Ma 24.8; a: 4km. i: 11km. Yht. 15km
Ti 25.8; a: 4km. i: 8km. Yht. 12km
Ke 26.8; i: 9km, hieman tavallista reippaammin
To 27.8; a: 4km. i: 4km + 90min. punttilalitreeni. Yht. 8km
Pe 28.8; a: 4km. i: 9km, lopussa hieman kovempaa. Yht. 13km
La 29.8; lepo
Su 30.8; i: 13km
Viikko 35: juoksua yht. 70km
Todella kaksijakoiset fiilikset jäi tästä viikosta. Maanantaina oli ihan hyvä kulku uskalsin juosta ihan tuollaiset hyvät kilsamäärät. Tiistaina oli sitten aivan kammottavaa raahautumista. Aamulla ei kulkenut yhtään ja illalla oli aivan elämä pelissä. Jalkoihin koski ja en kyllä totuuden nimissä muutenkaan jaksanut. Passasin keskiviikkona aamulla töihin juoksun. Illalla koivet olivatkin aavistuksen paremmat. Kokeilin juosta hieman tavallista reippaammin ihan kokeilumielellä, jos vaikka askel olisi kovemmassa vauhdissa rullaavampi eikä tärähtely näin aiheuttaisi kipuja. Ei toiminut odotetusti. Loppuviikko herätti taas toiveet paremmasta. Salitreenin jälkeen jalat tuntuivat kestävän askellusta taas paremmin. Nyt sunnuntaina meno oli pitkästä aikaa jopa ihan siedettävää. Tuli kilsojenkin puolesta vedettyä kesän kovin viikko :)
Lauantaina olin Halikossa tapaamassa äidin puolen serkkujani. Suurista osaa heistä en ollutkaan nähnyt pitkään aikaan.
Myös yleisurheilun MM-kisoja tuli tietysti sopivan sauman tullen seurattua. Kestomatkat luonnollisesti kiinnostivat eniten. Naisten maraton piti tietenkin edellisenä yönä valvoa, vaikka MM-maratonissa ei olekaan olympiamaratonin hohtoa, eikä läheskään kaikki huiput mukana. Hienosti Suomen edustaja Anne-Mari Hyryläinen taisteli maaliin. Toivottavasti myös Rio olisi Anne-Marille mahdollinen, vielä parempi tietysti jos joku toinenkin maratoonarinaisemme lunastaisi kisapaikan. Eipä penkkiurheilu onneksi tähän lopu. Pyöräilyssä Espanjan ympäriajo jatkuu vielä 2 viikkoa ja vaikka en sitä nyt ihan Tourin kaltaisella intensiteetillä seuraakaan, niin kyllä ainakin aika-ajot ja vuorietapit pitää tapittaa. Tenniksen U.S open alkaa myös, tosin ajattelin katsella vasta ratkaisupelejä toisella viikolla.
Oman treenaamisen suhteen olen varovaisen positiivinen. Kaukanahan tässä ollaan kunnon määristä ja vauhdeista ei uskalla edes haaveilla vielä. Otetaan askel kerrallaan eikä tavoitella kuuta taivaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti