sunnuntai 11. elokuuta 2013

Viikko 32

Ma 5.8; a: 7km. i: 15km. Yht. 22km
Ti 6.8; a: 11km. i: 16km tv-reipas. Yht. 27km
Ke 7.8; i: 12km
To 8.8; a: 7km. i: 12km. Yht. 19km
Pe 9.8; a: 5km. i: keskivartalo-, lonkka- ja jalkateräjumppa + 13km, sis 8km pururataa josta kaikki ylämäet kovaa. Yht. 18km
La 10.8; i: 12km
Su 11.8; p: 26km

Viikko 32: juoksua yht. 136km

Täysin kaksijakoinen viikko. Alkuviikosta juoksu tuntui nautinnollisen kevyeltä. Tiistai-illan reipastelu laittoi oikein hymyilemään. Sää oli pikku sateiden lomassa oikein raikas ja luonto ympärillä muutenkin näytti kesän parhaita puolia. Siitä ei voi juoksuharrastajan fiilis juuri parantua. Keskiviikkona tein vain yhden lenkin illalla jotta ei tulisi vedettyä kroppaa ihan jöötiin. Torstaina ohjelmassa oli ihan peruslenkit, mutta perjantai-illasta tein tarkoituksella rankemman. Lihaskuntoreenin jälkeen juoksin noin 2,5km pätkän Isomäen pururadoille. Siellä tarkoituksena oli revittää kaikki ylämäet oikein kunnolla ylös. 8km sainkin tehtyä aika tehokasta rynkytystä ja olo oli sellainen, että tiesi jotain tehneensä.

Lauantaina lusmuilin päivällä töllöttimen ääressä katsomassa naisten MM-maratonia. Olikin YLE:ltä ehkä kaikkien aikojen paras maratonlähetys, varsinkin kun odotukset edellisten fiaskojen jälkeen eivät kovin korkealla olleet. Lehtisen Tuomo oli mielestäni myös kommentaattorina mies paikallaan. Lenkille lähdin vasta miesten 10000m:n finaalin jälkeen. Meno oli alusta saakka tahmeaa ja edellisen päivän mäkirevittely painoi yllättävän paljon jaloissa. Ajattelin tunteen menevän pikaisesti ohi, mutta mitä vielä. Sunnuntain pitkä lenkki oli enemmän ja vähemmän tarpomista alusta saakka. Suunnitelmana oli juosta rapiat 30km, mutta 20 kilsan jälkeen fiilis oli sellainen, että suorinta tietä kotiin. Tuosta kohtaa kotiovelle vaan oli vielä tuo 6km matkaa lyhintäkin reittiä ja siitä varsinkin viimeiset kilometrit olivat hirvittävää raahautumista. En oikeasti muista millon olisin ollut lenkin jälkeen näin poikki. Suorastaan rojahdin istumaan pesuhuoneen tuolille vaimon tuodessa juotavaa. Eihän tämä nyt hyvältä vaikuta kun ei pääse edes normaalia lenkkivauhtia suunnittelemaansa pitkää lenkkiä loppuun saakka.

Takana on nyt 2 kovempaa reenivikkkoa. Ensi viikolla hieman vähemmän määrää, mutta tarkoitus olisi puolessa välissä viikkoa vetää vetoja sekä käydä sitten loppuviikosta Yyterin hiekkarannoilla, metiköissä ja dyyneillä hieman hakemassa voimaa jalkoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti