: 14km, sis. 11km vauhtileikittelyä mäkisessä maastossa
To 29.9; a: 5km. i: keskivartalojumppa + 13km. Yht. 18km
Pe 30.9; a: 4km. i: 2km + 10x400m vedot, 1min. palautuksella + 3km. Yht. 13km
La 1.10; p: pientä jumppaa ja 12km
Su 2.10; p: 35km, viim. 3km "maratonvauhtia"

Viikko 39: juoksua yht. 133km

Vuorossa oli taas enemmän määrää sisältänyt viikko, ainakin omalla mittapuullani. Jollekin oikealle juoksijallehan tämä vastaisi lähinnä sohvalla makoilua. Vedin maatantain ja tiistain ihan perus lenkuttelua jotta en suotta hätäilisi kovien treenien kanssa edellisviikon puolimaratonin jälkeen. Keskiviikon vauhtileikittely olikin yllättävän raastava ja sain mäkisessä maastossa otettua itsestäni hyvin tehoja irti. Lisää vastusta treeniin toivat kaatosade ja todella kova tuuli, mutta olin niin hyvällä fiiliksellä että mokoma ei haitannut lainkaan. Päinvastoin, kun kovuutta hankitaan, sitä hankitaan maksimaalisesti. Tämän tyyppiset ajatukset taitavat vain osoittaa että treenit kulkevat, kunto on hyvällä mallilla ja ajatukset positiivisia :) Perjantain vedot eivät oikein kulkeneet, mutta kroppa olikin jo ennen treeniä aika väsyneen tuntuinen. Tarkoitus olikin aivan tietoisesti kuormittaa elimistöä jonkun verran tavallista treeniviikkoa enemmän tällä viikolla.

Päätin viikon sunnuntain pitkään lenkkiin. Tarkoitus oli alkuperäisen idean mukaan vetäistä 40km, mutta Suunto mokoma katkaisi gps-yhteyden hieman 29km jälkeen kun akusta loppui virta. Otti pannuun! Ennen lenkkiä mietin, että pitäisköhän kelloa ladata, mutta kun se näytti virtaa olevan jäljellä vielä 18% niin ajattelin muuten hyväksi todetulla akun kestolla sen kestävän hyvin. Oli väärässä ja tämä sapetti. Eihän moisen nyt pitäisi itse juoksuun millään tavalla vaikuttaa, mutta kiukkuni kelloa kohtaan tiputti jostain syystä juoksuvireen tosi alas. Yhtä-äkkiä kevyeltä tuntunut juoksu muuttui raskaaksi taapertamiseksi. Ideani oli kiertää ensin 30km ja juosta sitten kodin lähettyvillä sellaisia reilun 3km "kierroksia" 3-4 kpl. Kun 29km tuli täyteen niin juoksin kodin läheltä ekan tällaisen kierroksen. Kintuissa painoi jo aika lailla ja päätin juosta vielä toisen ringin kiihdyttäen suunniteltuun maratonvauhtiin. Koska kello oli simahtanut, piti mennä fiiliksen mukaan. Kyseisen pätkän tiesin kuitenkin jo etukäteen olevan n. 3km, jotan matka ei varmasti paljoa tuosta heitä. En tiedä miksi moinen tosiaan tiputti fiiliksen ja vireen. Jostain syystä vaan ärsytti ja kiukku sai muutenkin väsyneen elimistön väsymään entisestään, tiedä häntä. Hyvä viikko kuitenkin kokonaisuudessaan.

Olen yleensä ottaen ollut Suunnon kelloon tosi tyytyväinen. Oikeastaan vain tämän kerran olen mielessäni manannut tätä nykytoknologiaa hevon kuuseen. Tekisivät nyt akut jotka kestää! Muutoin siinä on kyllä virtaa piisannut vaikka kuinka pitkäksi aikaa, niin miksi se nyt lurahti 18% liki tyhjiin yhden pitkän lenkin aikana?!? Pari kertaa kovissa treeneissä vauhdit ovat heitelleet tolkuttomasti vaikka juoksin peltoaukean vieressä, mutta tästä en ole katsonut aiheelliseksi vetää hernettä nokkaan koska ainahan tekniikassa joku voi heitellä vaikka kuinka hyvää tehtäisiin. Ja pitäisihän sitä nyt ihmisen tulla toimeen ilman kaikenlaisia nykyajan hienoja vempaimia. Naurettavaa kuinka riippuvaiseksi niistä tulee, vaikka koetan aina vastustaa ajatuksia olla liikaa modernin ajan vietävissä.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Viikko 38: Hyvin kulkee

