Pe 10.6 <> AM: pyöräily töihin rauhallisesti 5km. PM: aamuinen vastakkaiseen suuntaan toistettuna
La 11.6: lepo
Sain tulokset kontrollikokeista ja asia oli aivan niin huonoisti kun tuntemukseni olivat osoittaneet. Vieläkään ei ole pöpöjä täysin selätetty. Tilanne ei toki ole yhtä paha kun vielä kuukausi sitten, mutta antibiootteja tuli 10 päivän kuuri syötäväksi. Uuden työpaikkani lääkäri on onneksi tosi pätevän tuntuinen kaveri, ei mikään puoskari tosiaankaan. Sanoi lisäksi juuri keskustelleensa jonkin infektiogurun kanssa mykoplasmasta ja keuhkoklamydiasta. Sanoi, että sitkeitä pirulaisiahan nuo pöpöt ovat ja eivät meinaa poistua elimistöstä kirveelläkään.
Meikä etenee nyt seuraavan kaavan mukaan: nyt syödään tämä 10 päivän antibioottikuuri ja levätään juoksuista vastaavista reeneistä vielä ensi viikko. Sitten saa palata juoksun ääreen varovasti ja edetä omien tuntemusten mukaan. Jos olo ei normalisoidu tällä antibioottikuurilla, niin luvassa on 20 tai jopa 30 päivän jatkokuuri. Vaikka tiedän, että en ole ainoa, jota tää mykoplasma - tai keuhkoklamydiaoireet ovat pitkään piinanneet, niin päähänhän tilanne ottaa. Lenkki-into ois valtava ja joutuu vaan kotona himmailemaan. Toki tiedostan, että toipilaana revittely johtaa äkkiä sydänlihastulehdukseen tai muuhun vähemmän kivaan, joista lekurikin jakoi taas kerran varoitella. Malttaa siis pitäisi!!! Työmatkat koetan polkee pyörällä vaimon kanssa samaa matkaa keskustaan rauhallisesti, niin tulee siinä edes hieman "lenkin tuntua", vaikka ei paljoo lämmitäkään.
Ensi viikolla on onneksi yksi Suomen urheilukesän ehdoton kohokohta JUKOLAN VIESTI, joka juostaan tänä vuonna Virolahdella. Soittelin tuossa Porin Rastikarhuille, että mahtuisiko tällainen yksi ylimääräinen tollo kyytiin ja pitäisi moisen onnistua. Mun traditiohan on jo vuosia ollut, että vaikka itse en suunnistakaan, niin kavereita ja tuttuja olen ehdottomasti koko yön paikan päällä tsemppaamassa ja tunnelmasta nauttimassa. Onhan sinne muakin kyselty usein mukaan, mutta vielä en ole lupautunut. Ehkä tulevina vuosina, jos olen siihen aikaan terveenä ja ehjänä. Suunnistustaitoni ovat aivan susi surkeat, tosin reenamallahan niidenkin luulisi parantuvan. Jokolassa on jotain maagista, jonka vuoksi siellä jaksaa joka vuosi yön yli valvoa. Tapahtumahan tulee nykyään kattavana tv-lähetyksenäkin suorana läpi koko yön, jos ei paikan päälle pääse. Tällaista kivaa on siis onneksi tiedossa, vaikka omat reenit onkin seis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti