sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Viikot 11, 12 ja 13: kunto pohjalukemissa

Ma 10.3; i:10km
Ti 11.3; a: 6km. i: 8km. Yht. 14km
Ke 12.3; i: keskivartalojumppa ja 12km
To 13.3; i: 2 tuntia sählyä
Pe 14.3; lepo (päivällä uusi tatuointi käsivarteen)
La 15.3; lepo
Su 16.3; lepo

Viikko 11: juoksua yht. 36km

Olin jo viime syksynä varannut Jyväskylään tutulle tatuointitaiteilijalle ajan uutta kuvaa varten tähän viikkoon. Tätä ennen oli torstai-iltana hyvät ja myös aika rankat sählypelit opiskeluvuosilta tutussa yliopiston salissa. Perjantaina sitten Ella teki taas hienoa työtä ja taas tuli käteen uusi (juoksuaiheinen) tatuointi. Liikuntaa eikä mitään muutamaan hikoilua (esim. saunomista) ei oikein suositella harrastettavaksi suunnilleen viikkoon tatuoinnin teon jälkeen joten loppuviikko meni lusmuillessa.

Ma 17.3; lepo
Ti 18.3; lepo
Ke 19.3; lepo
To 20.3; i: pieni keskivartalojumppa
Pe 21.3; lepo
La 22.3; lepo
Su 23.3; lepo

Viikko 12: juoksua 0km

Jo etukäteen tiedossa ollut lepoviikko tatuoinnin parantelun takia.

Ma 24.3; i: keskivartalojumppa ja 11km
Ti 25.3; a: 4km. i: 12km. Yht. 16km
Ke 26.3; a: 4km. i: 12km. Yht. 16km
To 27.3; lepo
Pe 28.3; lepo
La 29.3; i: 12km
Su 30.3; i: keskivartalojumppa ja 10km

Viikko 13: juoksua yht. 65km

Alkuviikosta palasin taas liikunnan pariin. Maija aloitti myös työt Turussa ja taas asutaan viikotkin saman katon alla. Kokeilin juosta parina päivänä reppu selässä töihin ja tunnustelin hieman miltä moinen taas tuntuu. Näin tehden saisin lähdettyä aamulenkille hieman myöhempään eikä myöskään tarvitsisi herätä ihan niin aikaisin. Tällä menettelyllä ajattelin säästää myös vaimoa turhan aikaisilta aamuherätyksiltä. Töissä vain ei oikein ole tiloja jotka soveltuisivat hyvin hikivaatteiden kuivattamiseen, mutta enköhän keksi siihen joitain kikkoja. Torstaina oli jo aikaisin aamulla lähtö työpaikan porukan kanssa perinteiselle risteilylle ja näin ollen reenit saivat jäädä. Niin ne jäivät myös perjantaina tuon laivaristeilyn takia, mutta hieman eri syystä ;) Vielä viikonloppunakin meno oli todella nihkeää, mutta sain tehtyä 2 jonkinmoista lenkkiä.

Jos nyt jonkinlaista välitilinpäätöstä vetäisi niin pakkohan se on todeta, että kunto on pohjalukemissa. Motivaatiokin reenaamiseen on viime aikoina ollut vähän niin ja näin. Tästä kertoo hyvin tuo tatuoinnin paranteluviikko jolloin olin oikeastaan vain tyytyväinen että mulla oli hyvä syy olla tekemättä yhtikäs mitään. Kävin nyt viikonlopuksi vaakan päällä seisomassa ja kyllä tuo lahjomaton painonmittaajakin kertoo omaa karua kieltään: 84kg läsähti aamulukemaksi eli 10kg on tullut elopainoa salakavalasti lisää viime syksyn maratonin jälkeen. Ruokaahan muhun uppoaa tunnetusti kuin nälkäiseen koiravaljakkoon joten eipä painon nouseminen urheilun ollessa lusmuiluvoittoista ole mikään ihme. Lenkilläkin huomaa, että juoksu on kaikkea muuta kun kevyttä. Kaikki tämä ei kuitenkaan tarkoita ettenkö edelleen haluaisi maratonia juosta ja enkkaa parantaa. Täyty vain nyt saada jotenkin taas reenit rullaamaan. Nyt on pakko lähteä ajatuksesta, että ensin peruskunto ylös ja sitten vasta aletaan suunnitella miten vauhteja saadaan nousuun. Katsotaan miten homma etenee.

2 kommenttia:

  1. Nyt alkaa olemaan aika lopettaa toi massakuuri ja alkaa harrastamaan liikuntaa! Tollanen 10kg lisäpaino tietysti hankaloittaa sitä liikunnan harrastamista ja etenkin juoksussa lisää vammariskiä. Ja siihen päälle vielä reppu ylimääräiseksi painoksi… pystyisikö sen repun kantamisen välttämään? Mulla on töissä aina ylimääräinen vaatekerta ja muutamat alusvaatteet odottamassa niin ettei työmatkaa juostessa tavitse kantaa ylimääräistä varustuista kuin puhelin, luottokortti, kulkukortti ja kaksi avainta. Vaihtovaatteita voi sitten kierrättää kun käy autolla tai pyörällä (tarvittaessa reppu selässä) töissä.

    VastaaPoista
  2. Pystyn kyllä repun kanssa juoksun välttämään jos haluan. Enkä mä reppu selässä juokse suinkaan kun korkeintaan aamulenkin töihin (hieman mutkan kautta) ja töistä kotiin 2km. Sitten viskaan repun kotiin ja lähden pidemmälle lenkille ilman sitä. Joskus toki ajattelin edelleenkin tehdä aamulenkin ihan erikseen ja taittaa työmatkan pyörällä. Toi vaihtovaatteiden kasaaminen töihin voisi tosin olla hyvä idea niin ei tarttis reppua raahata selässä lainkaan.

    Ja olet ihan oikeessa että massakuurilta pitäis nyt katkasta siivet. Jotkut housutkaan ei mahu enää kunnolla päälle. En oikein edes muista milloin elo olisi (ilman vammoja tai tauteja) ollut tällaista lusmuilua. Pitänee ryhdistäytyä!

    VastaaPoista