Viikko 14: Auringon paistetta ja Pentin pinkaisu

Ma 1.4; am: 8km. pm: 6km. Yht. 14km
Ti 2.4; am: 8km. pm: keskivartalojumppa ja 5km + 5km. Yht. 18km
Ke 3.4; am: 13km. pm: 11km. Yht. 24km
To 4.4; am: 5km. pm: 10km, sis. 11 x 1min. vetoja, 2min. löysästi vetojen välissä. Yht. 15km
Pe. 5.4; pm: keskivartalojumppa ja 15km
La 6.4; pm: 7km, sis. 4x100m kiihdytykset
Su 7.4; pm: 2,5km verkka + Pentin pinkaisu, 10km kisa: 38.29 + 1,5km verkka. Yht. 14km

Viikko 14: juoksua yht. 107km

Lomaviikko hurahti pääsääntöisesti mukavissa merkeissä. Auringonpaistetta riitti ja muutenkin hienoja kelejä riitti kiitettävästi sunnuntaita lukuunottamatta. Ainoa negatiivinen asia oli tiistaina auton huolto, joka maksoi mansikoita. Riivatun peltilehmä vie työtä tekevän kunniallisen kansalaisen rahat. No nyt hyrysysy on taas reilassa eikä tämmöisiä rahareikiä toivottavasti ihan heti ilmene.

Reenien puolesta koetin vetää sopivasti sekä määrää että laatua. Kovia reenejä on pikku hiljaa pakko lisätä enemmän ohjelmaan mikäli haluaa vauhtikestävyyden nousevan. Lauantaina lähdettiin Maijan kanssa Keski-Suomeen ja viikon huipensi Vaajakoskella juostu Pentin pinkaisu, joka oli mulle kauden avauskisa. Mukava oli kisailla ja tapasin myös ihan naamatusten monen tätä ennen vain blogien kautta tuntemani juoksijan. Tällaisia olivat Miika Takala, Marko Partanen ja erityisesti Markku "muta" Savioja. Todella mukavaa saada kisoista uusia tuttavuuksia. Lisäksi törmäsin myös opiskeluaikaiseen tuttavaani Vaajakosken Terän Heikki Kettuseen, joka juoksikin upeasti 35.54 ja Keuruun kovaan menijään Tuomo Ahoseen, joka aikoinaan on repäissyt maratoninkin muistaakseni 2:42 ja risat. Heikki kertoi loppuverkan aikana tavoitteiden olevan edelleen suunnistuksessa vaikka koetin miestä puhua juoksemaan myös maratonia.

Itse kisa meni kauden ekaksi kisaksi ihan kohtuullisesti. Reitti oli todella mäkinen, eli sen puoleen aikan ei ole ihan niin kehno kun mitä se muutoin olisi. En lauantaita lukuunottamatta mitenkään kevennellyt kisaa varten ja ensisijainen tarkoitushan olikin saada kovaa reeniä koneeseen. Juoksu kulki muuten aika hyvin, mutta alamäet tökkivät tosi pahasti. Myötäisessä porukkaa tuntui painavan aina ohi oikealta ja vasemmalta. En ole moisesta mitenkään huolissani, koska kovien reenien määrä on mulla ollut vielä todella minimaalinen. Oon vaan hinkannu tasasesti kilsoja koneeseen, joten askeleen ei sovi odottaakaan olevan mikään huippurullaava. Viimeisellä 200m aikana Muta vielä latoi meikäläisestä komeasti ohi, tänään en voinut mitään paremmalleni :) Loppuverkan aikana vähän funtsittiin yhdessä kauden tulevia koitoksia. Kovin on samanmoiset aikatavoitteet, ainakin maratonilla. Tsemppiä vaan mudalle kohti toukokuun Terwamaratonia!