Ma 19.9; a: 8km. i: pieni kuntopiiri + 11km. Yht. 19km
Ti 20.9; lepo
Ke 21.9; i: 17km, sis 12km tv-kova @3.45-3.55 vauhtia + lopussa 3x100m kiihdytykset
To 22.9; a: 4km. i: keskivartalojumppa + 11km. Yht. 15km
Pe 23.9; i: 10km, sis. 2x100m kiihdytykset
La 24.9; p: 4km + Windal ½ maraton: 1:19.17 + 1km. Yht. 26km
Su 25.9; p: 10km

Viikko 38: juoksua yht- 97km

Vuorossa oli määrällisesti kevyempi viikko. Keskiviikon tv-kova kulki suorastaan loistavasti, joka antoi uskoa kunnon kehittymiseen. Lauantaina kävin Vimpelissä juoksemassa jo toisen puolimaratonin tähän kuuhun ja se jos joku pönkitti tunnetta entisestään. Lähdin kisassa liikkeelle varovaisesti. Kova veteraani Kyyjärven Jari Hakola ja joku nuori jamppa etenivät ekat pari kilsaa yhtä matkaa kunnes kiristivät vauhtiaan. Etenin tasaisesti 3.50 tonneja. Vimpelin reitti on ihan mukava edestakainen pätkä. Hieman ennen puolta matkaa huomasin Jarin alkaneen tehdä eroa tähän nuorempaa kaveriin jota itsekin saavutin. Kaveri olikin kovaan alkuvauhtiinsa aika väsynyt ja painoin hänestä ohi hieman ennen 9km paalua. Kympi väliaika oli 37.55, joka ei hurjaa loppuaikaa lupaillut, mutta meno oli tosi kevyttä. Toinen puolisko tulikin sitten vauhdikkaammin vauhdin ollessa tasaisesti 3.40-3.45 välissä. Jari juoksi koko matka n. 100m edelläni kunnes 17km paalun jälkeen aloin hitaasti häntä saavuttamaan. Vasta viimeisellä kilometrillä sain Jarin lopulta kiinni ja koetin painaa saman tien ohi. No peesiinhän tämä sitkeä veteraani jäi ja painoi mokoma vielä lopun 200m aikana ohi voittaen minut 3 sekunnilla. Olen näköjään oikein erikoistunut ottamaan loppukireissä tukkaan näiltä kovilta 50v. sarjalaisilta :)

Tuo Vimpelin puolikkaan aika yllätti todella positiivisesti. En lähtenyt kisaa mitenkään ennätys mielessäni, mutta jäin siitä vain 19 sekunnin päähän. Varsinkin nousujohteinen vauhdinjako ja tunne ettei joutunut laittamaan itseään edes kovin ahtaalle antavat rutkasti itseluottamusta. 3 viikkoa sitten olin jo huolissani kehnosti sujuneen Vaasan puolimaratonin jälkeen, mutta kannattaa näköjään vain luottaa omaan tekemiseensä. Tulokset kyllä sitten tulevat kunhan saa hyvää treeniä tarpeeksi koneeseen. Juna kohti Dublinia kulkee täysin aikataulussa. Ensi viikkoon on ajatuksena juosta taas määrää oikein kunnolla paria tehokkaampaa treeni unohtamatta. Tarkoitus on myös juosta viikonloppuun ylipitkä (n. 40km) lenkki, jonka aikana testaan hieman maratonin aikaista juomista ja muutta tankkausta.

Muillakin kulkee. Timo juoksi alle 2:40 Berliinin maratonilla nyt sunnuntaina. Jännitin netin ääressä ja on aina hienoa kun joku tuttu saavuttaa tavoitteensa. Onnittelut tätäkin kautta! Joskus kova työ palkitaan. Maailman kärki latoikin sitten aivan hurjaa yytiä. Etiopian Kenenisa Bekele pisteli voittoajaksi 2:03.03, joka jää vain vaivaiset 6 sekunti Dennis Kimetton ME-ajasta. Nettilähetys Berliinin maratonista oli hyvä ja kyllähän sitä kelpasi töllöstä päivänsä ratoksi katella.

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Viikko 37

Ma 12.9; a: 8km. i: 2km + 5x1km vedot, 500m hölkkää vetojen välissä + 3km. Yht. 20km
Ti 13.9; a: 7km. i: tunnin hieronta
Ke 14.9; i: 20km
To 15.9; a: 8km. i: 3km + 10x200m mäkivedot, palautuksena mäki hölkkää alas ja 1min. alhaalla + 2km. Yht. 17km
Pe 16.9; a: 9km. i: 15km. Yht. 24km
La 17.9; p: 10km
Su 18.9; p: 27km

