keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Ti 15.2 Hrrrrr!

AM: 2km
PM: tukilihasjumppaa ja 2+10km

Joopa joo. Aamulla oli pakkasta -29C kun lähin juokseen töihin. Vaatetta piti kiskoa taas ylle aika kiitettävästi. Pakkasta oli -25C kun koitti aika lähteä töistä kotiin. Hiippailin ensin työpaikan punttisalille tekemään sellasen vajaan puolentunnin tukilihasjumpan, jonka jälkeen vetimet ylee ja baanalle. 2km juoksu repun kanssa kotiin, reppu sinne ja lenkkiä jatkamaan. Kun alkoi pimenemään, niin sitä ei edes juuri huomannut, sillä kuu möllötti täysin kirkkaalla taivaalla valaisten maisemaa. Juoksinkin erään parin kilsan pätkän lenkistä taktisesti sellaisella tiellä, jossa ei ole katuvaloja. Maisema näyttii kuun valossa aika upealta.

Meinasi Kajaaninjoen, voimalaitoksen alajuoksun puoleisella pätkällä jäätyä silmät umpeen, kun ilmassa oli vesihöyryä, joka nousi joen sulasa kohdasta. Alkuperäinen tarkoitus oli juosta noiden työpaikkajuoksujen lisäksi 14-15km, mutta kylmä keli hyydytti lenkin 10km mittaiseksi. Tai no, eipä selitellä. Peruslaiskana ja mukavuudenhaluisena tyyppinä en vain viitsinyt juosta enempää.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Ma 14.2 Lepoa ja hierontaa

Pidin sitten reeneistä ihan rokulipäivän maanantain vapaapäivän kunniaksi. Iltapäivällä kävin pitkässä hieronnassa. Kylläpä tekikin hyvää, varsinkin jalkojen ja alaselän munttaaminen. Huomenna jos taas keksisi jotain pientä kivaa.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Su 13.2 Hyvän fiiliksen viikko pakettiin

AM: 2km.
PM: 2+14km

Viikko 6 numeroina: juoksua 106km + 1h 20min. punttisalireeni

Oli kyllä ällistyttävän hyvä fiilis koko viikon reeneissä. Juoksu oli ihmeen kevyttä. Tuoreessa Juoksija-lehdessä oli juttua, että kylmässä juokseminen nostaa kuntoa. Ainakin sitä tässä on nyt harjoitettu :-) Kilsojakin viikkoon kertyi edellisiä hieman nuhaisia viikkoja enemmän.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Peruslenkuttelua ihmeen hyvällä fiiliksellä

Pe 11.2 <> AM: 2km. PM: tukilihasjumppaa ja 2+14km
La 12.2 <> AM: 2km. PM: 2+10km

Tällaista ihan tasavauhtista peruslenkkiä olen heittänyt. Vauhteja en vielä ole lisäillyt juuri lainkaan, enkä ole tehnyt mitään temporeenejäkään. Tarkoittaa että mä jaksan ensi kesänä / syksynä juosta pitkään ja HITAASTI. Jollotan kisoissa kuin susi samaa vauhtia lähöstä maaliin. Pienikin rytkim muutos niin meikä tippuu heti kelkasta :-) Pitänee tässä maaliskuun aikana aktivoitua muutakin kun peruslenkkiä mattämään.

Ihmeen hyvä fiilis on ollut nyt hyisillä pakkaskeleillä taivaltaa. En ole tavallisesti kyllä ihan näin hyviä tuntemuksia lenkeillä kokenut tähän aikaan vuodesta. Mistähän nyt tuulee ja pitäiskö sitä perisuomalaiseen pessimistiseen tyyliin ajatella, että mitähän tämä enteilee?!? Joku kaamea rasitusvaiva tulossa tai muuta vastaavaa. Hyvä fiilis johtuu tietenkin osaltaan myös noista rauhallisísta lenkkivauhdeista. Helppohan sitä silloin on taratella, mutta saa nähä miten käy kun vauhteja aletaan lisätä. Todennäköisesti sitä huomaa, että eipä tää kunto nyt niin häävi olekaan.

perjantai 11. helmikuuta 2011

To 10.12 Löysä päivä kipakassa pakkasessa

AM: 2km.
P: 2+7km.

Pakkasta oli aamulla -22C kun juoksin töihin. Vain peri astetta vähemmän sitä oli kun lähin töistä kotiin, mutta eipä tuo haitannut. Kylmää vastaan auttaa runsas vaatetus :) Juoksin löysemmin, kilsoja tuli vain 11 koko päivän rupeamaksi. Ihmettelin eilen 20km lenkillä, että kylläpä kulkee kevyesti ja ompa ihme että punttisalireenin kyykyt, päkiähypyt yms. ei tunnu jaloissa. Nyt ne ja tuo eilinen lenkki sitten tuntuivat. Kun oli juossut tuosta 7km pätkästä about 4km, niin jalat tuntu tosi painavilta, kuitenkin juuri sellaisella hyvällä tavalla. Tuntee, että jotain on tullut tehtyä.

Näin kylmillä ja kirkkailla keleillä luonto ja maisemat yleensäkin ovat olleet tosi hienon näköisiä. Aamulla jo alkaa hieman valoa kajastaa, kun töihin juoksee, mikäli keli on selkeä. Töistä lähdin pois noin 17.00 ja enää ei ollut kovin valoisaa, mutta väriskaala taivaalla oli uskomattoman hieno. Toisella puolella pimenevä iltataivas ja toisella monivivahteinen auringonlaskusta lähtevä värikäs taivaankaari. Kajaaninjoen rantatietä voimalaitoksen alajuoksun kohilla juostessani joen aina sulasta kohdasta nousi höyryä ilmaan ja tunnelma oli suorastaan aavemainen, kun katselin näytelmää kohti vastarantaa. Kaiken olisi kruunannut veret hyytävä suden ulvonta jostain lähimetiköstä. Tällaiset erilaiset luontoilmiöt ovat myös ehdottomasti osa juoksuharrastuksen hienoa antia.

torstai 10. helmikuuta 2011

Ke 9.2 Hyväntuntuista menoa kaameassa tuulessa

AM: 2km.
PM: pieni vatsa / selkälihasjumppa ja 2+20km "puolipitkä" lenkki

Luulisi, että paikat ois ollu jumissa punttisalireenin jäljiltä, mutta ei. Jo aamusta fiilis juosta oli hyvä. Sama menemisen meininki oli edelleen kun lähin pienen jumpan jälkeen juoksemaan töistä kotiin. Alkuperäisenä ajatuksena oli juosta 15km, mutta kerran kulki niin loistavasti, niin miksei sitten hieman pidempään. Lähin veivaamaan siis sellaista kesällä hyväksi kokemaani 20km reittiä. Pakkasta oli -12C, mutta tuuli oli aivan älytön. Olikin metka juosta kun myötätuuleen juostessa tuntui vaatetta olevan suunnilleen liikaa päällä ja vastatuuleen juostessa oli puolestaan tunne, että jäätyy pystyyn. Hieno päivä kaikkinensa. Juuri tällaisella fiiliksellä juosemisesta todella nauttii.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Ti 8.2 Punttisalireeniä ja Polar RS 800:n kiemuroita

AM: 2km + 1h 20min. punttisalireeni
PM: 4km.

Vaikka mulla onkin normaalisti ihan virkatyöaika, niin joskus meen töihin vasta myöhemmin. Tämä oli sellainen päivä ja aloitin työt vasta klo. 11.00. Juoksinkin aamulla sitä ennen jo työpaikan punttisalille ja remusin noin tunnin ja 20 min. rautojen parissa erilaisia liikkeitä tehden. Oli ihan hyvä reeni, varsinkin jaloille, mutta tuli muutakin kroppaa kyllä kuormitettua.

Töistä lähdinkin sitten vasta noin klo. 19.30. Juoksin hieman mutkien kautta kotiin ja sain 4km mittariin. Hommasin tuossa ennen joulua itselleni tuollaisen Polar RS 800 - lelun, jossa on toimintoja niin paljon, että heikkolatvaista hirvittää. Sitä ennenhän meikä on juossut aina aikalailla peruskelloja käyttäen. Eniten mua innosti hommata laite sen takia, kun siinä on niin hyvä GPS ominaisuudet matkan mittaukseen. Oishan siihen tarkoitukseen toki halvempiakin vermeitä varmasti ollut, mutta ajattelin, että jos nyt jotain ostetaan, niin miksei samantien parasta mahdollista. Tuo matkanmittaus toimiikin siinä kyllä erinomaisesti ja matkan saa loistavalla tarkkuudella. Usein sitä en viitsi tosin näin talvella käyttää, koska tuo GPS ryökäle syö pakkasella paristoja aivan turkasesti. Hommasinkin pikaisesti ladattavat paristot siihen sen huomattuani. Eniten odotankin sen käyttöä sitten kesällä kun teen joskus sellaisia "suunnistustyyppisiä" maastoharjoituksia, niin tekee mieli hieman hähdä tarkemmin maastossa juostua patkaa.

Muuten täytyy myöntää, että en ymmärrä vielä tämän superhienon juoksuvekottimen hienouksista juuri MITÄÄN. Tämä johtunee kahdesta syystä. Ensinnäkin olen aivan tautisen surkea kaikkien teknisten vempaimien kanssa. Yleensä mulla menee sormi suuhun jo kaikkia hehkulampun vaihtoa vaativimmissa hommissa. Jos joskus ostankin esim. uuden töllöttimen, tietokoneen tai vastaavan, jossa lukee että HELPPO asentaa, niin se ei mun asennuksen jälkeen varmasti toimi ekalla kertaa. Tämän olen vuosien saatossa huomannut monen kotilaitteen kohdalla. Sama juttu töissäkin. Kun tietokoneeseen tulee joku jumitila, niin yleensä en saa helpointakaan sellaista pois ilman nörttien apua. Toinen syy Polar RS 800:n huonossa opettelussa on ollut yksikertaisesti laiskuus ja liian vähäinen kiinnostus. Olen aina kuulunut ns. perinteisiin (nykyään varmaan kivikautisiin) juoksun harrastajiin, joka ei liiemmin tykkää esim. sykemittarin tuijotuksesta ja kaikenlaisten juoksuohjelmien / käppyräiden tuijottelusta. En kiellä, että kaipa niiden kattelusta ja analysoimisesta oilisi hyötyäkin, mutta menen mieluummin fiilispohjalla. Kyllä mä joskus ajattelin sykkkeitkin mitata, mutta olen edelleen sillä kannalla, että se on mun tasoiselle taapertajalle aikalailla turhaa puuhaa. Jonakin tulevana viikkona toki otan Polarin ohjekirjan eteeni ja opettelen laitetta kunnolla, sillä kyllä se nyt sen verran sentään innostaa.