Ma 10.7; i: 13km, sis. 500m avojaloin nurmikolla
Ti 11.7; i: 12km
Ke 12.7; i: pieni kuntopiiri + 1km avojaloin nurmikolla
To 13.7; a: 5km. i: 3km + 5x600m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas ja 1min. tauko alhaalla + 4km. Yht 18km
Pe 14.7; p: 11km. i: 23km. Yht. 34km
La 15.7; 12km, sis. 5x100m kiihdytykset
Su 16.7; i: 12km, sis. 7km kuntoratoja, josta ylämäet loikka-askelin
Viikko 28: juoksua yht. 102km
Kroppa oli viikon alusta lähtien vallan kauheassa jöötissä. Kaiken lisäksi onnistuin jo 2 viikon lomani aikana sekoittamaan rytmini niin, että valvoin aina reippaasti yli puolen yön. Maanantaina kun palasin töihin, olin aamulla aivan unessa. Vasen polvi oikkuillee edelleen, mutta kestää kyllä juoksemista. Oikean jalan lonkkakin vihoittelee hieman ja ilmeisesti pakaran seutu on tosi jumissa koska issias alkoi viikon puolessa välissä vihloa ikävästi lenkkien loppupuolella. Viikkoon oli tarkoitus juosta 20-30km enemmän, mutta tein ainoan järkevän ratkaisun ja kevensin treeniäni. Silti torstain mäkivedot olivat aivan kamalaa tuskaa, vaikka vauhti oli lähinnä surkeaa köpötystä. Perjantain määräpäivän sen sijaan jaksoin hyvin, mutta kroppa oli tönkkönä kuin kakkosnelosen lankku. Niinpä muutin sunnuntaiksi ajatellun kovan juoksun jalkojen voimatasoa ja koordinaatiota parantavaksi treeniksi.
Joku nyt hommassa mättää. Jaksan juosta pitkään kevyesti hyytymättä, mutta heti kun tehoja lisätään, on puhti pois. Selvää on, että pitää varoa sortumasta perisyntiini, eli liian tasapaksuun puurtamiseen. Tehoja pitää silti olla sopivasti ja tunnetusti maraton vaatii määrääkin koneeseen, mikäli mielii matkan kunnialla jaksaa. Tasapainoillaan tässä jotenkin.
Hyvä määräpäivä perjantaina.
VastaaPoistaTarkkana sen polven kanssa. Monesti, ainakin minulla, kivut on johtuneet lihaskireydestä. Varsinkin ulkosyrjän kivut. Onneksi itse olen saanut olla monta päivää ilman mitään kipuja...noh yhtenä päivänä lenkillä vähän ;-)
Itse en tekisi loikkia ollenkaan jos vähänkin oireita polven tai akilleksen seuduilla.
Kyllähän niitä tehoja pitää olla että saa anakynnyksen riittävän korkealle, jotta maralla ei tarvitse mennä "rajoilla". Toisaalta kyllä se kynnys paranee pikkasen alhaisimmillakin tehoilla.
Terve Jari! Oot ihan oikeassa, tarkkana pitää olla. En kaipaa vähääkään takavuosien kamppailua polvivaivojen kanssa. Tällaista tasapainoiluahan tämä on :) Määrää, mutta ei liikaa. Tehoja, mutta ei liian rajua revitystä. Jotenkin vaan tuntuu juuri nyt, että kroppa ei oikein ota treeniä vastaan. Toivottavasti tilanne muuttuu...
VastaaPoista