Viikko 37: juoksua yht. 125km

Taas on viikko trenien osalta paketissa. Tiistain hieronta teki kintuille todella hyvää. Olen käynyt hierotuttamassa itseäni urheiluhieroja Ari Oravalla oikeastaan lähes siitä saakka kun Seinäjoelle viime syksynä muutin. Aivan huippuosaaja, onhan hän hieronut takavuosina mm. pikaluistelijoita maailman cum kiertueella. Keskiviikon parikymppinen kulki kuin itsestään näillä "uusilla" kapuloilla. Myös kummatkin viikon vetotreeneistä nasahtivat mukavasti putkeen. Mäkivedot olivat tällä kertaa hieman totuttua lyhyemmät, mutta koetin ahdistaa sitäkin kovempaa. Ihan hyvin kroppa tuntui tähänkin suhtautuvan. Tunne onkin nyt ollut koko lailla sellainen, että kroppa ottaa hyvin treeniä vastaan. Mukavasti siis kulkee ja sehän nostattaa mielialaa.

Kaikista suurin pelko näin maratonkuukauden lähestyessä liittyy ehdottomasti terveenä pysymiseen. Näin syksyn tullen porukka on töissä alkanut taas röhistä, niistää, pärskiä yms. Meidän yksiköstä on jo pari tyyppiä ollut oikein kunnollakin sairaana. Itsellä ei ole vielä ollut yhtikäs mitään, mutta viime vuosina ikävän tutuksi tullut kaava on usein ollut sellainen, että tulen kipeäksi kun muut ovat sairastaneet ja sitten tauti onkin kerrasssaan kammottava. Tällä laskukaavalla moinen tapahtuisi joskus lokakuun puolen välin tienoilla kun maratoniin on 2 viikkoa aikaa. Nyt tuli hieman maalailtua piruja seinille. Ressaaminen ei tietty auta yhtään, pikemminkin moinen pitää unohtaa koska stressin alaisena elimistö on altis entistä enemmän kaikille pöpöille. Rennosti siis vain eteenpäin. Olen päättänyt olla zen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Jos maraton menisi esim. vamman tai taudin takia ohi, niin so what, uusia tulee. Vuosi on jo nyt ollut niin kerrassaan hieno kun on saanut näin ehjänä treenailla.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Viikko 36

Ma 5.9; a: 7km. i: 17km. Yht. 24km
Ti 6.9; a: 5km. i: 2km + 5x600m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas ja 1min. alhaalla + 2km. Yht. 15km
Ke 7.9; i: 10km
To 8.9; a: 10km. i: 75min. punttisalitreeni + 8km. Yht. 18km
Pe 9.9; i: 3km + 20x200m vedot, 1min. palautuksella + 3km. Yht. 10km
La 10.9; i: 30km
Su 11.9; i: 11km

Viikko 36: juoksua yht. 118km

Luotto kunnon nousemiseen palasi kohinalla edellisen viikon Vaasan surkean puolimaratonin jälkeen. Tiistain mäkivedoissa tuntui ensimmäistä kertaa, että kovassakin treenissä jaksaa paremmin. Toki puuskutus oli mäkivetojen tyyliin valtaisaa, mutta rinteen nousu ei ollut lainkaan yhtä tuskaisaa kun aikaisemmissa mäkivedoissa. Samoin torstaista lauantaihin toteutunut putki voimatreeni, nopeustreeni ja pitkä lenkki kulkivat kaikki tosi hyvin. Oikea takareisi tuntuu tällä hetkellä todella kireältä, mutta tähän auttanee tiistaina edessä oleva hieronta.

Treenien lisäksi viikkoon mahtui totta kai penkkiurheilua. Pyöräilyn Espanjan ympäriajoa tuli seurattua, joskaan ei nyt millään kauhealla intensiteetillä. Hieman samoin toimin tenniksen U.S openin kanssa, tosin parina iltana en malttanut jättää hyvää matsia kesken ja nukkumaan meno venähti aivan liian myöhään. Tämän taas huomasi seuraavana päivänä. To-pe yönä alkoi sitten myös kauan odotettu NFL-kausi 2016 rapakon takana. Kanavapakettihan on tähän(kin) valmiudessa ja Viasat näyttää näköjään mukavasti ainakin 3 matsia viikossa. Tämähän vaan jenkkifutisfanille sopii. Öitä en sentään runkosarjan aikana aio valvoa. NFL:ssä pääpelipäivä on aina sunnuntai, mutta sen lisäksi pelataan yleensä joka viikko 1 peli torstaina ja yksi maanantaina. To-pe yön matsi tulee yleensä heti perjantaina uusintana, maanantaina tulee sitten jokin su-ma yön peleistä ja ma-ti yön peli heti tiistai-iltana. 3 matsi-iltaan siis viikossa aina playoffeihin, eli tammikuun alkuu saakka. Great! Green Bay Packersien fanina tilasin taannoin heidän aidon pelipaidan netistä. Se päällä tulen istumaan aina kun Green Bayn peli töllöstä tulee. Vuosi sitten kävin yhden NFL-pelin katsomassa Lontoossa, mutta tänä vuonna tämä ei kuulu suunnitelmiin. Lontoo säilyy kuitenkin sopimuksen mukaan tulevina vuosinakin ainakin 3 runkosarjapelin pelipaikkana ja varmasti tulen taas lippuja hankkimaan.

