Viikko 8: Telakalla ollaan ja siellä pysytään

Ma 16.2; a: 3km. i: kuntopiiri
Ti 17.2; i: 60min. crosstrainer, sis. 5+4+3+2+1min. raskaalla vastuksella kovalla temmolla
Ke 18.2; i: 50min. spinning
To 19.2; a: 25min. wattibike i: 60min. crosstrainer, sis. pyramidiharjoituksen 1+2+3+4+5+4+3+2+1min.
Pe 20.2; i: 35min. crosstrainer, sis. 3+2+1+2+3min. ja 35min. spinning, sis. 3+3min./2+2min./1+1min.
La 21.2; i: 10min crosstrainer + 90min. punttisalireeni + 10min, crosstrainer
Su 22.2; lepo

Viikko 8: juoksua yht. 3km + korvaavia harjoituksia suht hyvin

Ei ollut tarkoitus uhmata tosiasioita ja aloittaa juokseminen heti viikon alettua. Maananaiaamuna vein vain auton vuosihuoltoon ja korjattavaksi enkä keksinyt muutakaan hyvää keinoa mennä korjaamolta töihin. Kipaisin siis muutaman kilometrin ja totesin että lonkkaan hieman koskee.

Keskiviikkona oli sitten aika Sakari Oravan vastaanotolle selvittämään näiden nivus- ja lonkkakipujen syy. Sakke käänteli mua pöydällään eri asentoihin ja kyseli aina mihin mikäkin liike koskee. Pyysi vielä menemään kyykkyyn yms. pientä testausta. Sen jälkeen hän sanoi että luvassa on huonoja ja hyviä uutisia. Hyvät tuli ensin: ilman kuviakin pystyy sanomaan että lonkassa ja sen ympäristön nivelissä ei ole kulumia. Sitten huonot uutiset: 99% varmuudella oikean nivusen ja lonkan kiinnityskohdassa on jonkinasteista rustovauriota. Tämä selviää Saken mukaan hyvin kivun aiheuttamien liikkeiden ja kivun paikantumisen perusteella. Välitön tuomio oli että ei juoksua ainakaan seuraavaan kuukauteen. Tarkemmin vaurion aste pitää selvittää mangneettikuvista jonne sain lähetteen. Sinne menen sitten seuraavaksi heti kun vakuutusyhtiöstä tulee maksusitoumus. Yleensä olen saanut sen aika nopeasti, mutta jos sitä ei viikon alussa ala kuulumaan niin täytynee soittaa ja uhkailla vakuutusyhtiön vaihdolla. Saken mukaan selviän helpoimmassa tapauksessa reilun kuukauden juoksutauolla, mutta pahimmassa tapauksessa edessä on operaatio, jossa vaurioitunut rusto pitää putsata. Tämä tietäisi luonnollisesti pidempää taukoa. Katsotaan mitä kuvista selviää ja edetään sen mukaan.

Taas tuli siis lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Korvaavia harjoitusmuotoja on siis edessä vähintään vielä kuukauden verran. Ainoa hyvä puoli tässä on, että kipua tuottamattomat liikuntamuodot kuten pyörän ja crosstrainerin vinttaus ovat sallittuja. Myös kuntosalilla saa jalkaliikkeitä tehdä jos ne eivät aiheuta kipua. Tärkeää on välttää hyppyjä ja askelluksen mukanaan tuomaa tärähtelyä. Sakke korosti, että missään nimessä tämän vaivan kanssa ei sitten saa hätäillä juoksuun palun suhteen. Vaikka tuntuisi että vaiva on jo hallinnassa ja kivut poissa niin olisi kuulemma erittäin suuri virhe lähteä liian aikaisin lenkkipolulle kirmaamaan. Tietäisi suurella varmudella uusia kipuja ja vaivan pahenemista. Kuinkas muutenkaan?!? Eipä siis auta kun koettaa korvaavilla treeneillä pitää kuntoa jotenkin yllä. Motivaatio näihin ei luonnollisesti ole taas kovin tapissaa, mutta jospa sitä ainakin silloin tällöin jaksaisi aamullakin herätä jotain touhottamaan. Kunhan kevät etenee niin kaivan maastopyörän varastosta ja alan sen kanssa kiertää Turun lähimaastoja. Voittaa se ainakin tuon salilla asumisen.

Ai niin, halusin tietenkin vielä kysyä Sakelta, mikä on vaivan aiheuttanut. Vastaus oli että mitä suurimmalla todennäköisyydella liukkaalla juokseminen, varsinkin jos on tullut kipitettyä liukkaalla ja epätasaisella pinnalla. Niinpä niin! Vihaan tätä talvea!! Jos vain joskus voitan lotosta tarpeeksi pätäkkää niin olen aina talvet virkavapaalla jossain tai muutan kokonaan pois tästä juoksijan painajaisesta. Vielä on turhan aikaista sanoa, kuinka tämä vaikuttaa Liverpoolin maratonprojektiin. Jos pääsen reilun kuukkauden päästä takaisin juoksun pariin niin kaikki on vielä hyvin mahdollista. Jos taas homma pitkittyy ja joutuu pitkälle kevääseen kärvistelemään ilman juoksuaskeleita niin sitten ei ole vaikea arvata että Liverpoolin matkasta tulee puhdas turistireissu. Kuvien jälkeen olen sitten paljon viisaampi...