sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Viikko 15

Ma 10.4; lepo. i: tunnin hieronta
Ti 11.4; a: 5km. i.: 15km. Yht. 20km
Ke 12.4; a: 5km. i: 11km. Yht. 16km
To 13.4; i: 16km
Pe 14.4; i: 4km + 5x500m mäkivedot, palautuksena hölkkää mäki alas ja 1min. tauko alhaalla + 3km. Yht. 12km
La 15.4; p: keskivartalojumppa. i: 16km
Su 16.4; p: 9km

Viikko 14: juoksua yht. 89km

Ei kulje, ei sitten ollenkaan. Alkuviikko meni vielä ihan suht mutkattomasti. Hieronta teki hyvää ja seuraavina päivinä juoksu kulki edes jotenkin siedettävästi. Perjantain mäkivedot kulkivat sitten niin kuin kovemmat treenit ovat tupanneet viime aikoina kulkemaan, eli surkeasti. Väsyin lisäksi aivan luokattoman paljon, siis olotila treenin jälkeenkin oli tosi väsynyt. Lauantain lenkin loppua kohti tämä väsymys näkyi ja loppu lenkki oli tosi väsynyttä taaperrusta. Ajattelin tämän olevan vain normaalia treeniväsymystä, mutta kun nyt sunnuntaina lähdin pitkää lenkkiä tekemään, ei hommasta tullut yhtään mitään. Olin vitosen jälkeen jo aivan kuitti. Viimeinenkin into juoksuun loppui kun sen kuuluisan kanan lento. Päätin jättää homman siihen ja kurvasin suorinta tietä kotiin.

En nyt ymmärrä mikä tässä oikein mättää. Mitään tautia ei ole päällä enkä ole nukkunutkaan mitenkään huonosti. Silti ei vain jaksa, ei sitten yhtään. Olen treenannut sen verta lusmusti, että kaikki ylikunnon mahdollisuudet voi kyllä myös laskea pois kuvioista. Ainahan mulla juoksu toki ottaa tietyllä tapaa "takapakkia" kun alan tehdä kovempia treenejä ennen kuin meno sitten jossain vaiheessa aukeaa, mutta nyt on jotenkin todella vaikeaa. Suunnitelman mukaan kohta pitäisi oikeasti alkaa kroppaa ahdistamaan ja juuri tällä hetkellä moisen ajatteleminenkin hirvittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti