Viikko 47

Ma 21.11; i: 9km
Ti 22.11; i: 10km
Ke 23.11; a: 7km
To 24.11; a: 4km. i: 8km. Yht. 12km
Pe 25.11; i: keskivartalojumppa
La 26.11; i: 8km
Su 27.11; i: 12km

Viikko 47: juoksua yht. 58km

Joka päivä tuli jotain liikunnallista puuhattua ja juostuakin kuutena päivänä. Tämähän menee jo vallan hurjaksi urheilemiseksi. Ensi viikolla toki palataan viime viikkojen tuttuun linjaan kun menen keskiviikkona konserttireissulle Helsinkiin jossa ei välttämättä juoksulle uhrata ajatustakaan. Leffafriikkien edustus on vahvaa kun elokuvamusiikiin kruunaamaton kuningas, mestareiden mestari Ennio Morricone saapuu Hartwall Arenalle. Ikäähän Morriconella on lasissa jo kunnioitettavat 88v. mutta jaksaa vielä johtaa massiivista orkesteria + kuoroa keikoilla ympäri maailmaa. Hienoa että pääsen nauttimaan tämän yhden kautta aikojen parhaan elokuvamusiikin tekijän legendaarisista kappaleista livenä.

Viikko 46

Ma 14.11; lepo
Ti 15.11; i: 9km
Ke 16.11; i: 12km
To 17.11; lepo
Pe 18.11; lepo
La 19.11; lepo
Su 20.11; p: keskivartalojumppa + 10km

Viikko 46: juoksua yht. 31km

Muutama löysä lenkki, siinä viikon liikunnat. Lusmuilu jatkuu siis. Maanantaina maksoin veroa vielä rankaksi törpöttelyksi eskaloituneesta Turun reissusta. Perjantaina tuli taas alkomahoolia nautittua työkavereiden kanssa, onneksi hieman maltillisemmin tällä kertaa. Katsotaan jaksaisiko ensi viikolla edes vähän enemmän. En tosin pode yhtään huonoa omaatuntoa tästä löysäilystä. Tällainen elo tuntuu oikeastaan aika kivalta :) Töissä täytyy toki koettaa saada tulosta aikaiseksi ja  kyllä töitä tällä hetkellä piisaakin. Tätäkään en mitenkään huonona pidä, sillä pidän työstäni ja sen haasteista.

Viikko 45

Ma 7.11; i: pientä jumppaa
Ti 8.11; i: 10km
Ke 9.11; i: 9km
To 10.11; i: 1h 50min. punttisalitreeni
Pe 11.11; lepo
La 12.11; lepo
Su 13.11; lepo

Viikko 45: juoksua yht. 19km

Yleistä lusmuilua ja välillä jotain pientä kuntoilua. Torstaina temusin kunnon salitreenin, mutta en muuten jaksanut oikein mitenkään isommin liikuskella. Perjantaina menin Turkuun jossa kävin vanhalla työpaikallani tuttuja morjestamassa ja istuinpa vielä muutaman heidän kanssaan iltaakin. Mukavaa porukkaa ja heitä oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Lauantaina töhöilin edelleen Turussa pitkäaikaisen hyvän kaverini kanssa. Kivaa oli, mutta nyt sunnuntaina on kyllä ollut väsymys ja aika onnettoman huono olo yleisestikin. Luulen että ainakin lähimmät tulevatkin viikot tulen ottamaan aika löysästi

Viikko 44

Ma 31.10; lepo
Ti 1.11; lepo
Ke 2.11; lepo
To 3.11; lepo
Pe 4.11; p: keskivartalojumppa. i: 8km
La 5.11; i: 12km
Su 6.11; p: 10km

Viikko 44: juoksua yht. 30km

Alkuviikosta vietimme vielä Dublinissa. Eihän se nyt ihan suunnitellusti mennyt kun alunperin piti hieman juhlistaa maratonia. Tartutin saamani flunnssan vielä Maijaankin ja niinpä olimme alluviikosta yhdessä sairaana. Tämä ei kuitenkaan estänyt meitä hieman kiertelemästä ympäri Dublinia ja kävimme maanantai-iltana muutamassa pubissakin tunnelmaa haistelemassa. Mihinkään suurempaa kaupungilla riekkumiseen meillä kummallakaa ei voimia ollut.

Olutta juomassa kuuluisalla Temple Barin alueella Dublinissa

.

Kävimme kierroksella Teelingin viskitislaamolla. Saimme myös maistiaisia tuotannosta :)

Kotiin palasimme reissusta keskiviikkona. Tauti jylläsi vielä kummallakin. Itse olin jo selvästi alkanut parantua, mutta Maija oli oikein kunnolla kipeä. Loppuviikosta olemme nyt onneksi kumpikin flunssan selättäneet. Vaikka treeni-intoa ei tällä hetkellä hirveästi ole, kävin silti loppuviikosta muutaman kerran lenkkareita ulkoiluttamassa.

Lupasin jo aikaa sitten Maijalle, että kun Dublinin maraton on ohi, opettelen leipomaan pullaa hänen opastuksellaan. Olen ollut onnekas, sillä vaimoni leipoo oikeasti maailman parasta pullaa ja itsehän nautin pullan syömisestä lähes yli kaiken. Juuri mikään herkku ei päihitä kotona leivottua pullaa. Vaikka maraton nyt jäikin juoksematta, käärin lauantaina hihat ja rupesin hommiin. Taka-ajatuksenahan tässä on, että jos iskee joskus armoton herkun himo, osaisin itse vääntää kunnon satsin nisua pöytään. Hyvin tämä suttaantui, kiitos Maijan neuvojen kuten alla olevista kuvistakin on nähtävillä. Syömisen suhteen kunnostauduin totta kai totutun hyvin ja vedinkin ainakin pellillisen pullia huiviini kunnes oli valtaisa ähky päällä. Herkkupullasta en tule kyllä ikinä kieltäytymään, oli sitten maratonprojektia tai ei :)

Tämä leipuri osaa ainakin syödä pullaa. Tässä on vain murto-osa illan aikana tuhotuista.

Nam.

Viikko 43: Dublin marathon DNS

Ma 24.10; i: 9km
Ti 25.10; a: 6km. i: tunnin hieronta
Ke 26.10; i: 2km + 2x2km vedot, 1km palautuksella + 2km. Yht. 9km
To 27.10; a: 6km
Pe 28.10; lepo
La 29.10; lepo
Su 30.10; lepo, Dublin marathon: DNS

Viikko 43: juoksua yht. 30km

Näinhän tässä sitten kävi, taas kerran! Hyvin sujunut projekti kosahti aivan kirjaimellisesti kalkkiviivoille flunssan iskiessä päälle juuri kisaviikonlopun alla.

Alkuviikko sujui valmistautumisen puolesta aivan kuten pitikin. Tiistain hieronnan jälkeen olo oli huikean hyvä: kunto tapissaan ja kapulat "viimeistelty" kisaa varten. Keskiviikkona vedin hyvän iltareipastelun ja juoksu tuntui todella hyvältä. Jeah, ei muuta kuin sunnuntaina 2:50 rajaa rikkomaan! Rehellisesti sanoa selvittyäni tälle viikolle ilman tauteja, olin aivan varma että mikään ei voi enää tulla maratonstartin esteeksi. Kuinka väärässä olinkaan. Heräsin torstaiaamuna kurkku kipeänä. Ajattelin sen olevan jotain ohimenevää karheutta ja hipsaisin suunnitellusti lyhyen aamulenkin. Hetkellisesti olo tuntuikin paremmalta, mutta päivän mittaan kurkkukipu yltyi uudelleen ja enää se ei ollut mitään pelkäksi karheudeksi luokiteltavaa. Nyt alkoi huolettaa sillä mulla yleensä kaikki taudit, niin isot kuin pienetkin alkavat kurkkukivulla. Muita oireita ei ollut, joten lähdimme perjantaiaamuna suunnitellusti kohti Dublinia. Ajattelin että jospa tää ois joku lyhyt tulehdus ja pääsisin viivalle. Mitä vielä! Perjantai-iltana röörit iski kunnola tukkoon ja olo muuttui kauttaaltaan flunssaiseksi. Lauantaina tilanne vaan paheni ja oli katsottava totuutta silmiin: maratonille ei olisi mitään mahdollisuutta startata!!! Maratonreitti kulki aivan hotellimme edestä joten kävin sunnuntaina juokijoita kannustamassa. Flunssahan on tehnyt juuri sen, mitä se on mulla viime vuosina tupanut tekemmään, eli ei parane todellakaan mitenkään nopeasti. Nyt on jos keskiviikko ja edelleen tauti jyllää, vaikka ei ehkä enää ihan täydellä teholla.

Voi rähmä sentään! Mänikköön meni sitten tämäkin projekti. Jos edellinen projekti päättyi kirurgin leikkauspöydälle ennen kuin oikeastaan pääsi edes vauhtiin, niin nyt sain sentään 99% suoritettua täysin suunnitelman mukaan. Tämähän ei luonnollisesti tietenkään lämmitä pätkän vertaa!! Olen tässä manannut, että kuinka voikaan olla näin huono tuuri?!? Koetin kyllä tehdä kaikkeni tauditkin välttääkseni. Söin sinkkiä, hunajaa, vitamiineja jne. Käsihygieniasta huolehdin töissäkin paremmin kuin koskaan. Ei vaan auttanut. Tuntuu työyhteisössä nykyään että tauti iskee jossain vaiheessa päälle yhtä varmasti kuin aurinko nousee. Jos tosin olisi jaksanut viikon odottaa pidempään, niin asialla ei olisi ollut enää paskankaan merkitystä.

Näin päättyi siis Dublinin maratonprojekti. Kosto jäi odottamaan aikoja parempia. Fiksuhan tässä tietenkin miettisi, että kunhan flunssa on selätetty niin kunto on todella kova seuraavan projektin aloiutukseen. Tämä on totta, mutta treenimotivaatio ei ainakaan tällä hetkellä mitenkään hirveän korkealla ole. Oikeastaan sitä ei ole. Todennäköistä onkin, että tulevana pikkujoulukautena vedän ainakin pari kunnon "nollausta" ja mietin sitten, mitä tässä alkaisi puuhaamaan. Jostain kumman syystä on nyt tunne, että minä + maraton = mahdoton yhtälö. Aivan sama miten asiat tekee, mäntyyn kolisee joka tapauksessa.

Projekti ennen maratonia

Projekti "The Revenge" on edennyt siihen pisteeseen että vain maraton on enää juoksematta. Olikos se nyt sitten se helpoin vai vaikein osuus?! Projektin nimi juontaa juurensa tietyisti siihen että taas kerran pari viime vuotta on mennyt vammojen kanssa taistellessa ja niiden jälkeen vannoin lujaa kostoa. Alkuvuodesta päätin ilmoittautua hyvissä ajoin Dublinin maratonille vihreään Irlantiin, jonka valitsin seuraavaksi maratonkohteekseni.

Alkuvuodesta pääsin jo hyvän treenin makuun, mutta kevättalvella tuli takapakkia ikävän influenssan muodossa. Kerrassaan kammottava ja ennen kaikkea pitkä tauti vei voimat ja palautti kunnon likipitäen sohvaperunan tasolle. Sainpa konkreettisesti todeta kuinka totaalisesti kunnon tauti vie fyysisen suoritukyvyn. Huhtikuun puolesta välistä eteenpäin olen kuitenkin pysynyt terveenä ja ehjänä. Toukokuussa lenkkeilin ihan kivoja määriä, mutta kesäkuun otin tarkoituksella aika rennosti. Heinäkuussa latelin jo sitten ihan kunnon viikkokilometrejä ja elokuun alusta alkoi sitten viimeinen 3kk rypistys kohti maratonia. Seuraavassa näiden 3 kuukauden viikkomäärät ja joitain oleellisia havaintoja treeniviikoista

