sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Viikko 15: Leikkaus ja toipumista

Ma 6.4; i: 30km pyöräily, josta 5km maantiellä ja 25km kuntoradoilla/poluilla
Ti 7.4; lepo, leikkaus Sairaala Neossa
Ke 8.4; lepo
To 9.4; lepo
Pe 10.4; lepo
La 11.4; lepo
Su 12.4; lepo

Viikko 15: juoksua 0km, pyöräilyä 30km

Maanantaina annoin keuhkoille viimeistä kertaa kyytiä vähään aikaan. Vinttasin maastopyörällä pääosin kuntoradoilla ja poluilla aika tehokkaan treenin.

Tiistaina marssin sitten Sairaala Neoon puukotettavaksi. Sakari Orava ja Lasse Lempainen operoivat mut. Leikkaus sujui oikein hyvin. Oravan mukaan jänne mun nivusessa oli kummallisesti "kiilautunut" väärään asentoon. Näin se oli myös pahasti arpeutunut. Jos repeämää ei olisi tullut kohtaan missä se nyt oli, niin olisi se Saken mukaan tullut tod.näk kuitenkin johonkin kohtaa nivusessa ennemmin tai myöhemmin. Operaatiossa repeämä korjattiin, sekä jänne putsattiin ja laitettiin oikealle paikalleen. Myös luuhun porattiin reikiä, ilmeisesti veren kierron vilkastuttamiseksi alueella, jolloin paraneminen sujuisi nopeammin.

Toipumisennuste on Oravan mukaan oikein hyvä. Olen jo päässyt kepeistä eroon, mutta käveleminen on vielä sellaista lyhyttä töpötystä. Heti maanantaina menen ompeleiden poistoon, jonka jälkeen jalkaa saa selin makuulla alkaa varovasti nostamaan jalkaa kivun sallimissa rajoissa. 2 viikon jälkeen kävelyn pitäisi alkaa sujua suht normaaliin tyyliin ja heti tuollöin saa Oravan ohjeiden mukaan alkaa myös polkemaan pyörää varovasti 15min. kerrallaan. Myös vesijuoksua ja uintia saa alkaa kokeilemaan puolentoista viikon kuluttua. Useiden kilometrien kävelyä voisi kokeilla 3 viikkoa leikkauksesta. Sitten se oleellisin: juoksua voi kokeilla kun on 6 viikkkoa kulunut leikkauksesta :) Orava tosin painotti, että juoksu tarkoittaa sitten muutaman kilometrin mummohölkkää aluksi, eikä mitään innostunutta riuhtomista. Vamma on kuulemma sikäli pottumainen, että se luo parantuessaan illuusion turhan hyvästä voinnista, vaikka todelliseen innostumiseen ei vielä olisikaan aihetta.

Näillä siis mennään. Maltillista kuntoutusta kehiin, niin eiköhän tästä hyvä tule. Aletaan puolentoista viikon päästä polkemaan pyörää varovaisesti ja muutenkin pikku hiljaa jumppaamaan. Tämä massakausi pitää tässä varmaan huolen, että en edes pääse juoksemaan turhan kovaa siinä vaiheessa kun sen aika tulee. Massakausi ei todellakaan ole tarkoitus toteuttaa, mutta se taitaa tulla jotenkin automaattisesti. Nytkin huomasin kaipaavani koko ajan jotain syömistä kun löhösin kotona sohvalla. Lisäksi vaimo suostui tekemään mulle herkkuja hyvin sujuneen leikkauksen kunniaksi :) No eiköhän ne kilotkin sitten karise kun taas pääsee intoa puhisten treenaamaan.

Tällaisia lettulautasia tuli vedettyä aika monta.

2 kommenttia:

  1. No niin! Onnittelut onnistuneesta leikkauksesta!!

    Nyt vaan onnistunut kuntoutuminen ja hallittu painon nousu, niin siitä on sitten kiva päästä pudottelemaan kilsoja ja painoa :) Kun paino putoo, niin tuntuu että kunto paranee enemmän kuin se oikeasti edes paranee :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä. Kuvailemasi kaltainen on suunnirelma. Toivottavasti myös toteutus :)

    VastaaPoista