Ready for the season. Go Packers!

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Viikko 35

Ma 29.8; a: 6km. i: 2km + 10x500m vedot, 2min. palautuksella + 4km. Yht. 17km
Ti 30.8; a: 10km. i: 90min. punttisalitreeni + 8km. Yht. 18km
Ke 31.8; i: 14km, sis. 12km tv-reipas
To 1.9; a: 7km. i: keskivartalojumppa ja 14km. Yht. 21km
Pe 2.9; i: 7km, sis. 3x100m kiihdytykset
La 3.9; p: 2km + Vaasa maraton (puolimaraton): 1:24.36 + 1km. Yht. 24km
Su 4.9; i: 10km

Viikko 35: juoksua yht. 111km

Nyt pitää niin sanotusti vetää mietintämyssy päähän. Ei kulje niin kuin pitäisi, ei sitten alkuunkaan. Alkuviikosta maanantain vedot ja tiistain voimatreeni sujuivat vielä hyvällä fiiliksellä. Keskiviikon reipas olikin jo sitten yhtä suossa tarpomista. Suunnitelmissa oli vetää 15km reipasta, mutta jo kasin kohdalla tuntui että homma menee väkisinkin kovan kuin reippaan puolella. Näin ollen lyhensin loppujen lopuksi treeniä muutamalla kilsalla.

Lauantaina vuorossa oli puolimaraton Vaasassa. Valehtelematta voin sanoa sen olevan yksi huonoiten sujuneita kisojani koskaan. Heti ensikilometreiltä saakka tuntui, että ei kulje. Suunnielmissa oli vetää sellaista @3.50 vauhtia mutta sekin tuntui jo alkumatkasta turhan kovalta. Päädyinkin etenemään vain karvan verran alle neljän minuutin kilometrejä. Kympin väliaika oli 39.35, joka kertoi karua kieltään. Tämän jälkeen meno jotenkin hetkellisesti helpottui ja ajattelinkin että ehkäpä tämä tästä. 14km jälkeen kun noustiin moottoritien ylittävälle sillalle meno oli kuitenkin taas niin tahmeaa, että mietin jo pistäväni hölkäksi. Päätin kuitenkin sitkutella edes jotenkuten maaliin. Pätkän vertaa kovempaa en olisi jaksanut ja kisa on ajallisestikin ylivoimaisesti surkein virallisesti mitattu puolimaraton mitä olen ikinä juossut.

Joukkueurheilun termein, nyt on jonkinmoisen kriisipalaverin paikka. Tiedän toki, että viikko ei ollut mikään kevyt ja tuo Vaasan puolikas oli jo kolmas kovempi treeni samaan viikkoon. Tämäkään ei kuitenkaan selitä miksi se kulki noinkin huonosti. Ainahan voi olla että sattui vain kerta kaikkiaan huonon kulun päivä, mutta ei tämä nyt hyvältä vaikuta. Tuota samaa vauhtia pitäisi jaksaa maraton ensi kuun lopussa ja tämän suorituksen valossa moinen tuntuu suhteettoman kovalta tavoitteelta. En kuiutenkaan paina paniikkinappulaa vielä, vaan luotan tekemiseeni. Eiköhän treenit vielä nosta suorituskunnonkin esiin. Nyt pitää erityisesti tarkkailla ettei treeni ala "puuroutumaan", eli muuttua liian tasapaksuksi vääntämiseksi. Tunnistan hieman oireita tähän suuntaan. Olisi tärkeää pitää kevyet lenkit tarpeeksi kevyinä, jolloin kovat puolestaan saavat tarvittavaa puhtia taakseen. Pitää myös miettiä, onko tarvetta rukata tiettyhen viikkojen ohjelmaa hieman terävämpään suuntaan määrän kustannuksella. Eiköhän tämä tästä. Eteenpäin kohti tavoitetta:)

Jos surkeaa kisa ei oteta lukuun, oli Vaasassa kiva käydä. Vierailin entisen lukiokaverini luona, joka asustaa miehensä kanssa komeassa talossa Mustasaaressa. Tarjosivat vielä vieraalle oikean herkkupäivällisen jälikiruokineen päivineen. Tämä todella maittoi ja oli muutenkin kiva nähdä vuosien jälkeen.