- viikko 31: 94km -> muljautin nilkkani trampoliinilla, mutta onneksi vaiva jäi pieneksi
- viikko 32: 123km -> alkuviikosta nilkka turvoksissa, mutta treenit sujuivat ihan ok
- viikko 33: 110km -> Kuula hölkkä (11,3km kisa): 43.24. Ihan ok kisa, viikon vedot ei niinkään
- viikko 34: 120km -> Oulun juoksu (10km kisa): 37.26. Takana raskas viikko ja kisassa hirmu kova tuuli, joten ihan ok
- viikko 35: 111km --> Vaasan puolimaraton aikaan 1:24.36. Umpisurkea kulku puolikkaalla. Aiemmin viikolla tehty tv-reipaskin oli yhtä tarpomista. Mietin jo että missä vika.
- viikko 36: 118km -> alkoi kulkea! Viikon tehotreenit ja pitkä lenkki yhtä nautintoa
- viikko 37: 125km --> hyvä tunne jatkui, paitsi viikon pitkä lenkki ei kulkenut ihan edellisviikon tyyliin
- viikko 38: 97km --> tarkoituksella kevyempi viikko. Vimpelissä puolimaraton aikaan 1:19.17 huiman hyvällä kululla ja nousujohteisella vauhdilla
- viikko 39: 133km -> raskas viikko. Vauhtileikittelyä, vetoja ja pitkää lenkkiä. Tuntui kuitenkin että osui ja upposi
- viikko 40: 101km -> Kyrkösjärven kierros (15,8km kisa): 59.35. Hyvä kisa pääosin kovassa vastatuulessa. Viikolla myös poikkeuksellisen raskas vetoharjoitus.
- viikko 41: 115k -> 10km kisa Kankaanpäässä: 36.46 hyvällä nousujohteisella vedolla. Viikkoon myös onnistunut reipas, kilsan vedot ja kisanpäivän jälkeinen yllättävänkin kevyesti sujunut pitkä
- viikko 42: 80km -> jo keventelyä kohti maratonia

Näillä eväillä pitäisi maraton kulkea. Sunnuntaina kello kyllä maalissa kertoo kuinka kovaa tuli juostua. Kaikkeni tulen yrittämään jotta 2:50 alittuisi.

Viikko 42

Ma 17.10; a: 5km. i: 13km. Yht. 18km
Ti 18.10; a: 7km
Ke 19.10; i: 10km
To 20.10; a: 4km. i: keskivartalojumppa + 8km. Yht. 12km
Pe 21.10; i: 10km, sis. lopusa 3x100m kiihdytykset
La 22.10; i: 9km
Su 23.10; p: 12km kiihtyvä @4.45-3.45 vauhdein + 2km verkka. Yht. 14km

Viikko 42: juoksua yht. 80km

Projekti alkaa olla loppusuoralla. Ainoastaan maraton on enää juoksematta. Tämä viikko oli jo kevyempi. Hyvä niin sillä töissä oli aika lailla tohinaa. Tiistaista keskiviikkoon olin työreissulla Helsingissä. Matka olisi normiviikkona aiheuttanut hieman pähkimistä treeneihin, mutta nyt käväisin vain lenkillä tiistaiaamuna ennen reissuun lähtöä ja keskiviikkoiltana matkan jälkeen. Muuten vedin koko viikon ihan peruslenkkiä, mutta sunnuntaina tein kiihtyvän viimeistelytreenin maratonille. Kovin hyvä fiilis ei tästä jänyt, lähinnä sen takia että pötsi meni jotenkin sekaisin ja olo oli muutenkin koko ajan kuin paisuneella kaasupallolla. En tiedä mikä tämän aiheutti sillä en mielestäni syönyt mitään siihen viittaavaa. Toivottavasti tankkaus ensi viikolla ennen maratonia onnistuu ja pysyy mahavaivatkin aisoissa. Tämä sunnuntain sessio oli alunperin tarkoitus vetää viimeistään jo lauantaina, mutta raadoin lauantaina heti aamusta alkaen pihahommien kimpussa ja kroppa tuntui tämän jälkeen sellaiselta jäykän väsyneeltä. Eipä tämä sunnuntaikaan mielestäni vielä liian lähelle maratonia tätä treeniä vienyt.

Ajattelin alkuviikosta mahdollisesti kirjoitella vielä hieman yhteenvetoa projektista ennen kuin maraton on juostu. Tauditkin ovat pysyneet loitolla, joten alkaa näyttää siltä, että 3 vuoden tauon jälkeen pääsen jälleen kokemaan maratonin kauneuden ja kauheuden :)